Jälkimetsällä

Ollaan nyt edelleen tehty Jerikolle lenkeillä pieniä jälkiä jotka lähtee kolmiosta, Mattikin on tehnyt oikeastaan joka ulkoilutuksellaan. Matin kanssa Jeriko kuulemma syö hyvin froliceja jäljeltä, mun kanssa kyllä jälki mennään hyvin ja tarkasti, mutta eipä juuri mitään syödä. Ei kai tästä ole pääteltävissä, että mun seuraani on ehdollistunut jäljen juokseminen..? ;D No mutta joka tapauksessa Jeriko on näistä suoriutunut ihan hyvin munkin seurassa. Nyt olisi ajatuksissa sitten supistaa kolmio pois ja alkaa treenaamaan janaa.

Tänään käytiin sitten Hannan kanssa tekemässä jälkeä metsään jonka olin sunnuntaina aikani ratoksi etsinyt. Aikas hyvää jälkimetsää olikin, harvahkoa mäntymetsää sammalkallio pohjalla. Hanna teki sitten Jerikolle jäljen ja mä tein Ennille. Heimo ei ollut tällä kertaa messissä.
Jerikon jälki oli vähän reilu 500 metriä pitkä, vanheni 45 minuuttia. Kulmia ja käännöksiä en laskenut, mutta olihan niitä. Keppejä neljä.

Jäljen vanhenemista odotellessa tehtiin esineruutu. Pohja oli ehkä vähän haastava, pikkaisen kostea/soinen sammal, haisi itsekin jopa omaan nenään. Ruudun koko ehkä 15x20 metriä. Ensimmäinen esine oli nahkahanska jonka Hanna vei Jerikon nähden ruutuun. Jeriko oli ihan innoissaan lähetyksessä ja lähti vauhdilla etsimään, ei vaan meinannut löytyä. Lähetin kerran uudestaan vähän sivummalta ja Jeriko haki ja haki sinnikkäästi, lopulta hanska sitten löytyikin! Toinen esine taisi olla jonkinlainen lompakko, Hanna vei taas Jerikon nähden noin 10 metrin päähän mättään päälle. Hetken kesti tämänkin löytäminen, mutta selvästi helpompi kuin edellinen.
Mielestäni Jeriko tekee kyllä hyvin töitä ruudussa siihen nähden kuinka vähän ollaan esineruutua tehty. Varmasti lelun piilostus leikeistä Parkanossa on ollut hyötyä tässä. :)
Esineruutuakin pitäisi kyllä muistaa useammin treenailla.

Lähetin Jerikon janalle noin 5 metrin päästä jäljestä ja nosti ensin takajäljen (jäljen nostoa pitää kyllä tosiaan treenata), sieltä sitten kutsuin pois ja lähdettiin oikeaan suuntaan. Alkuun Jeriko jopa söi muutaman frolicin maasta (!) ja lähti hyvin jäljestämään. Tosi hyvä tahti, sellainen että sai reippaasti harppoa perässä tai välillä ottaa pari juoksuaskelta jos jäi jälkeen, mutta enimmäkseen reippaassa kävelyssä pysyi perässä. Jeriko jäljesti kyllä tosi keskittyneestä ja hyvin, kolme ensimmäistä keppiä nosti itse hienosti! :) Parissa käännöksessä tai ainakin yhdessä Jeriko harhaili vähän pahemmin että huomasi ettei ollut ihan kartalla, mutta löysi sitten itse hyvin taas jäljen ilman apuja. Ihmettelin kyllä kuinka hyvin Jeriko jaksoi jäljestää vaikka oli näin pitkä jälki, pisimmät on tähän mennessä ollut tosiaan jotain ehkä 350 metriä, mutta Hanna vähän eksyi. ;)
Lopussa sitten vähän pakka hajosi, kun maasto muuttui suo-tyyppiseksi ja haisi sitten varmaan Jerikon nenään liian voimakkaasti ettei pysynyt enää jäljellä ollenkaan. Piti kutsu takaisin ja oikein osoittaa keppi. Varmaan osittain oli sitäkin, että tällainen vaikea kohta jäljen lopussa ja oli jo väsähtänyt.

Mutta kaiken kaikkiaan siis todella hyvää työtä Jerikolta! Kunnon pitkiä jälkiä voisi sitten jatkossakin tehdä enemmän, herkkuja varmaan pudottaa vähän yhden sinne toisen tänne, katsoa josko nostaisi jonkun niistä. Keppien määrää jäljellä voisi lisätä. Ja sitten pitää sitä jäljen nostoa/janaa treenata, tämä onnistuu varmaan hyvin lenkeillä tehtävillä lyhyillä jäljillä. Tästä siis eteenpäin! :)

Takkujen epikset 22.6.2011

Oltiin eilen sitten Tampereen koiraurheilijoiden epiksissä. En osannut todellakaan odottaa niin suurta osallistujamäärää, ja kun vielä suurin osa otti ratansa kahteen kertaan niin kisat venyivät todella myöhään! Päästiin lähtemään kisapaikalta yhdentoista jälkeen illalla, paikalle oltiin tultu kuudelta. Pitkä päivä siis, ja iltaa kohden tuli jo aika kylmäkin, enkä sitten ollut osannut varautua takillakaan kun ajattelin että olisi parissa tunnissa ohitse. Mutta anyhow, oli ihan hyvä reissu. Ilmoitin meidät mölliradalle ja hyppikselle. Mukana kannustamassa oli koulukaverit Tea ja Liisa, ja saatiin sitten videot molemmista suorituksista. Kiitos seurasta ja kuvauksesta! :)

Möllirata meni aikas hyvin, yksi harmillinen rimapudotus, mutta 5:llä virhepisteellä selvittiin. A:lle aloin käskyttämään liian myöhään ja Jeriko oli jo juoksemassa ohitse, mutta saatiin sekin ihan puhtaasti suoritettua. Kontaktit oli hyvät. Jeriko on alkanut nyt vähän tekemään kontakteja niin, että pysähtyy ihan varsinaisesti kontaktin päälle, treeneissä on käynyt makaamaankin sen päälle. Siitä olikin viime maanantain treeneissä puhetta, että mitä sen kanssa jatkossa kannattaa tehdä. Vähän olen sitä mieltä (ja Nina myös), että jos Jerikolle on luontevaa pysähtyä siihen eikä kuitenkaan ala alastulolla hidastelemaan, niin ei ole välttämättä järkeä alkaa sitten aina houkuttelemaan 2on-2off -asentoonkaan kun siinä taas tulee herkästi epäselvyyttä sen suhteen milloin annan luvan lähteä kontaktilta kokonaan ja milloin haluan sen vain hieman eteenpäin. Jos siis pysähtyy kontaktille noin kuin tälläkin radalla, niin se on mielestäni aivan yhtä hyvä kuin perinteinen tapakin.

Tämä meni siis todella hyvin, olen tosi tyytyväinen Jerikoon! En tiedä miten oltaisiin sijoituttu jos ei olisi tuota harmillista riman pudostusta... Mutta tässä videota suorituksesta. :)

http://www.youtube.com/watch?v=ph8Jte1jmlk

Seuraavana oli hyppis. Etukäteen jännitti, että meneekö Jeriko kepit puhtaasti ja että meneekö renkaan kun se oli taas eri tyyppinen kuin mitä treenattu. Keppejä otin lämmittelyksi muutamia kertoja ja siinä tuntui että on ihan 50/50 että onnistuuko, välillä Jeriko lähti jääräpäisesti väärältä puolelta kepeille monta kertaa putkeen, ihan niin kuin olisi ollut aivan varma että niin se piti tehdä. Piti sitten ihan käydä ensimmäinen kädellä näyttämässä ja sitten syttyi taas lamppu päässä! :D

Koska kepit on meillä olleet ilman verkkoja vasta kaksi viimeistä treenikertaa pelasin ihan varman päälle ja jättäydyin Jerikon taakse silläkin uhalla että rengas ja sitä seuraava putke siitä menisi väärin, en halunnut ainakaan yhtään kirittää Jerikoa kepeillä ettei luikahtaisi mistään välistä. Mutta kepithän meni sitten aivan upeasti! Ja renkaallekin irtosi ihan suoraan, siitä hyvin sain käännettyä putkeen. Jatkoradalla olikin sitten vähän hämminkiä, ensimmäisen putken jälkeen kolmen hypyn sarjalla olisi ihan selvästi pitänyt valssata ja vaihtaa ohjauspuoli muurille että saisin vedon sille puolelle, nyt sitten Jeriko muurilta äkkäsi putken ja sinnehän se ampaisi. Tämän jälkeen oli vielä vähän härdelliä kun Jeriko lähti kiitämään mun edelle ja valitsi itse hypyt mitä voisi hypätä, mutta lopulta suoritettiin radan loppupätkäkin ihan kunnialla.
Tärkeintä tässä kuitenkin oli se, että kepit meni hyvin ja rengas meni ilman pienintäkään ongelmaa! Kyllä se vähän niin taitaa olla, että kunhan ollaan keinua treenattu kokonaisena radassa jonkin verran niin kisoihin ilmoittautumista voisi alkaa miettimään.. ;) Nythän ollaan keinun kanssa siinä vaiheessa, että Jeriko menee sen itse hypynkin takaa eikä hätkähdä yhtään keinun rämähdystä. Mutta edelleen treeniä tähän kyllä tarvitaan!
Alla videota hyppiksestä.

http://www.youtube.com/watch?v=qCBrVciji0Q

Jälkitreeniä

Nyt ollaan tehty päivittäin lenkeillä herkkuruutuja Jerikolle, oikeestaan joka päivä on taitanut tulla vähintään kaksi, kun sekä Matti että minä ollaan tehty lenkeillämme omat. Jeriko on rauhoittunut ruutuihin hyvin, tarkasti haistelee ja herkutkin maistuu. Ruudun jälkeen on sitten ihan jälkifiiliksissä muutenkin, kulkee nenä maassa pitkän matkaa.

Viikonloppuna olisin halunnut käydä tekemässä jälkeä, mutta sekä lauantaina että sunnuntaina satoi illalla kun olin suunnitellut meneväni ja jäi sitten väliin. Tänään ajattelin mennä tekemään jäljen läheiselle pellolle, mutta en sitten tullut ajatelleeksi että se on tietenkin aika korkeeta heinää jo tässä vaiheessa! :D Taitaa siis peltojäljet jäädä tässä vaiheessa, olisi pitänyt ehtiä useampi tehdä, mutta jäi sitten kaiken muun kiireen jalkoihin tämä. Nyt sitten sitäkin ahkerampana metsäjäljen tekoon!

Lähdettiin sitten Matin kanssa tänään metsään ja tein Jerikolle jäljen. Jälki oli ehkä noin 350 metriä pitkä, sekosin askellaskuissa varmaan kymmenen kertaa. :D Piti olla aika suoraa, mutta maaston esteet vähän saneli muuta, vesioja tuli tielle ja jouduin tekemään aika suoran käännöksen vasemmalle, siitä pitkään suoraan (lue: lähinnä mutkaa mutkan perään maaston mukaan), loiva kaarre vasemmalle ja siitä suoraan loppuun asti. Keppejä oli neljä, toinen ilman kippoa. Aloitin jäljen kolmiolla ja herkkuja ripottelin vaihtelevasti jäljen varrelle, alkuun paljonkin, sitten pätkiä vähemmän tai kokonaan ilman ja sitten taas joillekin askelille. Merkkejä en laittanut jäljelle juuri ollenkaan kuin vasta ihan loppuun, tietoisesti päätin että antaa sen nyt vaan jäljestää ja mä seuraan sitä enkä merkkejä. :D

Jäljen vanhetessa tottisteltiin vähän Jerikon kanssa. Aluksi Jeriko oli ihan lähdössä jälkeä tekemään eikä meinannut seuraamiseen keskittyä ollenkaan, lopulta unohti kuitenkin jäljen ja alkoi seuraamaan todella hienosti pitkiäkin pätkiä! Otin myös suoran luoksetulon ja harjoiteltiin liikkeestä istumista. Ollaan se vasta otettu harjoituksen alle, vielä sekoaa helposti maahanmenoon tai seisomiseen, mutta sitten kun tajuaa mitä haetaan niin tulee hyviäkin suorituksia.

Jälki vanheni siinä sitten noin puoli tuntia, enempää ei jaksanut odottaa. Lähetin Jerikon jäljelle noin viiden metrin päästä, yritin tähdätä kolmioon, mutta Jeriko osuikin sitten juuri kolmion eteen, nosti siitä jäljen ja lähti hyvin jäljestämään. En sitten tietenkään lähtenyt sitä kolmioon palauttamaan. Jeriko jäljesti nyt kyllä aikas hyvin. Maasto oli tosi vaihtelevaa ja välillä vaikeaakin, vähän kaikkea saniaispuskista mätiin lehtiin ja risukkoihin, lopussa tuli sitä sammaltakin. En tosiaan onnistunut kauhean hyvin ennakoimaan tätä jäljen kulkua. Mutta siis hyvin meni. Ensimmäisen käännöksenkin suoritti ihan hyvin. Annoin Jerikon työskennellä ihan rauhassa silloinkin kun vaikutti siltä että olisi vähän sivussa jäljeltä, eikä se koskaan kauaksi kadonnut ja etsi sitten itsensä hyvin takaisin jäljelle. Ihan hyvä tahtikin oli mun mielestä. Nappulat ei kyllä jäljeltä nousseet, yksikään, mutta olkoon sitten niin. Ensimmäinen keppi nousi hyvin, kuin myös kolmas ja neljäs, mutta se toinen jäi jonnekin, itsekään en huomannut missä kohtaa mentiin siitä ohitse.

Tyytyväinen olen kuitenkin pojan jäljestykseen, pitäis varmaan enemmänkin antaa sen vaan rauhassa jäljestää eikä aina puuttua niin äkkiä, tälleen näkee paremmin sen kuinka se sitten oikeasti osaa itsekseen jäljestää.
Olen ilmoittanut meidän BH-kokeeseen 23.7. Akaassa, sitä kohti treenataan nyt sitten. Elokuun alulle katselin taas toko-kokeita joihin voisi mennä, nyt sitä ykköstä sitten hakemaan! ;)

Ei tullut ykköstä vieläkään...

Tänään oltiin sitten Pirkanmaan käyttökoirien järjestämässä tottelevaisuuskokeessa Kyötikkälässä, tuomarina Jaana Tala.

Kokeilin nyt sitten niin, että istuskeltiin ensin siinä rauhassa, otin vähän seuraamista ennen paikkamakuuta treeninomaisesti, pysähdyin jos äänteli ja sitten kun seurasi hyvin ääneti niin leikitin ja isot kehut. Sitten seuruutin vielä vähän ennen omia yksilöliikkeitä samalla ajatuksella. Palkkasin sekä nakilla että lelulla. Nyt ei ollut valitettavasti kannustusjoukkoja mukana eikä sitten kuvaajaakaan, ei siis videoita näytille.

Paikkamakuu 8,5: Jeriko kävi maahan kieltämättä hieman vinoon, mutta sitten Tala vielä mainitsi, että Jeriko olisi aluksi vähän käännellyt päätään ja tästä myös pistevähennyksiä. Jerikon vierestä lähti heti alkuun yksi koira, enkä nyt sitten epäile etteikö olisi sitä vähän vilkaissut. Kuitenkin kentän laidalla katsova pariskunta jonka kanssa juttelin ennen suoritustakin, sanoi että heti kun päästiin piiloon Jeriko laski pään alas ja piti siinä. Leuka maassa oli kun palattiin. Hieman siis nillitystä ehkä tuo pään kääntelystä pisteiden vähennys, mutta olkoon sitten niin. Tyytyväinen olin Jerikoon kun pysyi niin rauhallisena vaikka toinen lähti.

Seuraaminen 8,5: Hirvittävän pitkä seuraamiskaavio. Pysähdyksiä taisi olla viisi. Jeriko seurasi hyvin ja pysähdykset sujui nyt hyvin. Loppua kohden kun seuraaminen vaan jatkui ja jatkui (itsekin ihmettelin), niin Jeriko päästi parissa viimeisessä liikkeelle lähdössä ihan hiljaisen ynähdyksen, muuten oli hiljaa. Siis todella hyvin mun mielestä siihen nähden mitä on ollut, ja kyllä tosiaan itseäkin ihmetytti kun aina vaan lähdettiin uudelleen liikkeelle! :D Mutta ei siis yhtään kunnon haukahdusta tai mitään muuta, hyvä hyvä. :)

Liikkeestä maahan 9: Enpä tiedä mistä piste lähti, aivan nappiin mun mielestä meni, mutta ei ole sitä videota sitten mistä analysoida tarkemmin. Heti ainakin lakosi kun annoin käskyn ja reippaanan nousi perusasentoonkin. Olisiko ollut pään kääntyminen mun perään kun menin sen taakse.........?

Luoksetulo 8,5: Ihan hyvä, hieman hidas.

Liikkeestä seisominen 9: Tästäkään en nyt tiedä mistä lähti piste, todella hyvin meni! :)

Noutaminen 8,5: Innokkaasti lähti hakemaan, pikkasen törmäsi kapulaan ja tuodessaan vähän pyöritteli suussaan, mutta siis tosiaan vähän, kokonaisuudessaan hyvä liike tämäkin.

Kaukkarit 0: Pitihän se nolla taas jostain ottaa... Nyt sitten Jeriko nousi ensimmäisen istumaannousun todella kivasti, mutta sitten annoin maahanmenon käsimerkin jotenkin hassusti, että Jeriko luuli että pitää luokse tulla, ja tuli sitten mun eteen istumaan. Olin ihan huuli pyöreenä! :D Mutta minkäs mahtaa, jotenkin typerästi annoin sen käsimerkin, huomasin itsekin sitä antaessa, mutta en olisi arvannut että lähtee siitä luokse tulemaan..

Estehyppy 10: Tosi hyvä. Paitsi että Jeriko tuli taas suoraan sivulle. :D Pitäis oikeasti lähettää kauempaa hypylle niin sillä olisi tilaa tulla eteen istumaan... Tai sitten alan vaan kutsumaan sen suoraan sivulle, samapa tuo nyt sitten. Kapulan kanssa sitten pitää luonnollisesti tulla eteen kyllä..

Kokonaisvaikutus 9: Tykkäsi, että hyvin Jeriko tekee töitä mulle ja hyvä yhteishenki. Olisi sitten mun puolesta voinut 10:n antaa. ;)

Kaukkarit oli kyllä nyt harmillinen moka, Jaana Talakin nauroi että mun ilmeestä näki etten osannut ihan sellaista odottaa. Ei siinä voinut muuta kuin nauraa. :D
Mutta olen todella tyytyväinen nyt muuten, ääntelyyn alkoi löytymään ratkaisun avaimet ja se meni hyvin, muutenkin hyviä pisteitä mutta 30:n pisteen menetys oli liikaa. Ensi kerralla sitten paremmalla onnella taas.. :)