Aaargh, nyt kyllä taas ottaa niin hitosti päähän! Ollaan tässä harjoiteltu luoksetulon edessä istumisesta perusasentoon siirtymistä. Tänään otin pari harjoitusta sisällä ja meni hienosti, mietin että alkaa olemaan aika valmis suoritus etäisyyden lisäämiseen. Sitten lenkin lomassa ajattelin ottaa pari harjoitusta koulun kentällä, mutta eipä sitten otettu kun Jeriko ei tahtonut tehdä yhtään mitään. Kävi vaan maahan kun kutsuin, ja silloinkin kun tuli luokse tuli vähän huonoon asentoon tai erkaantui asennosta heti katselemaan ympärilleen. Tai sitten vaan katseli koulun pihaan ja meinasi lähteä mopoauton perään. Kai näihin pitäisi jo olla tottunut mutta tosi turhauttavaa. Simppeli liike jonka Jeriko osasi jo hyvin, mutta nyt ei suostu sitten sitäkään tekemään.
Eniten hiusten repimistä tässä kuitenkin aiheuttaa se että toi luoksetulo on nyt niin taantunut että huh huh.. Normitilanteessa ilman häiriöitä tulee kyllä edelleen luokse ihan hyvin, mutta nyt on alkanut karkailemaan koirien ja toisinaan myös ihmisten luokse! Iloiset kutsut kaikuu aivan kuuroille korville, eikä auta karjaistut kiellotkaan. Olen sen sitten hakenut oikein tiukasti pois sieltä ja palauttanut sinne mistä lähdettiin, mutta ei tohon kovaan kalloon tunnu mikään painuvan. Tänään kyllä paloi niin hihat ton kanssa että jopa Jerikolta sai jotain liennyttäviä signaaleja, mutta ei se kyllä mieltä mitenkään paranna ja seuraavalla kerralla karkaisi varmaan ihan yhtä lailla. Ei kai tässä auta muu kuin pitää koira sitten vaan kytkettynä, en tiedä oppiiko se koskaan pois tosta kun nyt on niin innostunut karkailusta. Vaikea sitä on opettaakaan kun luoksetulo on muuten varma, mutta ei vaan jos tulee koira. Miten loihtia itselleen tilanne jossa Jeriko vähän niin kuin huomaa että vastaan tulisi koira mutta ärsyke olisi kuitenkin normaalia lievempi?? Siinäkö meni meidän haaveet mistään kisaamisesta tai muiden koirien kanssa harjoittelustakaan kun tota ei saa millään kuriin?? :(
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti