Perjantaina oli kisat Kotikoskilla, siis meidän ensimmäiset kisat vieraalla pellolla ja vierailla lampailla. Kisoissa oli kaksi starttia ja ilmoittautuneita reilu 20 kumpaankin, kisat alkoi jo aamusta ja meidän piti toiselle radalle ehtiä. Marika laittoi sitten aamupäivällä viestiä, että ekalta radalta oli tosi moni pois, eli aikataulu etuajassa! Kylläpä tuli sitten kiire! Pääsin yhden aikaan lähtemään töistä, koirat ei ehtinyt edes asioitaan tehdä (Jeriko kyllä tajusi, että nyt ei taideta lenkille lähteä ja päästi pitkän pissan pihaan), kun suoraan vaan autoon ja menoksi. Osan tavaroista olin pakannut torstai-iltana tai perjantaina aamulla, en kuitenkaan kaikkea ja kyllähän sitten matkasta unohtui esim. koirien ruokakupit. Pikkasen haipakkaan sitten ajelin Somerolle ja Someron keskustasta soitin Marikalle, että mikä tilanne. Pari koiraa enää ennen meitä, että jos tuut nopeesti niin ehdit.. :D Puoli kilometriä ennen Kotikoskien tilaa meinas tulla kolarikin, kun pihasta kuusiaidan takaa tielle ajoi nainen, eikä kumpikaan nähnyt toistaan ennen kuin oltiin jo kohdalla. Juuri sen verran sain vedettyä tien sivuun, että tädin puskuri tais osua vaan meidän renkaaseen, kun meidän autossa ei ollut mitään, mutta hänen puskurissa musta jälki. Se oliskin vielä puuttunut!
Paikalla oltiin muutama minuutti ennen omaa vuoroa, sen verran että ehdin nähdä ja kuulla, että lampailla hirvee veto katsomon puolelle ja näinkin kuinka ne siitä karkaili parilta jälki-ilmoittautuneelta. Tolpalle mennessä varikkokoirat vielä kalasteli lampaita katsomon puolelta ja pieni pelko oli, että Jeriko saattaisi alkaa katsomaan varikkoa mihin ne vietiin eikä hakutolpalle. Mutta hyvin Jeriko kyllä hoksaa, että haettavat lampaat on siellä mihin mun rintamasuunta osoittaa, silmä kovana katsoi kunnes uudet lampaat alkoi sitten tulla tolpalle. Hakumatka oli pitkä, reilu 100 metriä, mutta Jeriko teki tosi hienon ja laajan hakukaaren, lampaat ei juurikaan liikkunut ennen kuin Jeriko oli tasapainossa, mutta Jeriko ei taaskaan pysähtynyt ja sitten tultiin lujaa. Luulin jo, että saatiin ne tolpalle haltuun, mutta sitten porukka alkoi leviämään jokainen omaan suuntaansa eikä saatu niitä pidettyä alueella. Liian vaikeita meille. :D Mutta silti olin ihan tyytyväinen, Jeriko sai hakukaaresta 17/20, nostosta 7/10 ja kuljetuksesta ohjaajalle säälipisteen. :D
Kisojen jälkeen maistuikin sitten siideri Marikalla ja Kimmolla. ;)
Viikonloppuna oli siis myös pentupäivät, pentuja Taimi-Roy, Zagga-Tigr ja Swedu-Astra pentueista +muut koirat, paljon porukkaa! Nukuttiin Marikan ja Kimmon asuntovaunussa, lauantai-sunnuntai välinen yö Satun sekä Tripin ja Leon kanssa.
Jaana Suominen ohjasi lauantaina tokoa. Oli itse asiassa aika hauska olla ekaa kertaa Ukon kanssa ohjatuissa treeneissä, tuli ihan erilainen fiilis kuin yksin tai kavereiden kanssa treenatessa. Ja Ukko oli pätevä! :) Perusasennon Ukko osaa jo aika hienosti ja isossa häiriössä pentuporukan kanssa tarjosi sitä tosi hyvin ja pysyi valtaosin siinä tai piti jopa kontaktia, kun muut teki luoksetuloa ohi. Kerran pari kyllä herpaantui ja meinasi rynnätä mukaan, mutta valtaosin hyvin. Siis tosi hyvä keskittymiskyky! Ja luoksetulo muiden ohi oli ihan helppo juttu. Kipolla odottaminen myös on ihan tuttua, mutta seisomista ei sitten oltukaan vielä ollenkaan tehty, hienosti kuitenkin sekin alkoi menemään. Mutta pitää ottaa kyllä omaan treenin jo sekin!
Jeriko teki myös hienosti, vire oli hyvä ja seuraaminen sai kehuja. Jaanakin oli sitä mieltä, että ääntelystä (jota tuli ihan aluksi, mutta ei sen jälkeen) ei kannata välittää, ajoittaa vaan palkkaamisen hiljaiseen hetkeen. Vasemmalle käännöksiin tarvitsen itselle malttia, ei tarvi heti kääntyä ja niin äkkinäisesti, että Jeriko jää alle, kun käskytyksen jälkeen vähän vetäisin henkeä niin tuli oikein nättiä käännöstä. :)
Käytiin läpi meidän koevirettä ja ongelmia siinä, tehtiin kaukkareita ja tunnaria, sekä liikkeestä istumista. Kaukkareita tehtiin ensin ihan kokeenomaisena ja niissä Jeriko meinasi taas jumittaa. Häiriökin oli melkoinen, kun selän takaa juoksi vähän väliä koiralauma kauheeta vauhtia lammelle uimaan. Tehtiin sitten kaukkareista leikki, pakittamisesta maahan ja siitä istumaan tai seisomaannousu ja frisbee palkaksi. Kivasti meni ja tätä jatketaan. Tunnarissa onnistuttiin siinä mielessä, että Jeriko oli jotenkin niin kuin olisi kokeessa ja alkoi taas varmistelemaan ja pläräämään kapuloita. Häiriö ja paineistuminen osatekijänä, mutta varmasti myös se, että ollaan liian pitkään naksuteltu heti kun nostaa oman, nyt Jeriko jää ihmettelemään kun ei kuulu ja alkaa varmistelemaan sen vuoksi. Kaikenlaisia koulutusvirheitä sitä tekeekin! Kuitenkin Jeriko osaa liikkeen ja tietää mitä pitää tehdä ja osaa tunnistaa oman, epävarmuus vaan saa Jerikon vielä varmistelemaan jos en heti kerro, että meni oikein. :(
Liikkeestä istumista tehtiin pienen tempon muutoksen kera ja niin se toimi hyvin.
Pete Mannonen koulutti agilityä ja Ukko pääsi ensimmäistä kertaa kokeilemaan agilityä ja alkoihan se nyt jotenkin menemään. Ei nyt ekalta kerralta voi ihmeitä odottaa. ;) Jerikon aksat sen sijaan meni todella huipusti, vaikka Jerikon anturat olikin vähän hellinä pihan sorassa kaahailun jäljiltä. Puomille tuli sellainen oivallus, että olisi ehkä parempi olla kirittämättä Jerikoa hokemalla "kiipee"-käskyä, koska se tekee tehtävästi ehkä vain epäselvän, kun yksinkertaisuudessaanhan tehtävä on juosta äkkiä puomin päähän kontaktille, sitä siis "kiipee" tarkoittaa. Jos hoen sitä, niin ei se nyt asiaa ainakaan selkeämmäksi tee. Jos sanon vaan kerran ja treeneissä nyt vaan kiinnitetään huomiota siihen, että Jeriko menee päähän asti, niin puomin pitäisi nopeutua jo sen vuoksi, että tehtävä olisi selvä Jerikolle.
Ohjasin myös Astraa lauantaina ja sehän oli oikein mukava! Jos Ukosta tulee sellainen (+opetan sille paremmat kontaktit ja irtoamaan putkiin ja kepeille ;)), niin olen enemmän kuin tyytyväinen! Oikein vauhdikas, mutta silti hyvin ohjauksessa. :)
Ukolla alkoi myös paimennus sujumaan tosi hyvin! Kepin kun otti mukaan niin ei tarvinnut kuin osoittaa sillä, niin rauhoittui meno huimasti! Sain myös Ukkoa vaihtamaan kiertosuuntaa ja jäämään lauman taakse lyhyiksi pätkiksi ajamaan. Siis huippua, kun nyt alkaa toi paimennuskin sujua, vaikka vielähän otetaan sitä harvakseltaan eikä voi vielä alkaa mitenkään tosissaan treenaamaan noin pienen kanssa. I'm happy! :)) Videota tai kuvia ei tullut otettua YHTÄÄN. :( Ukon paimennusta pitäis kyllä saada jo nauhalle, kun alkaa näyttämään hyvältä. ;)
Jerikon kanssa paukutettiin pysähtymistä ja rauhallista ajamaanlähtöä +molempien pillikäskyjä niin paljon, että meinas kumpikin osapuoli kyllääntyä ja hermo mennä. Viimeiseksi tehtiin sitten avoimella pellolla hakuja ja poispäinajoa. Kuljetuksessa kokeilin myös Jerikoa kuinka tajuaisi sitä etäisyyttäkin pitää, jos kesken kuljetuksen yhtäkkiä pysähdyn. Nyt tajusin hyvin ja kävi maahan, mutta näitä pitää harjoitella lisää vilkkaampien lampaiden kanssa, ettei tosiaan puske sellaisiakaan musta ohi. Mutta siis ihan hyvä oivallus. Ja alkoi Jeriko ajamaankin rauhallisemmin ja menemään pillistä maahan ihan hyvin. Ajamiskäskyä jostain syystä Jeriko ei oikein meinaa pillillä mitenkään sisäistää. Ja sitten ne suuntakäskyt, edelleenkin haparointia välillä. En tajua miten Jeriko ei jo opi niitä. Toisaalta voihan se olla sekin, että kun tehdään niin montaa lajia ja on niin paljon käskyjä ylipäätään, että senkin puolesta on hankala erottaa kahta niin samanlaista. Kapasiteetti on aika pitkälti käytettynä.. :D No kyllä se ne vielä oppii. :)
Mutta siis todella touhukas viikonloppu takana! Koirat on nyt aivan poikki ja Jerikon anturat hellänä. Heti kotiin tultua pitikin laittaa asiat tärkeysjärjestykseen: ensin Jerikon hieronta ja tassujen voitelu, sitten blogin päivitys ja sitten vasta tavaroiden purkaminen.. ;)
Suuren suuri kiitos Marikalle, Kimmolle, Petelle ja Jaanalle!!! :))
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti