Lämmintä on riittänyt. Sunnuntaina oli agilityn alueellisen valkun treenit joissa mulla oli mukana molemmat pojat. Paahtava kuuma hiekka ei ollut mitään ihanin alusta tehdä ja hiki virtasi. Tästä huolimatta Jerikon kanssa meni oikein kivasti. Tero kellotteli taas muutamia kohtia, että millä ohjauksella nopein ja kyllä sitä alkaa koiransa tuntemaan jo niin hyvin, että omalla intuitiolla pääsee aika pitkälle. Yhteen kohtaan olisin valinnut vähän hitaamman ja huonomman ohjauksen. Lopuksi Jerikon kanssa vedettiin koko 31 esteen rata nollana läpi ja täytyy sanoa, että on sitä itsekin kehittynyt, kun tuossa paahteessa jaksoi vetää täysillä vaikka hapottihan se. Ja Jeriko on vaan niin ihana työskentelijä. :)
Ukolla sen sijaan, niukemmasta turkistaan huolimatta, oli selvästi heti vaikeuksia kuumuuden kanssa. Samaa draivia ei ollut kuin esim. torstain treeneissä oli ollut, koska iltaisin tosiaan jo niin paljon viileämpää. Ukolta oli puhti heti alkuun jo pois ja väheni treenin myötä vain lisää. Mutta minkäs sille mahtaa. Ihan hyvää pätkää senkin kanssa, mutta nollana ei kyllä rataa menty läpi, kun Ukolla alkoi väsymyksen vuoksi tulla hassuja virheitä kepeillä, kieltoja hypyillä jne.
Välillä kyllä huvittaa nää lyhyekarvaisten bortsujen hypetykset mm. tämän lämmön siedon vuoksi. Kyllä se on koiran korvien välissä (tai joissain muissa ominaisuuksissa) miten se pystyy työskentelemään kuumuudessa, ei sen karvan määrässä. Runsaampi karva saattaa jopa suojata auringon kovimmalta paahteelta.
Eilen sitten todettiin toiseen kertaan Ukon lämpöherkkyys. Kävin Niihamassa tekemässä Jerikolle viimeistelevää tottistreeniä sunnuntain koetta varten ja otin Ukon myös treenaamaan. Alkuun vähän seuraamista joka oli oikein hyvää, sitten Svetan avustamana nostatusta valjaista pidellen luoksetuloon. Ukko ei meinannut oikein siinä uskaltaa/osata haukkua, mutta toisaalta myös selvästi patosi ja keräsi kierroksia hiljaa ollessaan, koska tuli tosi lujaa luokse. Tosin sitten kun en palkannut vauhdista, niin tuli suoraan sivulle. Ukon mielestä treeni olisi sitten saanut loppua jo tähän. Tasamaanoudossa kapulalle haukuttaminen samalla tavalla kuin kotona olen tehnyt ei lähtenyt ja nouto oli vähän veltto. Ajattelin, että saisikohan sen hypylle kuitenkin lähtemään, mutta ekalla toistolla ponnisti hypystä ja toisella kertaa ei vaan kerta kaikkiaan ponnistanut maasta ylöspäin ja tömähti päin estettä, tosin ponnistus oli niin voimaton, että ei voi kummoiseksi törmäykseksi sanoa. Turha ehkä sanoa, että treeni loppui siihen.
Jeriko sitä vastoin teki ihan hyvän treenin. Ainoat huomattamisen aiheet on hyppy (joka oli nyt kiinteä kun ei ollut kopin avainta eikä saatu pressuestettä sieltä), jolla Jeriko ponnisteli enemmän tai vähemmän, mutta ei nyt sentään ihan kompastellut. Viimeisellä toistolla meno puhdas, paluussa ponnisti kevyesti ja sinänsä siististi, joten siihen olin tyytyväinen. Eteenmenossa meinasi nyt taas ennakoida pysähtymistä ja maahanmenoa, joten nyt tehtiin pitkästä aikaa muutamia suoraan lelulle.
Tänään tehtiin Jerikolle viimeistelevä jälkitreeni. Lauantain rankka jälki ei ollut ainakaan lannistanut Jerikoa, päin vastoin. Jäljelle lähdettiin taas isolla draivilla, itsevarmasti ja keskittyneesti. Janalta jälki lähti taas kerran oikealle. Jeriko eteni janalla hyvällä vauhdilla, nosti jäljen, meni noin 5 m vasemmalle, mutta vaihtoi sitten suunnan oikeaan. Jälki oli vanhentunut sen kaksi tuntia ja alkoi jo hämärtää kun lähdettiin jälkeä ajamaan. Ensimmäinen keppi 70 metrin kohdalla ja siinä hämärässä meni itseltä heti hahmotuskyky ja ihmettelin, että mitä Jeriko tarkastelee, mutta se olikin saanut hajun kepistä ja tarkensi vaan, että missä se on. :D Jäljestäminen jatkui oikein hyvin, itse roikuin perässä täysin suuntavaiston ja hahmotuskyvyn menettäneenä, jännä kuinka toi hämärä vaikuttaa. Jäljen loppu 350 metrin kohdalla ja olin jotenkin jo melkein varma, että Jeriko on ohittanut kepin tai jäljestää niin sivussa, että ohittaa sen, mutta hyvinhän sekin sieltä nousi. Erinomainen viimeistelevä treeni siis! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti