tiistai 21. syyskuuta 2010

Eilen oltiin treenaamassa Tuijan ja Ronjan kanssa. Otin Jerikon kanssa pitkästä aikaa ulkona liikkeestä pysähtymistä, ja vaikka se on sisällä mennyt niinkin hyvin että pienestä hölkästä pysähtyy hienosti, lähdin ulkona vaan varovaisesti peruuttaen kokeilemaan. Hienosti se kuitenkin meni, ihan muutamia toistoja otettiin ja sillä selvä. Tuijalle taas kiitos siitä että osaat sanoa milloin lopetetaan ettei vahingossakaan jää hinkkaamaan jotain suoritusta.
Aioin yrittää ottaa myös seuraamista, mutta Jeriko ei meinannut oikein perusasentoonkaan rauhoittua niin palkkailin vaan siinä istumisesta ja hyvästä kontaktista. Lopuksi ihan yksi askel.
Viimeisenä otettiin pari hyppyä Tuijan esteellä, hyvin meni sekin. Yhden kerran lähetin kuitenkin liian kaukaa ja siinä Jeriko jäi vähän hämilleen.

Treenien jälkeen lähdettiin lenkille ja olin vähän epävarma uskaltaako Jerikoa pitää vapaana. Ajattelin kuitenkin että kokeillaan kun on jo toinen koira mukana niin ei ne vieraat välttämättä niin paljon kiinnosta. Ja kun Ronjalla on niin varma luoksetulo niin toivoin että ehkä se vähän niin kuin "imisi" Jerikonkin mukana takaisin. Toisin kuitenkin kävi, yhden koiran luokse Jeriko ehti karata ja sitten joutui flexiin. Flexi oli kyllä tällä reissulla aika rasittava kapistus. Yksin lenkkeillessä se vielä toimii, mutta nyt Jeriko veti koko ajan narun joko Ronjan, Tuijan tai jonkun vastaantulijan eteen, ja välillä meinasi oikein inhottavasti kieputtaa narun Ronjan ympärille. Mitenkään ei ole hyvä siis ja hermo siinä kyllä paloi. Kumma kun muuten osaa kävellä yhtä puolta tietä mutta nyt oli pakko koko ajan seilata edes takas. Toivottavasti tosta flexistä pääsee pian eroon!! Muutamia kertoja saatiin kyllä harjoiteltuakin flexissä luoksetuloa kun koiria tuli vastaan, toivotaan että tästä nyt on oikeasti jotain apua.
Hyvä puoli Jerikossa on kuitenkin se, että vaikka se karkaisi, niin aina se menee tosi iloisesti muiden koirien luokse eikä ole millään tavalla uhkaava. Ei ole siis kivaa kyllä sekään mutta ei ainakaan ole muista koiran ulkoiluttajista niin uhkaavaa.. Vähän toisenlainen tapaus kohdattiin lenkillä, ei tosin onneksi vapaana, ja pystyi taas olla edes vähän tyytyväinen Jerikoon vaikka muuten ottikin päähän.

Innostuin vähän Ronjan hienosta edistymisestä kapulan kanssa, ja päätin itsekin tänään kokeilla pitkästä aikaa kapulan pitämistä. Otin käyttöön kevyemmän litteäpäisen harjoituskapulan jonka olin ostanut jo aikoja sitten ennen Jerikon edellistä taantumista. Nyt siis ekaa kertaa sen kanssa harjoiteltiin, mutta Jeriko oli selvästi innoissaan kun otin sen esille. Ensin palkkasin koskettamisesta, sitten heti jo suun aukaisemisesta ja suuhun ottamisesta. Meinasin vähän alkaa sitä otetta taas säätämään pikkaisen heiluttelemalla kapulaa, mutta Jeriko alkoi taas tuskastumaan ja jätin sen kokonaan väliin. Sen sijaan leikin ensin vähän köydellä, ja sitten kapula suuhun ja hienostihan se pysyi! Muutamia toistoja tein niin että palkkasin leikillä, pari toistoa peräkkäinkin nakkipalkalla ja sitten taas leikkiä, ja hienoon 10 sekunnin pitoon taas noustiin! :)
Ja sitten lopetin ja laitoin kapulan laatikkoon, katsotaan milloin uskaltaisi uudestaan.. ;)
Jeriko kuitenkin selvästi tarvitsee pientä vireen nostattamista (ainakin näin kotioloissa kun on muuten niin rauhallinen) ennen kapulan pitämistä, kun vire on kohdillaan niin hienosti pitää! Ei pidä taas sortua liikaan harjoitteluun, mutta olisihan se kiva päästä pian nostoa harjoittelemaan...

5 kommenttia:

HannaH kirjoitti...

Heippa!

Itse myös lopetin käytännössä kokonaan turhan hinkkaamisen, kun yritin saada Heimon motivoitumaan kapulaan. Sitä kyllä ehtii hieroa vaikka maailman tappiin. Tärkeintä oli ainakin meidän tapauksessa, että kapulasta tuli kiva ja halusi sitä ylipäätän ottaa suuhun ja kantaa.

Sabina kirjoitti...

Ei hinkkaamisella kyllä pääse mihinkään, menee vaan takaisinpäin jos johonkin suuntaan.. Mutta etkös sä laittanut juuri fb:ssä että olisitte saanut noudon oikein hienoon kuntoon?

Tuija kirjoitti...

Juu Jerikohan käyttäytyi oikein mallikelpoisesti verrattuna lenkillä kohdattuun nuoreen herraan.;) Kyllä se Jerikokin alkaa sieltä tulla luokse jossain vaiheessa.

Sabina kirjoitti...

"Jossain vaiheessa", tosi lohduttavaa :D

HannaH kirjoitti...

Sabina joo no nykyäänhän se on ihan jees, mutta ohan tässä yli vuosi taisteltukin sen kanssa =)

Eikä todellakaan ote ole vielä kovin hyvä, mutta itse asiassa suht rauhassa pitää kapulaa suussaan, varsinkin verrattuna Enniin joka JÄYTÄÄÄ!! Heimo ei tee sitä (vielä, *kopkop*)...