Tällä viikolla on käyty pariinkin kertaan lenkillä vähän uusissa paikoissa, ensin tiistaina Tean kanssa ja perjantaina sitten ihan itsekseen. En ollut tajunnutkaan kuinka hyvät kuntopolut tässä on ihan lähellä vaikka on niitä sivuttu useinkin. Kerran joltain paikalliselta kyselin reiteistä ja vastaus oli, että ei ole mitään lenkkejä, että sitten menee joku yli 20 km lenkki! :D No, ei se nyt ihan niin ollut, vaan tuolla menee kivat 5 km, 7 km ja 10 km reitit, joista kaksi ensimmäistä on valaistuja. Perjantaina kiersin koko 10 km ja itse asiasssa vähän ekstraakin, kun harhauduin yhdessä vaiheessa. Mutta siis tosi kivat maastothan täällä on, jee! :)
Tänään oli alueellisen valkun treenit Ukon kanssa. Treenit meni sinänsä kivasti, ihan kivaa menoa Ukon kanssa, mutta tietyssä kohtaa tuli herkästi kieltoa, kun piti kääntyä vasemmalle ja Ukko kielsi hypyn mun valssin mukana. Ajoitusongelmaa, mutta saattoipa siinäkin olla muutakin. Myöhemmin tultiin sitten kohtaan, jossa piti tehdä tiukka niistokäännös hypyn oikean siivekkeen ympäri eli niin, että Ukko kääntyy vasemmalle. Ensin Ukko alitti riman. Sitten Ukko alitti riman uudelleen, vaikka yritin ohjata paremmin. Ukko alitti riman vielä sittenkin, kun lelun kanssa yritin vedättää yli. Laitettiin alle toinen rima avuksi. Ukko yritti hypätä, mutta otti riman alas rintakehällään, ei saanut ponnistettua kunnolla ylös ollenkaan.
Tässä kohtaa alkoi mulla sitten kellot soimaan. Ukko nyt selvästi yritti, mutta ei vaan pystynyt tekemään hyppyä. Tällainen käännöshän vaatisi koiralta ponnistamista pelkästään vasemman jalan varassa. Sen jalan, jonka Kaiperla totesi selvästi heikommaksi kuin oikean. Sama mikä näkyi hyppytekniikkasuorallakin, kun oikea jalka työnsi voimakkaammin, niin Ukko kaarsi hieman vasemmalle.
Se sama vasen jalka oireili, kun Ukko sai alkukesästä ilmeisesti toiselta koiralta kunnolla selkäänsä. Yritin etsiä päivitystä tästä mihin viitata, mutta en löytänyt. Tässä siis kertausta. Oltiin paimennuskoulutuksessa. Treenin jälkeen olin lähtenyt viereiseen metsään jäähdyttelemään omia koiria ja takaisin päin tullessa vastaan juoksi koiralauma. Kaikki läsnäolevat koirat oli mun tietämäni mukaan narttuja, joten annoin omien poikien lähteä juoksuun mukaan. Parkkikselle tullessa kuitenkin kuulin, että seurassa oli myöskin uroskoira. Jeriko tulikin lähes välittömästi autolla sen näköisenä, että haistoi ongelmia ja poistui paikalta. Huutelin Ukkoa mutta sitä ei kuulunut. Olin jo lähdössä metsään perään etsimään, kun Ukko hoiperteli pihaan. Kirjaimellisesti hoiperteli, takajalat oli ihan holtittomat. Pääpainuksissa yltäpäältä hiekassa ja kun tuli mun luo niin paljastui, että molemmista sieraimista valui verta. Ukko oli todella kurjassa kunnossa ja treeneissä ollut eläinlääkäri totesi neurologisen heikkouden juurikin tuossa vasemmassa takajalassa.
Seuraavana päivänä käytin Ukon eläinlääkärissä, mutta silloin refleksit toimi jo normaalisti. Myöhemmin hieronnassa oli kyllä jäljet tästä selvästikin todella isosta tärskystä nähtävillä ja samoin löytyi pureman aiheuttama rupi kaulasta.
Luulin, asian olevan takanapäin, mutta ensimmäistä kertaa Ninan hyppytekniikkakoulutuksessa kiinnitettiin huomiota tähän vasemman jalan heikkouteen, sitten Kaiperla totesi vasemmassa jalassa olevan myös hermostollista heikkoutta. Näin jälkikäteen ajateltuna Ukko on ehkä ollut agilityssä vähän jähmeämpi muutenkin kuin mitä se oli tässä jo esim. viime keväänä. Erityisesti ATT:llä oli kisoissa vaikeuksia liikkumisessa. Todennäköisesti se ei kuitenkaan ollut pelkästään Ukon varovaisuutta vieraassa paikassa (en ole noin isoa ero ennen nähnytkään) vaan ehkä Ukko ei nyt uskalla irrotella senkään vuoksi, ettei vasen takajalka ole 100% mukana...
Jotenkin en silti tajunnut, että se on näin paha, että Ukko ei pysty ponnistamaan vasemmalla takajalalla riittävästi. :( Ja kun tuosta tapaturmasta on kuitenkin jo näin kauan ja edelleen se näkyy, niin on selvää että tässä tarvitaan ihan oikeasti kuntoutusta jotta saadaan vasen jalka kunnolla peliin mukaan. Tulihan jo mieleen sekin, että entä jos se ei tule kuntoon? Jatketaan nyt sitten tasapainolauta treenejä, yritän varailla aikaa koirauimalaan ja katsotaan mitä Kaiperla seuraavalla käynnillä sanoo, ollaanko tultu yhtään eteenpäin. Tarvittaessa sitten täytyy Ukkoa viedä eläinlääkäriinkin ja kuvatakin. Onhan noin iso vamma voinut saada aikaan selässä vaikka mitä. Vähemmästäkin voi lähteä esim. spondyloosi tai välilevypullistuma kehittymään. Harmittaa kyllä tosi paljon ja nyt olen vähän siinä tilassa, että en tiedä mitä uskaltaa Ukon kanssa tehdä.. Hyppytekniikkatreeni voisi auttaa kuntoutuksessa, mutta uskaltaako sen kanssa tehdä agilityä ollenkaan ennen kuin Kaiperla on katsonut ollaanko tultu yhtään eteenpäin..? :(
8 kommenttia:
Tosi kurjaa. :( toivottavasti Ukko saadaan kuntoon <3
Mä en tekisi hyppytekniikkaa tai agilitya nyt ollenkaan. Koska teillä on aika Kaiperlalle? Veisin varmaan ite nyt kuviin jotta tietäisi käsitelläänkö vaan jälkitilaa vammasta ettei siellä ole mitään aktiivista menossa/tulossa. Tsemppiä kovasti!
Mäkin jättäisin agilityn tauolle, ennenkuin on enemmän tutkittu. Tsemppiä Ukon toipumiseen! Tällaiset tilanteet on vaikeita, kun kukaan ei voi varmaksi sanoa mitä on tapahtunut.
Kaiperlan aika on vasta tammikuun lopussa. :(
Ehkä olet Mia oikeassa, että pitäis kuvauttaa selkää jo nyt ja katsoa sitten sen pohjalta uskaltaisko hyppytekniikkatreeniä tehdä.
Sinänsähän hyppytekniikkatreenillä voisi pystyä herättelemään vasemman jalan lihaksia ja kehittämään niitä jos onkin vain kyse siitä, että vammasta ja mahdollisesta kivusta on jäänyt muistijälki, jonka vuoksi Ukko on käyttänyt sitä huonosti ja sen vuoksi jalka heikentynyt..
Varasin nyt heti kaksi uintiaikaa ja sieltä suositeltiinkin vastaavaan tilanteeseen käyntisarjaa kuntoutusmielessä. Mutta nyt mä todella aloin miettimään sitä kuvauttamista, että pitäiskö tehdä jo ennen ekaa uintia...
Kamalaa, kuulostaa siltä, että Ukko olis aivan hajalla. Mutta siis se ei ole muuten oireillut kuin hyppyteknisesti. Ja ehkä eilen 10 km lenkin lopussa näytti vähän hassusti kävelevän... Mutta normi rasituksessa ei näy mitään ihmeellistä mun silmään...
Voi että Ukkoa. Mä kyllä käyttäisin koiran ensin lääkärissä sekä kuvissa ja sitten vasta uittaisin, hypyttäisin tms. Mikään ei ole rankempaa kuin miettiä mikä on vialla vai onko mikään. Bordercolliet on vielä niin taitavia piilottamaan kipunsa.
Mutta tsemppiä!!
Heidi, oot niin oikeassa tuossa, epätietoisuus ja huoli on niin raastavia.
Tietenkin mä haluaisin uskoa, että kyse on ihan siitä, että vanhasta kivusta on jäänyt muistijälki vahvana ja se on sitten johtanut jalan varomiseen senkin jälkeen, kun fyysinen vamma on parantunut ja sitten johtanut lihasten heikkenemiseen. Se on kuitenkin ilmiö, jota koirilla välillä on eikä Ukko vaikuta mitenkään niin kipeältä arjessa muuten.
Toisaalta bortsut tosiaan osaa peitellä kipua ja huoli siitä on iso, joten varmasti tosiaan on järkevintä kuitenkin varmuuden vuoksi kuvauttaa Ukkoa ennen kuin aletaan mitään uintisarjaa kuntoutuksena tekemään tmv. Täytyy heti maanantaina kysellä, että koska saatais aikaa Pipsalle..
Suosittelen Hämeenkyrössä olevaa saksalaista eläinlääkäriä Olaf Walteringia (o-vet) on aivan mahtava tyyppi. Antaa laseria ja akupunktiota. Oman välilevynpullistuma/spondyloosi Länderiin sai hoidettua kuntoon.
Olet jo jonkin aikaa kirjoittanut Ukon ongelmista takajalkojen osalta. Olisko syytä tutkia tarkemmin erikoislääkärin toimesta Ukon tilanne? Jos siellä todellakin on jotain alkavaa disc. prolapsia tms, niin voisi olla ihan hyvä tsekata tilanne, ennekuin menee pahemmaksi ?!
Ja näin ulkopuolisena kommentoin vielä tuota tietyn uroksen syyttämistä Ukon tilanteesta. Näkemättä ei voi syyttää, voi vaa olettaa! Koska faktoja ei ole, niin voidaan olettaa, että on voinut tapahtua ihan mitä vaan. Tästä voi koitua myös pahaa mieltä toiselle osapuolelle, jos ei ole laittaa faktoja pöytään...
Joo, tosiaan tässä jo vähän aikaa aloin näkemään merkkejä siitä, että jotain on vikana siinä vasemmassa takajalassa. Soitinkin eilen eläinlääkärille aikaa, tosin luottoeläinlääkärille valitettavasti sai ajan vasta ensi vuoden ekalle viikolle. Kyllä se ihan totta on, että parempi nyt selvittää, että onko siellä kehittymässä jotain (spondyloosia, prolapsia tmv) vai onko sitten "vaan" lihasvammaa tai vanhan vamman jälkitilaa.
Jutun pääpointti ei toki ollutkaan se, että ketä tästä syyttää tai kertoa juurta jaksain jokaista tapahtuman yksityiskohtaa, vaan pääpiirteissään kertoa mitä tapahtui. Enkä nyt koe tarvetta sen enempää tässä latoa faktoja pöytään anonyymille nimimerkille (tai kellekään muullekaan), koska omasta puolestani olen lähettänyt viestiä ko. koiran omistajalle asian selvittämiseksi. :)
Lähetä kommentti