Nyt ollaan treenailtu tokoa vähän enemmän, viikonloppuna tosiaan kaksi tokokoetta ja nyt ei jätetä mitään arvailujen varaan, ykköset molemmista kiitos! ;)
Nyt siis tosiaan ollaan treenailtu kaikkia liikkeitä, niitä varmojakin, ettei jää ainakaan siitä kiinni, ettei oltais treenailtu. Liikkeestä jäävissä välillä tullut mokia, mutta enimmäkseen sujuu hyvin, varsinkin nyt kun on enemmän muistuteltu niin Jeriko kuuntelee jo paremmin ja saadaan ne kerrasta läpi, en jää niitä hinkkaamaan.
Kaukkareihin olen yrittänyt rakentaa varmuutta ja saada niistä Jerikolle mieluisampi mielikuva, ettei sitten kokeessa tule taas sellaista ettei vaan suostu tekemään. Olen palkkaillut eri kohdissa, mutta aina istumaannoususta, ja kokonaisista kaukkarisarjoista oikein superbileet! Hyvin menee ja tekniikka on kohdillaan niin kuin ennenkin, toivon vaan että intoa niiden tekemiseen riittäisi kokeessakin.
Hyppyä ollaan tehty muutaman kerran kokonaisena, mutta lähinnä osissa. Erikseen hyppyä ja olen palkannut eteen heitettävällä lelulla ja hakenut sillä sitä, että Jeriko hakeutuisi tarpeeksi kauaksi esteestä ennen kuin kääntyy. Esteen takana olen seisottanut epäsäännöllisiä aikoja ettei ennakoisi istumista, välillä olen palkannut jo seisomisesta ja välillä pyytänyt sitten istumaan ja palkannut epäsäännöllisen ajan kuluttua. Jossain välissä meinasi alkaa jo ennakoimaan paluuhyppyä ja tämä esteen takana pitäminen korjaukseksi siitä.
Sitten ollaan tehty erikseen paluuhyppyä niin, että olen jättänyt Jeriko vinoon esteestä ja sitten kutsunut eteen istumaan. Tällä haen sitä, että vaikka jäisi kokeessa vinoon, niin osaisi silti suorittaa hypyn. Vaikeimmissa kulmissa olen osoittanut kädellä hyppyä ja kutsunut luokse, itse olen aina seisonut siinä missä seisoisin kun lähetän hypylle. Agilitykoiralle käsiavun kanssa helppo homma vaikeistakin kulmista, varsinkin kun on niin estehakuinen, mutta ilman käsiapua välillä tulee sivusta. Tänään aamulla otettiin tätä viimeksi ja tein sitten niin, että näytin ensin kädellä ja laskin käden sitten sivulle, sitten kutsu ja tuli hienosti esteen yli luokse. Toistoillahan tämäkin varmuus tulee. Mutta hyvin on nyt tullut hypyistä eteen istumaan, kun olen tarpeeksi kaukana esteestä. :)
Luoksetulon pysäytystä ollaan myös hiottu, edelleenkin haluaisin saada siitä terävämmän. Vaikeaahan tämän liikkeen treenaaminen on, kun ei toistoja meinaa millään saada kun aina tarvitsee ottaa niitä suoriakin. Jerikoa on vaikea tässä millään palkalla saada tarpeeksi motivoitua, että pysähtyisi kuin seinään, herkulla turha yrittääkään ja lelukaan takapalkkana ei innosta. Lelua heittämällä lähtee kyllä hakemaan, mutta en saa Jerikolle sellaista hullun raivoa, että oikeasti löisi jarrut pohjaan. Tennispallokaan ei ole tarpeeksi kiva. Ollaan sitten Matin kanssa tehty niin, että Matti on ollut pysäytyskohdalla tai nyt myöhemmin Jerikon taakse jäänyt, ja mun pysäytyskäskyn jälkeen on alkanut heiluttamaan lelua ja oikein hetsaamaan Jerikoa sillä. Tällä tavoin Jeriko pysähtyy jo oikein reippaasti, mutta toistoja tarvitaan että liittäisi sen ylipäätään tähän liikkeeseen ja apu saataisiin pois. Ennen tämän viikonlopun kokeita tämä ei tietenkään onnistu, mutta jatkoa ajatellen jatketaan varmaan tällä linjalla.
Seuraamistakin olen ottanut joitain pätkiä ja pitäisi ottaa enemmänkin, koska Jerikolla tuppaa olemaan intoa vähän liikaa ja alkaa poikittamaan ja nojaamaan. Tänään aamulla meni jo hyvin kun oli muusta treenistä vähän väsähtäneempi.
Noudossa on välillä ollut irrottamisen kanssa pientä ongelmaa ja nyt olen ottanut kapulan nostoja ja irrottamisia erikseen. Kokonaisissa noudoissa olen palautukseen hakenut nopeutta lelulla hetsaamalla, mutta Jeriko ei nykyään enää oikein irrota kapulasta ja jää vaan hölmistyneenä katsomaan lelua, että "ei toi kyllä enää mun suuhun mahdu ja kapulasta en luovu". Nosto ja irrotusharjoitukset siis tässä homman nimi. Myöskin noudolle lähtöön tein tänään yhden kokeilun; heitin kapulan ja sanoin "hae" ja lähdinkin itse kilpaa kapulaa kohti. Kyllä lähti Jeriko sitten lujaa, taidanpa tehdä näitäkin vielä pari tässä viikon aikana. ;) Sitten kun Jeriko ehti kapulalle, lähdin taas karkuun. Tässä vaan täytyy selkeästi tasapainottaa tällaista treeniä sillä, että irrottamista treenataan erikseen, alkaa muuten pian käymään liiankin kuumana. Mutta lisävauhti noutoon ei olisi pahitteeksi. ;)
Mitäs vielä....? Kontaktin olen ottanut taas treenin alle ja olen alkanut murahtamaan Jerikolle jos kontakti tippuu. Aiemmin en huomauttanut mitään ja palkkailin vaan kontaktista, ja siitä Jeriko taisi saada käsityksen, että on sallittua vilkuilla ympärilleen. Nyt kun huomauttalin agilitykentän laidalla kontaktin tippumisesta niin hyvin alkoi sujua, tajusi selvästi ettei se vilkuilu ollutkaan sallittua. Tätä olisi tarkoitus käydä vielä tekemässä esim. kaupan pihassa. Olen myös treeneissä pitänyt Jerikoa kontaktissa perusasennossa eri pituisia aikoja ennen kuin aloitan liikkeen, niin kuin kokeessakin joutuu olemaan.
Avoimen luokan liikkeiden lisäksi ollaan tunnarin alkeita tehty. Olen piilotellut "omaa" heinikkoon ja hyvin Jeriko hakee nenällään. Näitä toistoja aion tehdä vielä muutamia ja alkaa sitten ottamaan vääriä kapuloita mukaan. Pohdiskelin tätä viikonlopun aikana ja päätin edetä niin, että otetaan ensin yksi häiriökapula ja laitetaan nämä kaksi heinikkoon ehkä 0,5-1 metrin päähän toisistaan, että on selkeästi molemmat löydettävissä. Jätän varmaan Jerikon kapuloista noin metrin päähän ja itse toiselle puolelle, ja vapautan Jerikon etsimään omaa. Toivon, että kapuloiden ollessa heinikossa Jeriko edelleen käyttää nenää ja hakee oman vaikka haistaa myös väärän. Mahdollisia väärän nostoja ei tietenkään palkita, ja harkitsen tässä pitäisikö jo liiasta kiinnostuksesta väärää kohtaa pehmeästi hymähtää, tyyliin "ei se se ole, arvaa vielä..".. Joka tapauksessa ajattelin, että näitä toistoja niin monta, että Jeriko luotettavasti ottaa aina oman, sitten häiriökapuloita lisää, tai kapulat paljaalle maalle, vielä en ole varma kumpi ensin. Ehkä kahteen häiriökapulaan asti voisi pitää heinikossa ja niin, että oma on keskellä, ja kun tämäkin onnistuu hyvin niin sitten paljaalle maalle.. Toivon mukaan tällä saa sen, että muistaa aina käyttää nenäänsä. Jotenkin kuitenkin uskon, että tämä liike ei ole Jerikolle kovin paha ja tästä saattaa tulla jopa yksi parhaista, koska Jeriko on niin rauhallinen ja hyvä keskittymään. Toivotaan siis parasta.
Ruutua tehtiin pitkästä aikaa perjantaina Tuijan kanssa treenatessa. Lähetin noin 5 metrin päästä ruutuun jossa oli kosketusalusta. Sille Jeriko tietenkin hakee aivan helposti, koska osaa alustalle menemisen niin hyvin, mutta kun alustan otti pois, niin oli ihan pihalla. Yksi hyvä toisto saatiin ilman alustaa kun Tuija otti sen vaivihkaa pois. Alustan kanssa siis nyt toistoja, liikettä lähdetään oikeastaan alusta tekemään kun on niin hirveä tauko. Siis vuorotellen toistoja alustan kanssa ja ilman, ja pikku hiljaa kokonaan ilman. Kyllä se siitä taas. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti