Miten on taas tällainen lipsahdus päässyt käymään? Vettä on tullut koko illan ja suuremmat treenailut jätin sitten väliin, mutta kyllä tossa iltalenkillä seuruuttelin sateenvarjon alla, hyvä treeni, hyvä häiriö, eipä ole tuollaistakaan tullut ennen tehtyä! ;)
Mutta siis olen seuraamisesta palkkaillut liikaa suoraan Jerikon edestä, ei ihmekään että käy väljäksi! Nyt kiinnitin huomiota, että palkkasin herkku aivan kiinni vasemmassa reidessä ja hieman ylhäällä, niin että Jeriko joutui kurottautumaan ja palkatessa vielä annoin vähän saalistaa herkkua ja jatkoin kävelyä enkä heti päästänyt irti. Parilla toistolla alkoi heti paranemaan!
Tästä kotiläksyksi sata kertaa: muista aina palkan suunta, muista aina palkan suunta, muista aina palkan suunta, muista aina palkan suunta.........................................................................................
keskiviikko 31. elokuuta 2011
Kyllä Jeriko osaa! :)
Maanantain ja tiistain agilitytreenit meni kivasti, maanantaina tehtiin pitkästä aikaa sitä pöytääkin ja hyvin meni. Ensimmäisellä kerralla Jeriko kyllä meinasi sukeltaa melkein pöydän alle, kun hidasti niin voimakkaasti mun suhinasta eikä heti tajunnut hypätä pöydälle! :D Mutta siis hyvin meni sitten kuitenkin, hyvä että sitäkin on nyt otettu. ;) Hassu juttu vaan, että Jeriko tuntuu reagoivan Ylökk:n treeneissä hidastukseen, mutta ei Hannan treeneissä tai kisoissa viimeksi.. Yleistäminen siis vielä kesken, mutta sitä voi treenailla sitten kotonakin, eli sitä pitäisi tehdä.
Keinu tuli näissä treeneissä, ensimmäinen oli lentokeinu kun en ajoissa komentanut että "nätisti", sen jälkeen meni kyllä taas hyvin, joku ajatuskatkoskin Jerikolla ehkä oli. :D
Kepeillä tehtiin maanantaina paljon treeniä, kepit oli hieman vinosti kahden hypyn välissä ja aika lähellä hyppyjä, siitä saatiin hyvää treeniä kepeille hidastamiseen ja oikean sisäänmenon hakuun heti hypyn jälkeen ja hieman eri kulmista eri hypyiltä. Otin myös sivuttaisetäisyyttä ja leijeröin veiressä olevan keinun, hyvin meni! :)
Tiistaina tehtiin samaa rataa kuin edelliselläkin viikolla puolesta välistä loppuun asti. Muhun vaan iski maanantain ja tiistain välissä nuha, ja olin sitten treeneissä pienenkin juoksemisen jälkeen ihan puhki. Juoksin kuitenkin ihan antaumuksella kun piti ehti tekemään niistoa niiston perään, mutta meni itse asiassa tosi hyvin kun vaan uskalsin lähteä esteeltä toiselle ajoissa, Jeriko tuli hyvin perässä ja se on kyllä huippu kun se ei niitä rimoja tuollaisissakaan tilanteissa tiputtele! :) Keinu meni tosi hyvin, pelkällä "keinu"-käskyllä haki keinulle jo ihan oikealla fiiliksellä, ei niin kuin puomille olisi menossa.
Keppejä tehtiin myös erilaisista kulmista ja tosi kivasta haki niitä, jopa tosi vaikeasti avokulmasta. Hanna kehui, että Jeriko tekee fiksusti kun hidastaa ennen keppejä ja katsoo tarkkaan mihin väliin lähti. :)
Flunssa pisti nyt stopin myös mun suunnitelmille rullaluistelulenkeistä, katsotaan nyt meneekö nopeasti ohi ja milloin päästäis kuntoilemaan. :)
Maanantaina päivällä päätin sisätreeninä ottaa kaukkareiden maahan-seiso-maahan -vaihtoja. Ajattelin, että tarvitsee taas imuutella ensin nakilla ja opettaa liikerataa, mutta jotenkin tulin ottaneeksi ensimmäisen toiston ihan vaan käskyllä ja käsimerkillä niin, että seisoin Jerikon edessä. Ja Jeriko teki aivan täydellisen seisomaan nousemisen! Välillä toi poika kyllä niin yllättää mut! :) Tai ei se nyt ihan täydellinen ollut, täydellinen kyllä sinänsä, mikään jalka ei liikkunut, mutta tähänkin tarvitsee kyllä opettaa ettei tule liian etupainoiseksi, että sitten istuminen ja maahanmeno onnistuu puhtaasti. Hyvin lähti kuitenkin heti sujumaan, kun Jerikoa vähän avitin (nojasin itse vähän kohti ja kun Jeriko siirsi painoa taaksi naks ja palkka, tai joitain toistoja niin, että pidin kättä vastassa lähempänä). Alkoi jo heti pystymään ottamaan vähän etäisyyttäkin ja onnistui hyvin. Istumasta seisomisen Jeriko kyllä osaa nyt hyvin, eikä tule ollenkaan liian etupainoiseksi, siitä maahanmenokin onnistui heti puhtaasti. Hyvä Jeriko! :)
Mutta sitten se tunnari, a.k.a. murheen kryyni. Miten saan Jerikon tajuamaan, että hakee mun hajua, eikä puun hajua? Olen nyt palannut mun alkuperäiseen suunnitelmaan, että olen piilottanut heinikkoon oman ja yhden häiriökapulan. Suurimmaksi osaksi Jeriko tuntuu ottavan sen kumpi vaan ensin kohdalle sattuu, hakee siis puun hajua selvästi. Välillä vaihtoi kyllä oikeaan, mutta sen jälkeenkin jatkoi samaa summa mutikassa kapulan nostoa. Ei selvästikään vielä ole lamppu syttynyt. Olen sitten tässä ajatellut käyttää menetelmää, jonka nimeä en nyt tiedä, mutta esim. Tommy Wirénin kanakursseilla on käytetty tätä muoto- tai värierottelun opettamiseen. Miksi siis ei toimisi hajunkin kanssa..? Olen siis tehnyt toistoja pelkästään omallakin, jotta siitä tulisi "kuuma" kohde. Hämykapulan kanssa sitten olen tehnyt niin, että jos nostaa väärän, otan oikeankin pois ja laitan oikean takaisin kun lopettaa väärällä pelailemisen. Muuten en reagoi mitenkään siihen, että nostaa väärän. Ongelma vaan on se, että Jeriko ei varsinaisesti edelleenkään tajua mikä on "oikea". Mutta ehkä se siitä.. Ja sitten kun tajuaa sen, niin uskon että tällä menetelmällä tajuaa hyvin, ettei niihin vääriin kannata ollenkaan mennä koskemaan, koska sitten menettää oikeankin (hetkeksi). Siis tää tunnari on vaan niin vaikea, olen itsekin aika ymmälläni miten sitä opettaisi kun ei ole tuntunut toimivan muillakaan mulle neuvotuilla menetelmillä. Mutta ideoita otetaan vastaan! :)
Pitäis taas mennä ostamaan rimaa Bauhausista ja mennä pilkkomaan iskälle iso kasa kapuloita, kun ne on loppu. Aiemmin saatoin käyttää samaa "omaa" uudestaan, mutta nyt olen tosi tarkka ettei kapuloissa ole mitään ylimääräisiä hajuja joita Jeriko voisi luulla hakevansa, vain mun haju ja puun haju (Matilta löytyi hyvät kärkipihdit joilla voin itse noukkia hämykapulat ilman, että niihin tulee mun hajua). Katsotaan sitten jatkossa miten toi alkaa aukeamaan Jerikolle..
Tänään kävin Jerikon kanssa cittarin pihassa treenailemassa. Hyvin Jeriko pitää kontaktia häiriössä ja seuraakin ihan toko-kivasti, mutta seuraamisesta on nyt jotenkin se into kateissa. Jeriko ei nojannut mun reiteen tai kääntänyt päätä reiden eteen. Siis tää on paha juttu mun mielestä! No, ehkä ei tarvitse nojata mutta pään saisi kääntää kunnolla mua kohti/eteen. Kyllä se kontaktia pitää koko ajan, mutta silleen vähän niin kuin sivusilmällä, saisi olla röyhkeämpi, puskea päälle! :D
Kaupan pihassa mulla ei ollut lelua mukana, mutta täytyy varmaan käydä illemmalla vielä vähän lisää treenailemassa/nostattamassa intoa lelun kanssa kunhan toi sade lakkaisi... Ja jatkossa pitää muutenkin seuruutella vähän useammin, ei olla sitä treenailtu oikeestaan ollenkaan vähään aikaan. Menee siis liian tokoksi ilman kunnon riehuttamistreeniä, hyi... ;)
Meillä on ollut myös pientä ylimääräistä härdelliä kotona, kun maanantaina päivällä Lululle ja Lallille tuli pientä erimielisyyttä ja siinä tohinassa Lululle aukesi haava etutassun ranteeseen. Eläinlääkärille ei ollut helppo päästä ja istuin lopulta puoleen yöhön asti Lulun kanssa odotusaulassa ennen kuin päästiin sisään. Lulu rauhoitettiin ja sai pari tikkiä, antibioottikuurin ja kipulääkkeen, yöksi kuitenkin jäi ja hain Lulun vasta eilen aamupäivällä kotiin.
Jeriko on ollut aivan ihana kun se on niin huolissaan Lulusta, koko ajan nuolemassa Lulun päätä ja niskaa, auttaa kun toinen ei pysty itse normaalisti peseytymään. <3
Ensi viikonloppuna on tosiaan lauantaina Ylökk:n agilitykisat, joihin olen ilmoittautunut kolmelle radalle, kahdelle agilityradalle ja yhdelle hyppikselle. Aika paljon, varsinkin flunssassa, toivotaan siis ettei mun nuha ainakaan pahene, mielellään saisi mennä ohi tai saan pakata mukaan kasan nenäliinoja ja niistellä aina ennen ja jälkeen radan.. Ehkä ei siinä tapauksessa myöskään kannata kuvata liian läheltä, ties mitä kuvassa sitten näkyisi.... ;D Mutta innolla siis odotan, ihan fiiliksissä, treenit on nyt mennyt hyvin ja me ollaan valmiita, kunhan itse osaisin lukea radan hyvin ja ohjata asianmukaisesti niin kyllä Jeriko homman hoitaa. ;)
Sunnuntaina on sitten tottelevaisuuskoe. Toivon mukaan en ole aivan kuollut lauantain jäljiltä ja Jerikokin jaksaa antaa parastaan. Liikkeet on ihan hyvällä mallilla, ei pitäis olla mitään ongelmaa minkään kanssa, edes niiden kaukkareiden. Toivotaan, että menee hyvin! :) Avoimessa luokassa on meidän lisäksi vain yksi koirakko, menee siis ainakin kerrankin nopeasti! :D
Mutta huominen ja perjantai olisi kai tarkoitus pitää lepopäivinä, että intoa ja energiaa riittäisi varmasti viikonlopulle. Itse saatan kyllä perjantaina lähteä katsomaan Somerolle paimennuskisoja ja näen toivon mukaan kun Sanna ja Roy vetää.. :)
Paimentamassa ei itse olla päästy käymään hetkeen ja se on kyllä harmi. :( Elättelen vähän toiveita, että sunnuntaina päästäis kokeen jälkeen Mouhijärvellä käymään, mutta katsotaan nyt. Maanantaille olen myös yrittänyt sopia treenejä Mahnalaan ja ainakin sitten keskiviikkona ollaan menossa Somerolle! :)
Keinu tuli näissä treeneissä, ensimmäinen oli lentokeinu kun en ajoissa komentanut että "nätisti", sen jälkeen meni kyllä taas hyvin, joku ajatuskatkoskin Jerikolla ehkä oli. :D
Kepeillä tehtiin maanantaina paljon treeniä, kepit oli hieman vinosti kahden hypyn välissä ja aika lähellä hyppyjä, siitä saatiin hyvää treeniä kepeille hidastamiseen ja oikean sisäänmenon hakuun heti hypyn jälkeen ja hieman eri kulmista eri hypyiltä. Otin myös sivuttaisetäisyyttä ja leijeröin veiressä olevan keinun, hyvin meni! :)
Tiistaina tehtiin samaa rataa kuin edelliselläkin viikolla puolesta välistä loppuun asti. Muhun vaan iski maanantain ja tiistain välissä nuha, ja olin sitten treeneissä pienenkin juoksemisen jälkeen ihan puhki. Juoksin kuitenkin ihan antaumuksella kun piti ehti tekemään niistoa niiston perään, mutta meni itse asiassa tosi hyvin kun vaan uskalsin lähteä esteeltä toiselle ajoissa, Jeriko tuli hyvin perässä ja se on kyllä huippu kun se ei niitä rimoja tuollaisissakaan tilanteissa tiputtele! :) Keinu meni tosi hyvin, pelkällä "keinu"-käskyllä haki keinulle jo ihan oikealla fiiliksellä, ei niin kuin puomille olisi menossa.
Keppejä tehtiin myös erilaisista kulmista ja tosi kivasta haki niitä, jopa tosi vaikeasti avokulmasta. Hanna kehui, että Jeriko tekee fiksusti kun hidastaa ennen keppejä ja katsoo tarkkaan mihin väliin lähti. :)
Flunssa pisti nyt stopin myös mun suunnitelmille rullaluistelulenkeistä, katsotaan nyt meneekö nopeasti ohi ja milloin päästäis kuntoilemaan. :)
Maanantaina päivällä päätin sisätreeninä ottaa kaukkareiden maahan-seiso-maahan -vaihtoja. Ajattelin, että tarvitsee taas imuutella ensin nakilla ja opettaa liikerataa, mutta jotenkin tulin ottaneeksi ensimmäisen toiston ihan vaan käskyllä ja käsimerkillä niin, että seisoin Jerikon edessä. Ja Jeriko teki aivan täydellisen seisomaan nousemisen! Välillä toi poika kyllä niin yllättää mut! :) Tai ei se nyt ihan täydellinen ollut, täydellinen kyllä sinänsä, mikään jalka ei liikkunut, mutta tähänkin tarvitsee kyllä opettaa ettei tule liian etupainoiseksi, että sitten istuminen ja maahanmeno onnistuu puhtaasti. Hyvin lähti kuitenkin heti sujumaan, kun Jerikoa vähän avitin (nojasin itse vähän kohti ja kun Jeriko siirsi painoa taaksi naks ja palkka, tai joitain toistoja niin, että pidin kättä vastassa lähempänä). Alkoi jo heti pystymään ottamaan vähän etäisyyttäkin ja onnistui hyvin. Istumasta seisomisen Jeriko kyllä osaa nyt hyvin, eikä tule ollenkaan liian etupainoiseksi, siitä maahanmenokin onnistui heti puhtaasti. Hyvä Jeriko! :)
Mutta sitten se tunnari, a.k.a. murheen kryyni. Miten saan Jerikon tajuamaan, että hakee mun hajua, eikä puun hajua? Olen nyt palannut mun alkuperäiseen suunnitelmaan, että olen piilottanut heinikkoon oman ja yhden häiriökapulan. Suurimmaksi osaksi Jeriko tuntuu ottavan sen kumpi vaan ensin kohdalle sattuu, hakee siis puun hajua selvästi. Välillä vaihtoi kyllä oikeaan, mutta sen jälkeenkin jatkoi samaa summa mutikassa kapulan nostoa. Ei selvästikään vielä ole lamppu syttynyt. Olen sitten tässä ajatellut käyttää menetelmää, jonka nimeä en nyt tiedä, mutta esim. Tommy Wirénin kanakursseilla on käytetty tätä muoto- tai värierottelun opettamiseen. Miksi siis ei toimisi hajunkin kanssa..? Olen siis tehnyt toistoja pelkästään omallakin, jotta siitä tulisi "kuuma" kohde. Hämykapulan kanssa sitten olen tehnyt niin, että jos nostaa väärän, otan oikeankin pois ja laitan oikean takaisin kun lopettaa väärällä pelailemisen. Muuten en reagoi mitenkään siihen, että nostaa väärän. Ongelma vaan on se, että Jeriko ei varsinaisesti edelleenkään tajua mikä on "oikea". Mutta ehkä se siitä.. Ja sitten kun tajuaa sen, niin uskon että tällä menetelmällä tajuaa hyvin, ettei niihin vääriin kannata ollenkaan mennä koskemaan, koska sitten menettää oikeankin (hetkeksi). Siis tää tunnari on vaan niin vaikea, olen itsekin aika ymmälläni miten sitä opettaisi kun ei ole tuntunut toimivan muillakaan mulle neuvotuilla menetelmillä. Mutta ideoita otetaan vastaan! :)
Pitäis taas mennä ostamaan rimaa Bauhausista ja mennä pilkkomaan iskälle iso kasa kapuloita, kun ne on loppu. Aiemmin saatoin käyttää samaa "omaa" uudestaan, mutta nyt olen tosi tarkka ettei kapuloissa ole mitään ylimääräisiä hajuja joita Jeriko voisi luulla hakevansa, vain mun haju ja puun haju (Matilta löytyi hyvät kärkipihdit joilla voin itse noukkia hämykapulat ilman, että niihin tulee mun hajua). Katsotaan sitten jatkossa miten toi alkaa aukeamaan Jerikolle..
Tänään kävin Jerikon kanssa cittarin pihassa treenailemassa. Hyvin Jeriko pitää kontaktia häiriössä ja seuraakin ihan toko-kivasti, mutta seuraamisesta on nyt jotenkin se into kateissa. Jeriko ei nojannut mun reiteen tai kääntänyt päätä reiden eteen. Siis tää on paha juttu mun mielestä! No, ehkä ei tarvitse nojata mutta pään saisi kääntää kunnolla mua kohti/eteen. Kyllä se kontaktia pitää koko ajan, mutta silleen vähän niin kuin sivusilmällä, saisi olla röyhkeämpi, puskea päälle! :D
Kaupan pihassa mulla ei ollut lelua mukana, mutta täytyy varmaan käydä illemmalla vielä vähän lisää treenailemassa/nostattamassa intoa lelun kanssa kunhan toi sade lakkaisi... Ja jatkossa pitää muutenkin seuruutella vähän useammin, ei olla sitä treenailtu oikeestaan ollenkaan vähään aikaan. Menee siis liian tokoksi ilman kunnon riehuttamistreeniä, hyi... ;)
Meillä on ollut myös pientä ylimääräistä härdelliä kotona, kun maanantaina päivällä Lululle ja Lallille tuli pientä erimielisyyttä ja siinä tohinassa Lululle aukesi haava etutassun ranteeseen. Eläinlääkärille ei ollut helppo päästä ja istuin lopulta puoleen yöhön asti Lulun kanssa odotusaulassa ennen kuin päästiin sisään. Lulu rauhoitettiin ja sai pari tikkiä, antibioottikuurin ja kipulääkkeen, yöksi kuitenkin jäi ja hain Lulun vasta eilen aamupäivällä kotiin.
Jeriko on ollut aivan ihana kun se on niin huolissaan Lulusta, koko ajan nuolemassa Lulun päätä ja niskaa, auttaa kun toinen ei pysty itse normaalisti peseytymään. <3
Ensi viikonloppuna on tosiaan lauantaina Ylökk:n agilitykisat, joihin olen ilmoittautunut kolmelle radalle, kahdelle agilityradalle ja yhdelle hyppikselle. Aika paljon, varsinkin flunssassa, toivotaan siis ettei mun nuha ainakaan pahene, mielellään saisi mennä ohi tai saan pakata mukaan kasan nenäliinoja ja niistellä aina ennen ja jälkeen radan.. Ehkä ei siinä tapauksessa myöskään kannata kuvata liian läheltä, ties mitä kuvassa sitten näkyisi.... ;D Mutta innolla siis odotan, ihan fiiliksissä, treenit on nyt mennyt hyvin ja me ollaan valmiita, kunhan itse osaisin lukea radan hyvin ja ohjata asianmukaisesti niin kyllä Jeriko homman hoitaa. ;)
Sunnuntaina on sitten tottelevaisuuskoe. Toivon mukaan en ole aivan kuollut lauantain jäljiltä ja Jerikokin jaksaa antaa parastaan. Liikkeet on ihan hyvällä mallilla, ei pitäis olla mitään ongelmaa minkään kanssa, edes niiden kaukkareiden. Toivotaan, että menee hyvin! :) Avoimessa luokassa on meidän lisäksi vain yksi koirakko, menee siis ainakin kerrankin nopeasti! :D
Mutta huominen ja perjantai olisi kai tarkoitus pitää lepopäivinä, että intoa ja energiaa riittäisi varmasti viikonlopulle. Itse saatan kyllä perjantaina lähteä katsomaan Somerolle paimennuskisoja ja näen toivon mukaan kun Sanna ja Roy vetää.. :)
Paimentamassa ei itse olla päästy käymään hetkeen ja se on kyllä harmi. :( Elättelen vähän toiveita, että sunnuntaina päästäis kokeen jälkeen Mouhijärvellä käymään, mutta katsotaan nyt. Maanantaille olen myös yrittänyt sopia treenejä Mahnalaan ja ainakin sitten keskiviikkona ollaan menossa Somerolle! :)
lauantai 27. elokuuta 2011
Mitäs sitten...
Tuntuu, että olen jotenkin kepoisasti päivitellyt ylipäätään meidän menosta, kun on ollut kisapäivityksiä ja silleen.. Ollaan tässä koko ajan tokoiltu kevysti, mutta paljoa ei olla kunnon treenejä vedetty, lähinnä sisällä treenailtu. Ulkotreeneissä on aiheena ollut lähinnä nuo siirtymiset ja Jeriko alkaa olemaan aika innoissaan siitäkin "leikistä", toivon mukaan sujuu siis hienosti kokeessakin! :)
Olen myös käynyt Jerikon kanssa pari kertaa rullaluistelulenkillä ja on ollut kyllä kivaa, ajattelin tässä syksyn jatkaa tätä touhua niin pitkälle kuin pystyy, kuntokuuri molemmille! ;)
Pieniä jälkiä olen tehnyt pari kappaletta Jerikolle ja Jeriko on jäljestänyt aika rauhallisella fiiliksellä ja herkut on taas jotenkin maistunut, mutta ei se edelleenkään niitä kaikkia nouki ja jäljestys ei siten ole tarkinta mahdollista. Ollaan jäljestämisen kanssa edetty vähän niin kuin pikajunalla, Jeriko innostui heti pentuna niin nopeasti itse jäljestämisestä, että herkut unohtui aivan täysin. Vaikea sitä on nyt enää saada niistä innostumaan, kun olis vaan niin kiire löytää jäljen pää.. Mutta kai tämä tästä vielä, eihän meillä mikään kiire ole. Tehdään tässä syksyn aikana mitä ehditään muilta harrastuksilta ja katsotaan sitten taas ensi keväänä missä mennään.
Tokon avoimen luokan liikkeistä harjoituksen alla on ollut luoksetulo, nouto ja jonkun verran hyppykin, mutta kaiken kaikkiaan näitäkin tehty hyvin vähän. Lähinnä asennetta paranneltu ja tehty hauskoja ja lyhyitä harjoituksia. Tänään oltiin Tuijan kanssa treenailemassa ja nouto oli nyt tosi hyvä! Fribeetä palkkana käyttäen Jeriko lähtee todella rivakasti kapulalle ja palautuskin tosi upea, irrottaa jopa otteensa kapulasta kun frisbeetä heiluttaa, kun muuten on jo ollut vähän sitä, että irrottaa jähmeästi. :D Vielä enemmän vauhtia tuli, kun tein ihan pienen hämy-nytkähdyksen lähetyksessä niin kuin olisin itse lähdössä juoksemaan, johan tuli pojalle kiire! :D :D Noutoon olen siis hyvin tyytyväinen jos tuollainen fiilis on edes osittain kokeessa, ei voi hitaaksi valittaa ja Jeriko ottaa silti kapulan tosi nätisti.
Luoksetulossa tein tänään ensin yhden suoran ja sitten muutaman pysäytyksen, ensimmäinen oli oikein hyvä, toinen hieman hitaampi enkä palkannut siitä ollenkaan vaan juoksin vaan takaisin lähtöpaikalle ja otettiin uusiksi, nyt tuli taas tosi hyvä pysäytys! Jerikolle toimii kyllä tässä hyvin se, että jättää palkkaamatta, tuntuu ymmärtävän mistä jäi kiinni. Vauhti oli kaikissa pysäytyksissä hyvä, ei lähtenyt ennakoimaan viimeiselläkään.
Hyppyä ei olla nyt hetkeen tehty, milloinkohan olisi ollut viimeksi....? No, oli miten oli, Jeriko oli tänään hypystä aika liekeissä, lähti hypylle ja hyppäsi innoissaan ja aika pitkälle, mutta kävi kyllä käskystä hyvin istumaan ja palasi sitten hienosti suoraan eteen istumaan. Pari aivan nappisuoritusta ja that's it, jos on tuollainen ensi sunnuntain kokeessakin niin kyllä mulle kelpaa! :)
Tunnari on nyt ollut vähän mun tuskailun alla. En ole oikein ollut varma miten sitä nyt sitten oikeasti yrittäisi opettaa, kun ympäriltä tulee paljon erilaisia neuvoja. Kuitenkin olen hyvin tarkka ja enkä halua kiirehtiä, haluan että Jeriko OIKEASTI ymmärtäisi mitä siltä haen... Mutta tuntuu, että ei kyllä vielä lamppu ole syttynyt. Olen haetuttanut omaa ruohikkoon piilotettuna ja silloin käyttää hyvin nenää, mutta kun kapula + yksi häiriökapula tulee näkyville, niin nenä menee kiinni ja Jeriko tuntuu vaan arpovan kumman ottaa. Sama tilanne jos kapuloita on enemmän, Tuijan kanssa laitettiin tänään kahta häiriökapulaa (kun aluksi meni hyvin) ja illemmalla mun veljet sai auttaa tässä ja innostuivat tästä niin, että halusivat laittaa enemmänkin kapuloita maahan. Tuija on tehnyt tunnaria Ronjan kanssa nyt hyvällä menestyksellä niin, että häiriökapuloita on kymmenkunta ja sieltä Ronja on omaa hakenut, ja suostuin nyt sitten veljien yllytykseen ottaa lisää kapuloita peliin. Vaan eipä tullut Jerikon kanssa mitään, arvaili minkä otti, kerran ehkä sitten tuntui ihan oikeasti käyttävän nenäänsä, kun kävi väärän luona, mutta ottikin sitten oikean. Mutta on tämä vaikea liike, ei voi muuta sanoa! Eipä olekaan Jerikolle niin luonteva kuin olisi voinut toivoa, ei tässä kai nyt auta muu kuin edetä Jerikon kanssa rauhassa ja yrittää parhaansa mukaan auttaa sitä ymmärtämään mikä on homman nimi. Yhdellä häiriökapulalla siis jatketaan.
Sisällä ollaan otettu istu-seiso-istu -vaihdoksia edelleen. Nyt kun tajusin mistä kiikastaa, kaukkarit onkin lähtenyt edistymään huimasti ja Jeriko istuu alas valtaosin täydellisen puhtaasti jalkojen hievahtamatta. Välillä siirtää toista jalkaa, mutta lähinnä niin vähän, ettei edes siirry, parantaa vain jalan asentoa. Tänään Otin sitten koko asunnon pituuden käyttöön ja tein kaukkareita noin 12 metrin etäisyydeltä ja todella hienosti meni! :) Väliin otin myös istu-maahan-istu vaihdoksia ja nekin hyviä. Välillä Jeriko kyllä laittaa maahan mennessä toisen tassun kainaloon ja siihen aion nyt kiinnottää huomiota. Sellaista Jeriko ei kyllä tee, kunhan on tarpeeksi innoissaan, oikeata asennetta siis vielä kaukkareihinkin hiotaan.
Ensi viikonloppuna on siis lauantaina Ylökk:n agilitykisat, jonne olen ilmoittanut meidät kolmelle (!) radalle. Ja sunnuntaina tokokoe, toivon mukaan se avoimen luokan viimeinen. Jatketaan siis hiljalleen treenaamista ja toivotaan, että ensi viikonloppu on hyvä.. :)
Mulle on tulossa jalkaleikkaus todennäköisesti lokakuun alkuun eli käydään nyt sitten kisailemassa ennen kuin joudutaan kisa- ja treenitauolle..
Olen myös käynyt Jerikon kanssa pari kertaa rullaluistelulenkillä ja on ollut kyllä kivaa, ajattelin tässä syksyn jatkaa tätä touhua niin pitkälle kuin pystyy, kuntokuuri molemmille! ;)
Pieniä jälkiä olen tehnyt pari kappaletta Jerikolle ja Jeriko on jäljestänyt aika rauhallisella fiiliksellä ja herkut on taas jotenkin maistunut, mutta ei se edelleenkään niitä kaikkia nouki ja jäljestys ei siten ole tarkinta mahdollista. Ollaan jäljestämisen kanssa edetty vähän niin kuin pikajunalla, Jeriko innostui heti pentuna niin nopeasti itse jäljestämisestä, että herkut unohtui aivan täysin. Vaikea sitä on nyt enää saada niistä innostumaan, kun olis vaan niin kiire löytää jäljen pää.. Mutta kai tämä tästä vielä, eihän meillä mikään kiire ole. Tehdään tässä syksyn aikana mitä ehditään muilta harrastuksilta ja katsotaan sitten taas ensi keväänä missä mennään.
Tokon avoimen luokan liikkeistä harjoituksen alla on ollut luoksetulo, nouto ja jonkun verran hyppykin, mutta kaiken kaikkiaan näitäkin tehty hyvin vähän. Lähinnä asennetta paranneltu ja tehty hauskoja ja lyhyitä harjoituksia. Tänään oltiin Tuijan kanssa treenailemassa ja nouto oli nyt tosi hyvä! Fribeetä palkkana käyttäen Jeriko lähtee todella rivakasti kapulalle ja palautuskin tosi upea, irrottaa jopa otteensa kapulasta kun frisbeetä heiluttaa, kun muuten on jo ollut vähän sitä, että irrottaa jähmeästi. :D Vielä enemmän vauhtia tuli, kun tein ihan pienen hämy-nytkähdyksen lähetyksessä niin kuin olisin itse lähdössä juoksemaan, johan tuli pojalle kiire! :D :D Noutoon olen siis hyvin tyytyväinen jos tuollainen fiilis on edes osittain kokeessa, ei voi hitaaksi valittaa ja Jeriko ottaa silti kapulan tosi nätisti.
Luoksetulossa tein tänään ensin yhden suoran ja sitten muutaman pysäytyksen, ensimmäinen oli oikein hyvä, toinen hieman hitaampi enkä palkannut siitä ollenkaan vaan juoksin vaan takaisin lähtöpaikalle ja otettiin uusiksi, nyt tuli taas tosi hyvä pysäytys! Jerikolle toimii kyllä tässä hyvin se, että jättää palkkaamatta, tuntuu ymmärtävän mistä jäi kiinni. Vauhti oli kaikissa pysäytyksissä hyvä, ei lähtenyt ennakoimaan viimeiselläkään.
Hyppyä ei olla nyt hetkeen tehty, milloinkohan olisi ollut viimeksi....? No, oli miten oli, Jeriko oli tänään hypystä aika liekeissä, lähti hypylle ja hyppäsi innoissaan ja aika pitkälle, mutta kävi kyllä käskystä hyvin istumaan ja palasi sitten hienosti suoraan eteen istumaan. Pari aivan nappisuoritusta ja that's it, jos on tuollainen ensi sunnuntain kokeessakin niin kyllä mulle kelpaa! :)
Tunnari on nyt ollut vähän mun tuskailun alla. En ole oikein ollut varma miten sitä nyt sitten oikeasti yrittäisi opettaa, kun ympäriltä tulee paljon erilaisia neuvoja. Kuitenkin olen hyvin tarkka ja enkä halua kiirehtiä, haluan että Jeriko OIKEASTI ymmärtäisi mitä siltä haen... Mutta tuntuu, että ei kyllä vielä lamppu ole syttynyt. Olen haetuttanut omaa ruohikkoon piilotettuna ja silloin käyttää hyvin nenää, mutta kun kapula + yksi häiriökapula tulee näkyville, niin nenä menee kiinni ja Jeriko tuntuu vaan arpovan kumman ottaa. Sama tilanne jos kapuloita on enemmän, Tuijan kanssa laitettiin tänään kahta häiriökapulaa (kun aluksi meni hyvin) ja illemmalla mun veljet sai auttaa tässä ja innostuivat tästä niin, että halusivat laittaa enemmänkin kapuloita maahan. Tuija on tehnyt tunnaria Ronjan kanssa nyt hyvällä menestyksellä niin, että häiriökapuloita on kymmenkunta ja sieltä Ronja on omaa hakenut, ja suostuin nyt sitten veljien yllytykseen ottaa lisää kapuloita peliin. Vaan eipä tullut Jerikon kanssa mitään, arvaili minkä otti, kerran ehkä sitten tuntui ihan oikeasti käyttävän nenäänsä, kun kävi väärän luona, mutta ottikin sitten oikean. Mutta on tämä vaikea liike, ei voi muuta sanoa! Eipä olekaan Jerikolle niin luonteva kuin olisi voinut toivoa, ei tässä kai nyt auta muu kuin edetä Jerikon kanssa rauhassa ja yrittää parhaansa mukaan auttaa sitä ymmärtämään mikä on homman nimi. Yhdellä häiriökapulalla siis jatketaan.
Sisällä ollaan otettu istu-seiso-istu -vaihdoksia edelleen. Nyt kun tajusin mistä kiikastaa, kaukkarit onkin lähtenyt edistymään huimasti ja Jeriko istuu alas valtaosin täydellisen puhtaasti jalkojen hievahtamatta. Välillä siirtää toista jalkaa, mutta lähinnä niin vähän, ettei edes siirry, parantaa vain jalan asentoa. Tänään Otin sitten koko asunnon pituuden käyttöön ja tein kaukkareita noin 12 metrin etäisyydeltä ja todella hienosti meni! :) Väliin otin myös istu-maahan-istu vaihdoksia ja nekin hyviä. Välillä Jeriko kyllä laittaa maahan mennessä toisen tassun kainaloon ja siihen aion nyt kiinnottää huomiota. Sellaista Jeriko ei kyllä tee, kunhan on tarpeeksi innoissaan, oikeata asennetta siis vielä kaukkareihinkin hiotaan.
Ensi viikonloppuna on siis lauantaina Ylökk:n agilitykisat, jonne olen ilmoittanut meidät kolmelle (!) radalle. Ja sunnuntaina tokokoe, toivon mukaan se avoimen luokan viimeinen. Jatketaan siis hiljalleen treenaamista ja toivotaan, että ensi viikonloppu on hyvä.. :)
Mulle on tulossa jalkaleikkaus todennäköisesti lokakuun alkuun eli käydään nyt sitten kisailemassa ennen kuin joudutaan kisa- ja treenitauolle..
torstai 25. elokuuta 2011
Agilitykisaura korkattu
Ensimmäiset startit nyt takana ja ihan hyvä fiilis. Hanna Löytynoja oli mukana katsomassa ja neuvomassa, kiitos Hanna ohjeista! :) Kiitos kannustuksesta paikan päällä myös Matille (Matti myös kuvasi radat), Tuijalle, Saralle ja Vellulle, sekä monille kotisohvan tsempittäjille! :)
Ensimmäiseltä radalta 5 virhepistettä harmillisesti kepeiltä. Yritin hidastaa Jerikon vauhtia ennen muuria, jotta se olisi pystynyt paremmin hakemaan keppien sisäänmenon, mutta eipä Jeriko hidastanutkaan ja meni sitten ensin ohi. Toisella yrittämällä kuitenkin hyvin ja loppuratakin sitten puhtaasti vaikka Jeriko välillä meinasikin lukea vääriä esteitä. :D Itse olisi kyllä pitänyt ennen pituuttaa kääntää jo kroppaa vasemmalle, että Jeriko oli tiennyt mihin ollaan menossa, ja vasen käsikin nyt pääsi tippumaan ja Jeriko tapansa mukaan lukitsi putken pimeän pään edestään kun ei ollut muutakaan vihjettä tullut.. Sain kyllä onneksi vielä käännettyä takaisin! Jatkossa kuitenkin treenin alle hidastaminen, kun Jeriko ei sitä selvästikään vielä oikein ymmärrä. Se olisi kuitenkin todella tärkeä taito maxikoiran kanssa jos on tiukkoja käännöksiä tai muuten tarvitsee hidastaa! Ja oma ohjaus tarvitsee luonnollisesti myös lisätreeniä! ;) Sijoitus tältä radalta 5/27, ei paljon lämmitä kun ei ole nolla, mutta ei huonosti ensimmäisiksi kisoiksi!
http://www.youtube.com/watch?v=TL02Jb7U1Xg
Toiselta radalta tuli sitten hylsy. En itse tajunnut, että olisi pitänyt kepeillä ottaa vähän sivuttaisetäisyyttä Jerikoon ja jouduin sitten väistämään keppien jälkeen muuria jolloin vedin Jerikon seuraavalta hypyltä sivuun. Ja kun putken pimeäkulma tarjoutui siihen niin mukavasti niin sinnehän Jeriko sitten sukelsi! :D Jatkoin kuitenkin rataa ja Jeriko teki todella hyvät kontaktit tähän, edellisellä radalla jäi kontaktin päälle seisomaan, mutta nyt meni kunnolla etutassut maahan, hyvä! :) Loppuradasta oli myös sellaisia tiukkoja mutkia joissa olisi hidastaminen ollut paikallaan ja Jeriko hyppäsi yhden hypyn väärään suuntaan (koska juoksin vinosti estettä kohti ja Jeriko tuli mun linjan mukana, olisi pitänyt juosta hypyn suuntaisesti) ja loppusuoralta jäi yksi välistä (en ehtinyt valssata kunnolla ja valssia ylipäätään yritin, koska pelkäsin että Jeriko jatkaa kahdelta hypyltä suoraan vaikka pitäisi kääntyä jos en vahvasti näytä ettei sinne mennä..), eli hylsy olisi tullut joka tapauksessa! ;) Jatkossa kepit tarvitsee edelleen paljon treeniä, että uskallan ohittaa Jerikon tai tarvittaessa juosta kauempana sivulla.
http://www.youtube.com/watch?v=d3c8tZjxqcI
Mutta ei nyt mikään aivan surkea alku kisauralle, tästä se lähtee! 5 virhepistettä ensimmäiseltä radalta oli tosi hyvin! Ensi viikon lauantaina sitten uutta yritystä kehiin.. ;)
Ensimmäiseltä radalta 5 virhepistettä harmillisesti kepeiltä. Yritin hidastaa Jerikon vauhtia ennen muuria, jotta se olisi pystynyt paremmin hakemaan keppien sisäänmenon, mutta eipä Jeriko hidastanutkaan ja meni sitten ensin ohi. Toisella yrittämällä kuitenkin hyvin ja loppuratakin sitten puhtaasti vaikka Jeriko välillä meinasikin lukea vääriä esteitä. :D Itse olisi kyllä pitänyt ennen pituuttaa kääntää jo kroppaa vasemmalle, että Jeriko oli tiennyt mihin ollaan menossa, ja vasen käsikin nyt pääsi tippumaan ja Jeriko tapansa mukaan lukitsi putken pimeän pään edestään kun ei ollut muutakaan vihjettä tullut.. Sain kyllä onneksi vielä käännettyä takaisin! Jatkossa kuitenkin treenin alle hidastaminen, kun Jeriko ei sitä selvästikään vielä oikein ymmärrä. Se olisi kuitenkin todella tärkeä taito maxikoiran kanssa jos on tiukkoja käännöksiä tai muuten tarvitsee hidastaa! Ja oma ohjaus tarvitsee luonnollisesti myös lisätreeniä! ;) Sijoitus tältä radalta 5/27, ei paljon lämmitä kun ei ole nolla, mutta ei huonosti ensimmäisiksi kisoiksi!
http://www.youtube.com/watch?v=TL02Jb7U1Xg
Toiselta radalta tuli sitten hylsy. En itse tajunnut, että olisi pitänyt kepeillä ottaa vähän sivuttaisetäisyyttä Jerikoon ja jouduin sitten väistämään keppien jälkeen muuria jolloin vedin Jerikon seuraavalta hypyltä sivuun. Ja kun putken pimeäkulma tarjoutui siihen niin mukavasti niin sinnehän Jeriko sitten sukelsi! :D Jatkoin kuitenkin rataa ja Jeriko teki todella hyvät kontaktit tähän, edellisellä radalla jäi kontaktin päälle seisomaan, mutta nyt meni kunnolla etutassut maahan, hyvä! :) Loppuradasta oli myös sellaisia tiukkoja mutkia joissa olisi hidastaminen ollut paikallaan ja Jeriko hyppäsi yhden hypyn väärään suuntaan (koska juoksin vinosti estettä kohti ja Jeriko tuli mun linjan mukana, olisi pitänyt juosta hypyn suuntaisesti) ja loppusuoralta jäi yksi välistä (en ehtinyt valssata kunnolla ja valssia ylipäätään yritin, koska pelkäsin että Jeriko jatkaa kahdelta hypyltä suoraan vaikka pitäisi kääntyä jos en vahvasti näytä ettei sinne mennä..), eli hylsy olisi tullut joka tapauksessa! ;) Jatkossa kepit tarvitsee edelleen paljon treeniä, että uskallan ohittaa Jerikon tai tarvittaessa juosta kauempana sivulla.
http://www.youtube.com/watch?v=d3c8tZjxqcI
Mutta ei nyt mikään aivan surkea alku kisauralle, tästä se lähtee! 5 virhepistettä ensimmäiseltä radalta oli tosi hyvin! Ensi viikon lauantaina sitten uutta yritystä kehiin.. ;)
Tilaa:
Kommentit (Atom)