Eläinlääkäri katsoi vielä läpi muut lampaat ja niissäkin oli yksi aikuinen alkanut keskiviikkona käyttäytymään tosi kummasti, juoksentelemaan vauhkona, kun muut oli rauhassa, ja makoilemaan kun muut väisti kiinniottoyrityksiä. Myös yksi toinen aikuinen ja yksi karitsa huohotteli kovasti ja lämpöili. Syy jäi vähän epäselväksi, mutta antibioottikuuri näille kolmelle aloitettiin keskiviikkona ja kaikkien vointi on tänään jo selvästi parempi. Muiden vointia jäätiin seuraamaan ja kun niissä ei ole sairastumisen merkkejä näkynyt, niin niille ei antibioottejakaan ole annettu.
Pitkiä iltoja mennyt siis lampaiden parissa, öitä nukuttu huonosti ja eilen varsinkin olin tosi väsynyt. Kuuma linja Katjan suuntaan oli käytössä päivittäin ja moneen kertaankin, suurkiitos Katjalle neuvoista ja henkisestä tuesta, sekä kärsivällisyydestä mun soittojen kanssa! :) Helpotti, kun saatiin lampaille hoito ja vointi lähti kohenemaan. Kiitos kuuluu tietenkin myös eläinlääkärille, joka ajoi 40 minuuttia yhteen suuntaan meille auttamaan avutonta lampaiden omistajaa, kiitos Kirsi Hammar! :) Eläinlääkärin käynnistä odotin aivan törkeen isoa laskua, mutta se olikin niin pieni, että taatusti kutsun uudelleenkin jos ilmenee vaivaa johon en itse löydä ratkaisua.
Paljon on opittu ja loppu hyvin kaikki hyvin, lampaat on siirtyneet tosiaan uudelle laitumelleen ja heidän terassikatoksensakin on saanut seinät ja lampaat tuntuvat viihtyvän todella hyvin terassillaan. ;)
Ai niin, unohtui jotain hyvääkin tällä viikolla! Käytiin kyllä maanantaina kisanomaisissa tottistreeneissä Levekin kentällä. Jeriko kävi tekemässä tottiskaavion kisanomaisesti, ekana vuorossa yksilöliikkeet ja sitten paikkamakuu. Palkkailin yksilöliikkeissä melko tiheesti, mutta nyt oli kyllä seuraaminen aikas priimaa, vire oli korkeella, mutta ei poikittanut eikä pienintäkään inahdusta! :) Kyllä se osaa, kun itse oon normaali mielentilassa enkä paskahalvauksessa niin kuin viime kokeessa! ;) Liikkeestä istuminen ei vaan meinaa oikein onnistua kerrasta, meidän ainainen murheen kryyni. Ja hypyn kiersi palatessa, en lähtenyt korjaamaan. Eteenmenon otin vaan valmistelevan osan seuruuna, tein täyskäännöksen kun meinas alkaa keuliin ja sitten uusi lähtö ja kun seuras hienosti niin palkkasin.
Tottiksia tehtiin kahdella kentällä ja paukkuja kuului vähän koko ajan. Ukko oli autossa odottamassa ja Jerikon suorituksen jälkeen otin sen parkkikselle ja hitsi vie, sehän ei ollut paineessa ollenkaan ja seuras ihan kivalla vireellä! Sitten seuraamiseen tuli paukku, jota Ukko vähän kuunteli, mutta sitten kun käännyin seurauttamaan pois päin paukusta, niin vire nousi taas ainakin melko lähelle normaalia ja seuraaminen oli hienoa. Ai vitsi, kun olin tyytyväinen! Ei ookaan toivotonta päästä ehkä Ukon kanssa joskus jälkikokeeseen! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti