Juokse, älä loiki

Ollaan nyt tehty pari kertaa lisää kontaktitreeniä. Keskiviikkona ei ollut ohjaajaa treeneissä, joten vapaaharkattiin Tuijan kanssa. Korotin A:ta putken painojen avulla maasta n. 15 cm. Jerikon kanssa alkoi näkyä ongelmana hieman "ilmava laukka", aina sinne kontaktipinnalle ei sitten osuttukaan, toisaalta tuli myös tosi hyviä toistoja ja törkeen lujaahan Jeriko sitä meni! Tuijalla oli ihan vaikeuksia arvioida osuiko kontaktiin, kun oli niin nopee ja välillä niin hilkulla se osuminen. :D

Ukon kanssa juoksu paljon rytmikkäämpää ja silleen kyllä hitaampaakin, että osui pääosin tosi hyvin kontaktialueelle ja se oli ihan helppo arvioidakin, kun oli niin rehellinen kosketus. Ongelmaksi muodostui lähinnä se, että saa Ukon suuntaamaan todella eteen päin ettei katsoisi mua juostessaan. Jos palkka oli maassa valmiina alkoi Ukko hidastaa eikä oikein täydellisesti onnistunut sekään, että lähetin edessä olevaan putkeen naksusta..

Tänään käytiin Hannan kanssa Pinotiellä ja nyt tehtiin Ukon kanssa niin, että Hanna palkkasi Ukon edessä ja mä merkkasin kosketuksen naksulla juostessa. Alkuun Ukko meinas taas katsella mua, mutta selvästi sitten tällä menetelmällä suuntautui eteen eikä vilkuillut mua. :) Ukko edelleen juoksi tosi hyvin eikä loikkinut, vauhtia vaan voisi olla enemmän.

Jeriko taas oli tänään ihan mahdoton loikkija. :D Jeriko oli ihan innoissaan ja ennen vapautusta haukkuikin mulle (!) ja sitten paahtoi hirveellä vauhdilla A:lle ja ehkä 50/50 tai 60/40 kerroista loikkas yli kontaktipinnan. Jeriko on kyllä siitä kiitollinen treenattava, että se into ei mihinkään laantunut vaikka palkka jäi tulematta. :D Ja tuli niitä sitten ihan tosi hyviäkin toistoja, kun juoksi hyvin ja kosketus oli tosi hyvä. Eli nyt katsellaan edelleen miten tää tästä etenee. Aina sitä voi palata pysäytyskontakteihinkin jos pahalta näyttää.. :D Jos on kokemusta juoksukontakteista maxikoiran kanssa, niin mielellään otan vinkkejä vastaan. :) Ootteko tehneet jollain kehikolla, johon koiran pitää tähdätä askeleensa, tai kaarella joka muokkaa juoksuasentoa matalaksi, vai miten? :)

Puomin kontakti oli Jerikolla tänään jo todella hyvä, jollei suorastaan huikeen hyvä! Nyt sitten vaan on edessä se, että kun A saadaan siihen kuntoon, että kisoihin viitsii lähteä, niin pitää henkisesti valmistautua siihen, että joudun todennäköisesti ottamaan puomia uusiksi vaikka kuinka olisi nollaa alla.. Nyt en voi enää lipsua siitä, että annan hiiviskellä ja himmailla, vaan jokainen kerta pitää tulla täysillä alas asti! Ja vaikka kuinka puuttuu enää yksi aginolla SM-kisatuloksista, niin itse pitää vaan maltaa tehdä se.

Tänään tehtiin myös aamulla pitkästä aikaa tottista. Jerikolle ensin fiilistelyä ja vireen nostatusta haukkumalla. Tuija palkkasi seuraamisesta ja käännöksistä. Pitkällä suoralla meinaa täyskäännös edelleen jäädä vajaaksi, mutta seuraaminen on kyllä hyvää. :) Luoksetulo ja noudon palautus niin, että Tuija piti Jerikoa valjaista kiinni ja Jeriko sai haukkua mun perään. Tuija kuitenkin huomioi, että Jeriko oli enemmän tulossa mun perään, kun sitä ei käskenyt haukkumaan, joten voi olla, että näissä ei aina kannata Jerikoa käskyttää haukkumaan, haukkukoon jos siltä tuntuu. ;) Nyt oli sekä palautuksessa että luoksetulossa kuitenkin ihanaa voimaa, otin molempia pari toistoa, niin että vapautin jalkojen välistä palkalle ja sitten eteen asti istumaan. Otettiin myös hyppyesteellä palautusta samalla idealla ja tästä lähdetään sitten pikku hiljaa eteenpäin. :) Eteenmeno oli Jerkolla nyt vähän hitaampi eikä niin voimakas kuin yleensä, meni kuitenkin yhdellä käskyllä suoraan kentän päähän asti. Olin vienyt siis pallon sinne valmiiksi ennen kuin Jerikoa hain kentälle, ehkä pitkä tauko sitten tässä teki pientä epävarmuutta.

Ukko teki vuorollaan ensin paikkamakuun, kun Tuija teki Ronjan kanssa tokoa. Ei mitään ongelmaa Ukolla paikkamakuussa vaikka Ronja palkattiin leluilla ja itse menin vielä auttamaan tunnarissa. :) Tästä tulikin mieleen, että pitäis useemmin treenata molemmille koirille sitä, että ne tekisikin paikkamakuun ennen omaa vuoroa, että saisi treenattua vireen nostamista paikkamakuun jälkeen. Niitäkin tilanteita kun väistämättä tulee kokeissa. ;)

Ukolle myös pieniä seuraamispätkiä ja sitten jääviä. Liikkeestä istuminen vaatii vielä voimakkaan tempomuutoksen multa ja herkästi Ukko vielä heittäytyy maahan naksun jälkeen, mutta hyvältä näyttää kuitenkin.

Luoksetuloa otettiin nyt Ukonkin kanssa niin, että vapautin jalkojen välistä palkalle ja sehän juoksi siitä! :D Nimittäin viimeksi kun olen yrittänyt palkata näin, niin Ukko ei ole oikein millään suostunut tulemaan jalkojen välistä palkalle.. :D Ollaan siis edistytty jossain. ;)

Noutoa tehtiin Ukon kanssa nyt Heidiltä aiemmin saamani ohjeen mukaan, eli vietiin kapula yhdessä ja samalla innostin puheella Ukkoa, yhdessä juostiin takaisin lähetyspaikalle, joka oli aika kaukana, ja siitä vapautus noutoon. Tämä näytti Ukolle toimivan aika hyvin ja lisäksi sitten vapautus jalkojen välistä palkalle. Ainut, että Ukko pudotti aina kapulan vasta mun eteen eikä sinne, missä annoin vapautuksen. Loppuun eteenmeno, jonka palkka vietiin Ukon kanssa yhdessä ihan aluksi ennen muiden liikkeiden aloitusta. Ukko teki aivan huikeen hyvän ja ehkä pisimmän eteenmenon koskaan, aivan tikkusuora ja todella hyvä vauhti! Hieno Ukko! :)))

Ukolle olen vähän katsellut BH-koetta keväälle ja ensi kesänä voisi sitten jälkikokeetkin startata, kun vaan saadaan kaikki palaset kohdilleen. Nyt täytyy sanoa, että kun tää talvi on näin surkee ollut, niin olen jo oikeestaan luovuttanut toivoni hiihtojen suhteen. Tänä viikonloppuna jäi hiihtoleirikin väliin ja alkaa tuntumaan siltä, että vaikka jollain ihmeen kaupalla lunta oliskin kisaviikonloppuna, niin olis tosi väärin koiria kohtaan lähteä kisaamaan ilman kunnollista treeniä. Tai ainakaan yhtään yli 5 km en niitä suostuis juoksuttamaan, mutta katsotaan nyt vielä mitä Saija aattelee, olisko halunnut kuitenkin mennä.. Omat ajatukset kuitenkin kääntyy jo enemmän taas jälkitreenien ja -kokeiden puoleen...