sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Tottista

Kylläpä nyt ollaan tottisteltu, kun toisena päivänä putkeen käytiin treenaamassa! Sitten voikin taas hyvällä omalla tunnolla pitää pidempääkin taukoa.. ;)

Tänään Ukko pääsi tekemään ensin oman vuoronsa. Vire oli nyt parempi kuin eilen heti alkuun. Seuraamisessa kontakti ja fiilis oli hyvät, kunnes sitten kävelin pitkittäissuuntaan keskellä kenttää ja Ukolla alkoi kontaktitippua ja alkoi edistää. Ihmettelin vähän, että mitäs nyt, kunnes sitten Ukko meinas syöksyä eteen. Oli siis ihan lähdössä eteenmenoon ja vasta siinä vaiheessa itse muistin, että unohdin viedä sinne mitään. :D Vietiin sitten tässä välissä palkka sinne yhdessä, mikä oli virhe. Ukko ei selvästikään enää suuremmin vahvistusta eteenmenoihin tarvitse ja se on Ukon selvä lempiliike. Nyt meni sitten jäävien harjoittelu tosi jähmiväksi ja hitaaksi, kun Ukko koko ajan selvästi mietti vaan eteenmenoa. Luoksetulo ja nouto ihan ok, varsinkin hetsaamalla lähdöissä laskemalla yksiiii - kaksiiii - hae/tule!. Eteenemno oli sitä mitä saattoi odottaakin, eli tikkusuora, todella vauhdikas ja innokas.

Nyt vaan mietin, että miten tehdään jatkossa. Palkkaa ei ainakaan kannata/tarvitse viedä yhdessä, mutta kannattaako eteenmenoa edes hirveesti treenata jos Ukko on siihen noin motivoitunut, että häiritsee muita liikkeitä? Toisaalta muiden liikkeiden arvoa Ukon silmissä pitäis vaan saada nousemaan. Ja sitten taas toisaalta se on ihan huikeen hyvä juttu, että Ukko on noin supermotivoitunut tottiksen viimeiseen liikkeeseen. Periaatteessahan koko muun tottelevaisuuden voisi ketjuttaa siihen ja lempiliikkeen odotus parhaassa tapauksessa nostaisi virettä myös muissa liikkeissä ja vire kantaisi loppuun saakka. Tämä pitää sitten vaan treenata tosi huolella, että Ukko ymmärtää, että sen pitäää tehdä myös kaikki muut liikkeet täysillä, että saa sitten lopulta sen luvan eteenmenoon. Eli ketjuttaminen on varmasti hyvä, mutta täytyy Ukon kanssa tehdä selkeästi sitten myös ero sellaisiin treeneihin, joissa keskitytään vaan jonkun yksittäisen asian hiomiseen, esim. jäävien. Ja sitten kokeenomaiset/ketjutetut treenit erikseen.

Jeriko teki nyt paikkamakuun Ronjan tehdessä liikkeitä. Jerikolla kyllä nousee vire tottikseen nykyään todella nopeasti ja hienosti, Jerikossa on hyvää röyhkeyttä ja possuilua: yrittää varastaa purutyynyä koko ajan kädestä ja haukkuu ja hyppii päin vähäisestäkin hetsaamisesta. Hyvältä siis näyttää. ;) Seuraamisen jätin tänään Jerikon kanssa vähemmälle, otettiin vaan jäävät ja seisomisesta suoraan luoksetulo. Liikkeenomaisena tehtynä vauhti ja voima ei ollut ihan sitä mitä toivon, mutta toisaalta tein sen virheen, että kutsuin ihan heti kääntymisen jälkeen. Sääntöjen mukaanhan pitäiskin odottaa hetki ennen käskyn antoa ja toisaalta pienessä odotuksessa varmastikin Jerikolla vire nousis ja pääsis paremmin oikeaan fiilikseen lähtiessään. Sitten toinen luoksetulo niin, että Tuija piti Jerikoa kiinni. Nyt ei sitten mitenkään erikseen käsketty haukkua, mutta näki selvästi, että Jeriko oli kuin jännitetty jousi, selvästi odotti todella keskittyneesti ja vireessä käskyä ja tuli juuri sille vauhdilla ja voimalla kuin toivonkin. :)

Nouto kertaalleen niin, että Tuija piti kiinni ja hieno oli. Toinen tehtiin niin, että vietiin yhdessä kapula kauemmaksi ja lähetin Jerikon sitten noutoon. Kyllä oli hieno räjähtävä lähtö ja hyvä palautus, upean näköistä! :) Sitten pari toistoa hypyllä joka oli ehkä 55 cm korkea..? Hienot noudot kyllä teki tähänkin eikä siinä viettitilassa ehdi mitään hyppyjä miettiäkään, hienosti ja lennokkaasti tuli yli. :) Toki nyt oli matala korkeuskin, mutta kun aattelee tokon hyppynoutoja niin nyt oli ihan eri meininki ja metrin hyppyäkin ajatellen näyttää hyvältä. Nyt vaan pikku hiljaa estettä korotellaan tässäkin harjoituksessa. :) Eteenmeno oli tällä kertaa Jerikolla eilistä parempi, toki nyt siis hyvin vahvat muistikuvatkin samalta kentältä edelliseltä päivältä. Joka tapauksessa lähti kunnon voimalla etenemään suoraviivaisesti, joten olin tyytyväinen. :)

Jatkossa siis molemmille täytyy tehdä taas pitkästä aikaa epäsäännöllisellä vahvisteaikataululla seuruun palkkaamattomuutta ja matkan pidennystä. Molemmille jääviä, mutta erityisesti Ukolle. Luoksetulojen ja noutojen hiomista entistäkin paremmiksi ja Ukolle hyppynoutoa pikku hiljaa kuvioon mukaan. :)

Ei kommentteja: