Ensimmäiset maalimiehet tehtiin suoriltaan apujen kanssa, kaikki maalimiehet takarajalla. Toiseen maalimieheen ei ollut näköyhteyttä, joten Niemisen Sari (jonka maastoissa oltiin treenaamassa ja oli siis maalimiehenä) taputti. Nina haamuili toisella puolella. Molempiin kulmiin Jeriko upposi upeasti ja haukku kajahti helposti. :) Sitten alkoi tällä vaikeammalla puolella olla ongelmia. Maalimiehet molemmin puolin siirtyi ja oikealla puolella toinen piilo oli jossain kiven kolossa tmv ja se oli kyllä vaikea. Jeriko upposi syvälle, mutta ei sitten ihan suoraan piilon kohdalla ja lähti itse "partioimaan". Annettiin sen itse ratkoa ongelmaa kunnes sitten Sari antoi taputusavun, joka oli kyllä varmasti hyvä juttu. Jerikosta olis kyllä varmaan ihan hyvä pelastuspuolen koira tullut, kun tolleen tarjosi itse partiointi-tyylistä etsimistä. :D Vasemmalta puolelta maalimies löytyi helpommin, kun tuuli sieltä päin. Joka tapauksessa Jerikolla oli koko ajan into piukeena (vähän liiankin piukeena, kun haukkua tuli jo keskilinjalla) eikä vaikeuksista lannistunut. Haukku tulee helposti ja Jeriko oli kuulemma vähän röyhkeäkin maalimiehellä ja yritti varastaa patukan kädestä. :D Ja hyvin lähtee kyllä leikkimään heti ihan uusienkin maalimiesten kanssa, mutta eihän leikkiminen ole Jerikolle mikään ongelma koskaan ollutkaan. :)
Hakutreenin jälkeen jäin vielä Sari (Kärnän) kanssa tekemään pudotettua esinettä. Tätähän me on hömppäilty lenkeillä aina välillä. Oon tiputtanut hanskan matkan varrelle polulle tai tielle ja sitten antanut luvan hakea. Tää on ollut Jerikon (ja Ukonkin) ihan lempparileikki ja hanska on haettu vaikka kuinka kaukaa. Koskaan ei olla kuitenkaan tehty tätä umpimetsään, peltoon tai muuhunkaan tällaiseen oikeasti kokeenomaiseen maastoon ja edellisestä hömpöttelystäkin on luvattoman pitkä aika. Lisäksi autosta ottaessa Jeriko äkkäsi ekana Sarin ja oli selvästi sitä mieltä, että hakuharjoitukset jatkuu, "KIVAA!!". Mielentila siis aivan väärä. :D Haukkui eikä kuunnellut virittelyjä. Tein tielle tällaisen hömpöttelyn ja haki hanskan kyllä, mutta ei selvästikään ottanut tästä onkeensa. Metsän puolella lähetyksessä säntäsi vaan metsään ihan väärään suuntaan eikä mitään ajatusta mitä oli menossa tekemään. Kävelin lähemmäksi ja lopulta sen hanska löytyi. Pienen tauon jälkeen otettiin toinen toisto ja nyt sain Jerikon otettua kuulolle kunnolla ja teki ihan hienon pudotetun noutamisen. :)
Maanantaina Sari tuli Stikkanin kanssa meille paimentamaan ja sitten käytiin vähän katsastamassa maastoja tossa melko lähellä ja tehtiin pieni treeni. Sari tallasi Jerikolle kisapituisen jäljen kuudella kepillä ja sen vanhetessa tehtiin esineruutua. Sari teki omille koirilleen kolmen esineen suoran, joten samaa käytettiin Jerikonkin ruudussa, sitten yksi esine oikeaan etukulmaan ja toinen vasempaan takakulmaan suorana nousevan noin 1 m korkean kallion eteen. Kallion etunen oli vaikea, lähetin sinne ensin, mutta Jeriko lähti aika nopeasti sivulle, ehkä sai sivutuulessa jo keskeltä kolmesta esineestä hajua. Nosti niistä etummaisen. Toisella lähetyksellä upposi aika hyvin takarajalle, mutta ei saanut vasemmasta kulmasta hajua -> nosti keskeltä takaa esineen. Vielä nousi oikeasta etukulmastakin esine, mutta sitten lopulta Jeriko upposi hyvin vasempaan takakulmaan ja tuuli oli suotuisa ja se sai esineestä hajun ja nosti senkin. Ukolle samat esineet, mutta nostatin vain kaksi.
Sitten jäljelle. Janalta jälki lähti oikealle, Jeriko nosti ensin vasemmalle, mutta käääntyi 10 metrin sisällä oikealle ja tähän olin tyytyväinen. Kepit nousi ihan hyvin ja Jeriko teki hienosti töitä. Ylitettiin hakkuuaukea kahteenkin kertaan, jossa pohja oli lähinnä hiekkaa. Hiekalla Jeriko ei ole oikeastaan koskaan jäljestänytkään (lukuunottamatta pientä pätkää yhden kokeen jäljessä) ja se oli selvästi vaikea, mutta Jeriko hoiti homman ihan hyvin. Hakkuuaukean ja tien ylityksen jälkeen olikin sitten vähän risukkoisempaa ja yhden risukon väistäminen johti 4. kepin jäämiseen. On pienestä kiinni, samperi. Sitten yliteltiin ihan kauheita hakkuujätekasoja, Jeriko kirjaimellisesti kiipeili nuorien koivunrunkojen päällä ja tasapainoili sieltä itseään eteenpäin, mutta hyvin teki töitä ja jatkoi eteenpäin. Loput kepit siis nousi hienosti, yksi vaan taas jäi. Joka tapauksessa ei voinut olla muuta kuin tyytyväinen, kun Jeriko teki niin hienosti töitä ja parhaansa. Tahallaan se ei keppejä jätä, mutta se on vaan niin pienestä kiinni saako hajun jos ohittaa ihan vähänkin sivusta.
Maanantaina kävin myös Tavesin tottisvuorolla. Tehtiin Jerikolle henkilöryhmää ja noutoja. Hyppy oli ihan ok, vähän koski. Vinoesteeltä meinas taas lähteä hypylle palautukseen, mutta korjasin tästä nyt vähän tiukemmin, ettei enää tollasia typeryyksiä keksisi miettiä. Sitten meni kivasti ketjutettunakin.
Ukko teki vähän seuraamista ja luoksetuloa. Vire oli tosi hyvä eikä Ukkoa ahdistanut yhtään muut treenaajat tai häiriöt, oli ihan super! :) Parasta oli, kun otin ekaa kertaa ulkona kaukkareiden maasta seisomaannousua. Ihan edessä seisoen tehtiin, mutta silti ihan upeeta, kun häiriöstä huolimatta Ukko ei yhtään ahdistunut vaan teki häntä heiluen ja hyvällä tekniikalla! :)))
Hyppyä on myös treenailtu Jerikon kanssa. Nyt olen ihan järjestään hyppäyttänyt 1 m ja 1,05 m ja lähinnä vauhdittomana korkeutena. Metrinen menee aika helpostikin puhtaasti, 1,05 m usein ainakin paluussa kevyesti koskee. Kuvattiinkin tää yksi treeni, mutta tää ei ollut ihan Jerikon parasta suorittamista. Alussa on 1,05 m korkeus (ja Matti ei huomaa kuvata ensimmäisen hypyn paluuta joka oli paras),sitten aksi vikaa hyppyä 1 m. Vielä on siis matkaa vaivattomiin ja helppoihin hyppyihin, mutta näin se sujuu tällä hetkellä.
Eilen ja tänään oltiin sitten Somerolla paimennuskisoissa Ukon kanssa. Jerikon kanssa harjoitellaan tosiaan nyt tolpalta ajoa ja pillikäskyjä ja seuraavan kerran startataan 2-luokassa ja kokeillaan tolpalta ajoa. Ensimmäisenä täytyy sanoa, että kastrointi on kyllä tehnyt Ukolle vain hyvää tässäkin asiassa. Ei enää haikaile muiden koirien perään ja nuohoa ja lipitä nurtsia odotuspaikalla, vaan oli ennen molempia ratoja ainoastaan keskittynyt lampaisiin ja valmis omaa vuoroa varten. Huomattavasti kivempi lähteä radalle tällaisen koiran kanssa, joka on koko ajan keskittynyt oikeaan asiaan!
Eilen lähetin sitten kai vähän liian aikaisin. Mun silmään tilanne näytti rauhalliselta, mutta ilmeisesti lampaat oli edelleen olleet kovasti lähdössä tolpalta katsottuna vasemmalle vedon suuntaan, ja tolppahenkilöt oli meinannut vielä vähän niitä siirtää. Lampaat luisui liikkeelle ennen kuin Ukko ehti kunnolla nostoon, mutta hakukaaresta 20/20. Ukko ei pysähtynyt ihan heti mun vihellyksest vaan meni vähän tasapainosta yli ja nosti lampaat vinoon, nosto 3/10. Lampaat lähti sitten offlineen ja Ukko vaan peesasi, en millään saanut sitä lähtemään oikealle flänkille (Ukon vaikeampi suunta) kääntämään lampaita. Kuljetus ohjaajalle 2/20. Hausta siis pisteitä 25/50. Poispäinajo oli hieman vauhdikas, mutta siitä silti 9/10. Ekoilla porteilla tuli laaja kaarros käännökseen enkä sitä heti saanut korjattua, kuljetuksesta 14/20. Ennen häkitystä Ukko ei meinannut lähteä flänkille jostain syystä vaan kääntyi muhun päin, muuten meni sukkana sisään, häkitys 7/10. Häkistä pois otto oli hankala, Ukko ei olis uskaltanut mennä lampaiden taakse ja sitä joutui siihen muutamaan kertaan käskyttämään, pisteitä 8/10. Kokonaispisteet siis 63 ja PPR1. Haukupisteissähän se suurin menetys tuli, helposti olis saanut PAIM1-koularin jos vaan toi osa olisi onnistunut.
Oltiin sitten yötä Katjalla ja vähän treenailtiin tietty. Katjan tarhassakin lampailla on melko kovat vedot, mutta nyt ei jotenkin taas saatu peesailua esiin.. Hmmm... Johtuuko kisaradalla peesailu osittain myös kisaradan jännityksestä? Ukkohan herkästi ottaa painetta esim. tokokehässä kun ollaan siellä kaksin ja ympärillä ihmisiä katsomassa, olisko tässä jotain samanlaista..? Tai muuten iso pelto kylmää päätä eikä uskalla lähteä lampaita kääntämään, pelkää että ne uhmaisi..? Katjalla ei tosiaan kuitenkaan ongelma ainakaan tässä määrin tullut esiin ja Ukko teki itse asiassa ihan hienosti. Tosin vähän liian vauhdikkaasti välillä juoksi, kun kerran kompastui matalaan ojaan niin, että lensi ihan kokonaan ympäri! Säikähdin ihan kamalasti, että nyt se meni rikki, mutta onneksi ei näyttänyt sattuneen mitään sen kummempaa.
Jeriko pääsi sitten myös treenaaman, pillikäskyjä ja ns. tolpalta ajoa vähän otettiin. En muista miten tilanteeseen ajauduttiin, mutta lampaat meni jossain vaiheessa pyöröaitauksen ja pyöröpaalin väliin. Käskytin Jerikoa oikealle kiertämään paalin ja se kävi aina siellä nurkalla, mutta kääntyi takaisin enkä vaan ymmärtänyt, että miksi. Käskytin ja käskytin ja Jerikoa alkoi vähän kyllä ahdistamaan, kun mä sitten lopulta menin paikalle tarkoituksena näyttää ihan "kädestä pitäen", että mitä siltä halusin. Ja sinne kävellessäni sitten totesin, että paalin takana oli häkki, joka esti kiertämisen sieltä kautta, eli taas kerran oli paukuttanut jotain älytöntä käskyä Jerikolle, jonka toteuttamiseen ei ollut mahdollisuuksia. Tyhmä minä. Onneksi Jerikolla on tota kovuutta kuitenkin sen verran, että kun tämän tajusin ja jatkoin pienen pätkän treeniä ihan normaalisti, niin Jerikokaan ei ollut moksiskaan. Vielä kertaakaan se ei ole näiden mun räyhäämisten ja älyttömien vaatimusten vuoksi jättänyt hommia kesken.
 |
| Jeriko jo kovasti odottaa omaa vuoroaan. Tässä koira, jonka hännän kanto muutoin voi olla vähän korkeakin.. ;) |
Tänään sitten aikaisin jo kisapaikalle ja Jeriko sai toimia III ja II-luokassa poistovarikolla. Hommansa Jeriko hoiti ilolla ja ammattitaidolla. ;) Ukko myös hoiti oman tonttinsa niin hyvin kuin vaan pystyi. Hakukaari oli lopustaan suppea, vielä on treenattavaa niissä kun ei aina tule niin hyvää, pisteitä 15/20. Nosto 5/10, taas vino vaikka yritin käskyttää maahan aikaisemmin. Kuljetus ohjaajalle taas offlinessa, käskytin kerran tiukemmin maahan ja sen jälkeen sain Ukon lähtemään oikealle flänkille, mutta ei pysähtynyt vaan sitten iski ilmeisesti jonkin sortin paniikki ja tuli suoraan ympäri. Pisteitä linjan leikkauksenkin vuoksi jäljelle jäi vain se 1/20. Poispäinajo 9/10, alkuun ilmeisesti hieman offline. Kuljetus 19/20, en tiedä mistä lähti piste, käännös oli nyt tosi hyvä. :) Häkitys 10/10 ja häkistä otossa sama ongelma kuin eilen, pisteitä 7/10. Kokonaispisteitä 66, mutta hakupisteistä vain 21/50, joten ei PPR1-tunnusta. Ukko teki mielestäni kuitenkin hyvin töitä ja jo se, että se yritti lähteä flänkkäämään ja kääntämään lampaita oli hyvä alku. Tiedän varsin hyvin mitä asioita pitää treenata (hakukaarien loppuosaa ja ohjausta tasapainosta pois/noston jälkeen) ja näillä jatketaan. Sitten kun saadaan toi ohjattavuus noston jälkeen haltuun, niin näihin pisteisiin voi helposti heittää parikymmentä lisää. ;)
Nyt täytyy vielä erikseen mainita kuinka upeita tuloksia kisoissa tuli eilen ja tänään. Eilen ihan ensimmäisen Suomen paimennusvalion arvon saavutti Minna Jokisaari ja Somollis Eira upealla 90 pisteen luokkavoitolla ja Kari Kotikoski ja Sammy sai toisen sertinsä. Tänään Sammylle kolmas serti ja nyt enää näyttelytulosta uupuu Suomen toisesta paimennusvaliosta. Tää ei oo ollenkaan mikään jokapäivän juttu, kun kennelliiton alaisia kilpailuja on pidettu v. 2009 lähtien ja nyt vasta eka valio. Onnea todella paljon sekä Minnalle että Karille hienoista saavutuksista! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti