sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Vähillä unillakin pärjää yllättävän pitkälle

Miten tämän viikon oikein summais..? On tullut nukuttua harvinaisen vähän. Viikollakin iltaisin kirjalliset työt pistänyt valvomaan puoleen yöhön. Töissä on välillä ollut todella rankkaa, välillä on sitten vähän normaalimpaakin. Ylitöiksi nyt kyllä tupannut mennä, mikä on aika harvinaista mulle..

Treenailtu on. Tiistaina Jerikon kanssa hakutreeneissä uudessa maastossa jälleen ja yksi uusi maalimieskin eli Hanikan Nina. Tää oli just yksi päivä, kun töissä oli vähän turhankin kiireistä ja mä tulin treeneihin myöhässä. Muut oli jo tallannut alueen ja Sari treenannut molemmat koiransakin, kun mä vihdoin pääsin paikalle.

Pohdin tuon rotuleirin jälkeen Jerikon haukuttamista ja ilmaisua, että kannattaako sitä sitten tosiaan vielä ottaa. Mutta kyllä Jeriko vaan rakastaa omaa ääntään niin paljon, että kun ollaan normi tilanteessa eikä koko viikonloppua väsytetty, niin haukku lähtee yleensä lähes välittömästi maalimiehen löydettyään ja Jeriko selvästi tykkää haukkua eikä se luo sille mitään painetta. Usein Jeriko menee sellaiseen leikkikumarrukseen vielä ja haukkuu siitä. :D Korrekti se siis kuitenkin on. ;)

Otettiin nyt sitten 4+3 pistoa, ääniapuna taputukset osalle ja osalle ei. Osa pistoista onnistui tosi hyvin suorina, osa ei ihan niinkään. Jeriko lähti kyllä varsinkin vasemmalla puolelle etenemään hienosti vaikka sitten olikin mennyt ohi maalimiehen. Itse en oikein saanut lähetyksiänikään kunnolla suunniteltua, kun en nähnyt kaikkia piilomerkkejä ja sitten vasta lähetyksen jälkeen tajusin, että olisikin pitänyt lähettää vähän eri kohdasta. Mutta siis vaikka Jeriko välillä ohittikin maalimiehen, niin kyllä se sinnikkäästi etsii. Se on vaan sitten sitä partiointia. Eli treeniä edelleen tarvitaan näihin pistoihin ja paljon. Sari ei ollut niinkään huolissaan näistä, mutta mua harmitti! Viimeiselle onneksi saatiin tosi hieno suora pisto, joten siihen oli hyvä lopettaa.

Haukkuilmaisun treenaaminen pitäisi ottaa nyt kunnolla listalle. Opettaa Jeriko kotona haukkumaan pitkäkestoisesti mua ja sitten siirtää sitä maalimiehille ja metsään. Ei se muuta kaipaa kun vähän treeniä, luonnollinen haukkujahan Jeriko on. :D

Torstaina käytiin piiiitkästä aikaa agilitytreeneissä. Viimeksi ollaan varmaan käyty kisoissa toukokuun lopulla eikä treeneissä sen jälkeen ollenkaan. Hyvähän se on pitää kesätaukoa. ;)
Aika kimurantti pieni rata oli, vaikka olikin lyhyt ja sitten kun onnistui niin ihan simppeli. Viitasen Annen jostain kisaradasta pätkä siinä ainakin oli mikä oli juuri ollut jossain kisoissa. Ukko lähti kivalla fiiliksellä tekemään ja ihme kyllä sain sen jopa kääntymään tosi vaikean vastakäännöslähetyksen puomin alastulolta puomin ali kulkevaan putkeen! Pari muuta kohtaa oli aika hankalia, mutta saatiin niihinkin lopulta onnistumisia. Kontaktit oli aika hyvät ja samoin kepit. :)

Toiselle vuorolle otin Jerikon ja sen kanssa sain melkeinpä juosta radan suoraan läpi, tok siinä poispäin käännöksessä ensin tarvi vähän Jerikon miettiä, että mihin mä sitä haluan. Muutan kaikki meni tosi hienosti. Kontaktia korjailin pariin kertaan, vaikka tuli ihan ok, mutta ei vienyt samalla vauhdilla etutassuja maahan enkä nyt halunnut lipsua itse ollenkaan. Selkeä kriteeri sen olla pitää. ;) Mutta olis siis super hauskaa! :)

Perjantaina meillä oli vieraita ja sain pistokkaina suuren määrän kukkia, joita sitten istuttelin. Käytiin koirien kanssa lenkillä ja muuten oltiin ihan lunkisti. Lauantaina nukuin pitkään yrityksenä korvata unvelkoja ja kerätä voimia. Lauantai-ilta menikin sitten rotuyhdistyksen kokouksessa, josta pääsin kotiin vasta puolenyön aikaan. Herätys tänään aamulla taas 5:45 ja jälkikoejärkkäilyhommiin koetoimitsijana. Tää oli mun kolmas koetoimitsijapesti ja siinä mielessä uusi kokemus taas, että ensimmäinen jälkikoe ja ensimmäinen "ihan itse järkkäämä", edellisissä olen tullut enemmän tai vähemmän valmiiseen pöytään. Vaikka oli mulla kyllä aivan maailman paras ratamestari, joka oli järkännyt maastoasiat niin loistokkaasti ettei olis voinut paremmin. Kiitos Heidi!! :) (itse sitten vähän mokailin ja unohtelin, mutta selvittiin kunnialla kuitenkin läpi)

Harmillisen vähän tuli tuloksia, kun koko kokeessa kaksi tulosta kahdeksasta koirakosta. :/ Esineruutukin oli yllättäen haastava vaikka paikaksi oli yritetty valita juurikin helppo maaston kohta. Mutta kun näistä ei tiedä miten tuuli pyörii ja miten koiran nenä haistaa. Kokelaiden suoritusten jälkeen laitoin vielä Jerikon ruutuun. Ekalla lähetyksellä etuesineen ohi, mutta se oli kyllä tosi paha ja annoin mennä, tarkasti takakulman ja nosti sitten keskeltä esineen. Etenin tarkoituksella jättäen etuesineen odottamaan, mutta jännästi Jeriko ei olisi millään mennyt ruudun takakulmaan, jäi vaan nenä pystyissä ja välillä maassakin haistelemaan ja etsimään keskivaiheille. Käytiin nostamassa etuesine ja sitten kävin liinan kanssa antamassa Jerikolle hajun takakulman esineestä, nin sitten upposi. Jännä.

Tottiksessa Jeriko pääsi toimimaan nollakoirana, kun keskeytyksiä tuli. Olen kyllä tyytyväinen Jerikon tottikseen. Virittelin sen nyt paremmin ajoissa, kun viime kokeessa/kokeissa. Seuruuttelin vähän ja sitten annoin sen vaan purkaa isoimpia höyryjä vetämällä ja puremalla patukkaa. Auttoi selvästi, koska ääntä ei tullut yhtään ja suoritus oli kaiken kaikkiaan harmonisempi. Istumisen meni maahan, mutta kun oltiin nollakoirakkona, niin tuomari vinkkais heti ja antoi korjata. Luoksetuloissa olisi saanut tulla lujempaa mun mielestä, hiotaan vielä. Tasamaanouto oli mielestäni niin hyvä kuin Jerikon kokoisella voi olla, voimalla lähti ja tarttui kapulaan, mutta eihän sen kanssa ihan köykäisesti juosta.. Hyppy oli Tavesin pressu joka on kyllä ihanan turvallinen. Jeriko koski mennen tullen, mutta ei mitään horjahduksia tai muutakaan säikäyttävää ja suora nouto tästä välittämättä, joten hyvin meni. Vinoeste oli tosi hyvä, oikein voimalla tarttui kapulaan. :)

Eteenmeno oli hassu, kun Jeriko ei edistänyt ja kiehunut niin pahasti kuin normaalisti. Tosin katsomosta kerrottiin, että takajalat pompott aika kyytiä, niin kun ne olis ollut menossa lujempaa kuin etujalat. :D Malttoi kuitenkin, mutta nyt olikin hassu, kun tuomari antoi edetä aika pitkään ja Jeriko alkoikin ennakoimaan maahanmenoa hidastamalla ja mä hätäpäissäni käskytin sitten maahan. No, otettiin sitten kokeen jälkeen vielä korjaus, kun olin vienyt lelun valmiiksi, niin Jeriko sai pitkästä aikaa suoran palkan etenemisestä.

Ukko oli nyt mukana autossa ja kuuli siis parkkipaikalle paukut hiljaisina eikä välittänyt mitään. Kokeen jälkeen otin Ukon kentälle treenaamaankin ja se oli ihan super-vireessä! Aivan hullu! Siis hyvällä tapaa. ;) Seuraaminen oli ihan sairaan makeeta, seisomassa maltto hienosti pysyä paikoillaan, nouto oli hieno ja luoksetulossa tuli hyvällä vauhdilla stoppas napakasti. Toimi hienosti takapalkalla. Tuli ihan sellainen olo, että mitäs jos kuitenkin.... Jätetään se ajatus muhimaan. ;)

Paimennusta on muistettu/ehditty myös treenata. Lauantaina aamupäivällä Ukolla jakoa ja häkitystä ja Jerikolla jakoa/singleä ja ajossa pillillä ohjausta. Tila on tällä hetkellä aika hyvä tällaiseen harjoitukseen. Sinänsä tulee etäisyyttäkin jo jonkin verran, mutta lisäksi lähde ja sen puusto tekee näköestettä, jolloin saa vähän niin kuin lyhyemmällä matkalla treenata sitä, miltä koirasta tuntuu kun se on oikeasti kaukana ohjaajasta yksin lampaiden kanssa. Ihan kivasti sujui molemmilla omat treeninsä. :)

Tänään kokeen jälkeen siirrettiin lampaita ja sitten otettiin samalla pieni treeni. Ukolle ensin kaaritreeniä. Pistin merkille, että se on alkanut pinkoa kaarella aivan järkyttävän lujaa. :D En tiedä onko sitten hyvä vai huono asia.. Ainakin se on päämäärätietoinen. ;)

Toisessa treenissä tehtiin pariin kertaan jako, jätettiin toinen porukka tekemään mitä tykkää ja toista kuljetettiin vetoa vastaan. Tää olikin todella hyvä harjoitus Ukolle juuri sen jumittamisen korjaamiseks, kun ei flänkkäis vetoa vasten. Nyt joutui sitä tekemään, itse peruuttelin ja sitten autoin tarvittaessa, mutta hyvin Ukko kyllä itsekin piti huolen ja tuli väliin kun joku alkoi pyrkimään toiseen porukkaan. Ukko on myös mielestäni viime aikoina saanut hyvin lisää itseluottamusta ja voimaa, ei anna periksi vaikka sitä vähän katseltaisiin vaan ihan oikeasti painaa lampaat stten liikkeelle. :)

Jerikolle tänään myös kaaritreeniä ja sitten pitkästä aikaa häkitystä. Kivasti meni. Laitoin Jerikon pitkästä aikaa häkkiinkin, ihan vaan omana harjoituksenaan. Kivastihan se meni, mutta menköön.

Ei kommentteja: