Lauantaina alueellisen valkun treeneissä myös tehtiin tosi hyvää pätkää puhjenneesta flunssastani huolimatta. Hyvänä havaintona, että Ukko ei oikein tykkää tulla niistoihin, vaan sille sopivin ohjaus on vaan tehdä normaalina takaakiertona ja mielellään vähän kauempaa, niin mun rintamasuunta ei missään vaiheessa käänny Ukkoa vasten. Täytyy pistää korvan taakse. Sen enempää ei sitten viime viikolla treenailtukaan, toisin sanoen Jeriko ei treenannut mitään vaan oli levossa.
Viikonloppuna meinsin pitkästyä kuoliaaksi, mutta ei vaan silti saanut itsestään irti, että alkaisi jotain sisätemppuiluja tekemään. Ei vaan motivoi. Joku hassu treeniväsy nyt, kun ei oo enää hiihtämään pääsyt. Tänään kyllä tuli taas lunta, että jos flunssa hellittäisi, niin jospa sitä vielä pääsisi.. Toisaalta motivaatio on jo kohdentunut enemmän noihin kesälajeihin, odotan että pääsisi paimentamaan ja metsään treenaamaan! :)
Viime viikolla täällä aloitettiin metsätyöt eli harvennushakkuut osalla metsäalueista ja sitten istutetun kuusikon kaato vanhalta pelto/laidunmaalta. Hakkuutyöt saatiin eilen valmiiksi ja tässä pikku hiljaa pitäisi alkaa puiden ja energiapaalien keruu alueelta. Kyllä on laajennettu laidun ison näköinen! Toki sitten näkö muuttuu, kun on koivut lehdessä ja laidunkausi päällä, ei ehkä enää niin isolta, mutta kyllä tossa hyvin tilaa tulee riittämään! :)
Kuva laitumen peränurkasta kohti sisääntuloporttia :) |
Pian oli sitten jo toinenkin karitsa maailmassa ja ensimmäinen samalla jo imemässä, mutta toinen karitsa ei vaikuttanutkaan aivan niin tomeralta kuin kaverinsa. Se ei pyrkinyt ylös niin tomerasti, äänteli vähemmän ja ei aluksi oikein osannut hakeutua imemäänkään. Avustettunakin hamuili ensin vääristä paikoista, emän nivusesta ihoa jne. ja hytisi sitten vaan makuulla. Huolihan siinä tuli, että vaikka emä hienosti hoitikin, niin ei sekään pysty pakottamaan karitsaa imemään. Lopulta oli pakko antaa luonnon hoitaa, olin sisällä jonkin aikaa, kävin illalla vielä katsomassa noin yhdentoista aikaan jolloin tilanne näyttikin jo paremmalta, toinen karista oli ehkä juuri imemässä kun tulin paikalle, mutta emä siirtyi minun tullessa ja karitsa jäi hamuamaan perään. Päätin, että parempi olla häiritsemättä ja niin vaan aamulla oli vastassa erittäin tyytyväinen emä ja kaksi pirteää karitsaa. :)
Pikkuinen selviytyjä ja onnellinen emo :) |
Isosisko ja pikkusisko |
On noilla eläimillä kyllä emän vaistot niin hienot. Emä on huomioinut molemmat karitsansa alusta asti ja hoitanut suurella huolella ja hellyydellä. Se selvästi myös varoo jalkojaan ja jos huomaakin karitsan olevan alla, nostelee heti jalkojaan varovasti. Tuon ei ainakaan uskoisi koskaan liiskaavan karitsaansa, kun on niin hellävarainen ja varovainen. Loistoemo! :) Toivon mukaan muutkin pian aloittaa ja on yhtä luontevia emoja. :)
Viime perjantaina röntgenkuva paljasti, että Noki kantaa vain ja ainoastaan yhtä pentua. Pentu on saanut jo työnimen Noriko ja sen odotetaan syntyvän ihan lähipäivinä. Toivotaan, että synnytys käynnistyy ja etenee normaalisti ja että pentu mahtuu syntymään normaalisti. Kaikki peukut pystyssä!
2 kommenttia:
Arvasin, että liittyy lampaisiin, mutta tulin kuitenkin toiveikkaana katsomaan, josko olisi hauvavauva! :D
Noooh, kyllä mä itse asiassa meinasin vähän kirjoittaa sellaisista hauvavauva-jutuistakin, mutta jotenkin sitten jäi kirjoittamatta. ;)
Pentu on siis tulossa taloon, mutta se lykkääntyi nyt vielä vähän, toivon mukaan syksyllä/loppuvuodesta on jo pentunen talossa. :)
Lähetä kommentti