Taas lähti lapasesta

Käytiin Jerikon kanssa taas tänään agilitykisoissa ja taas lähti lapasesta. Ensimmäinen rata oli kyllä taas parempi. :D Joka tapauksessa kaikki tai ei mitään -periaatteella tänään tuloksena ei mitään, kaksi hyllyä siis. Tuomari Leena Rantamäki-Lahtinen oli tehnyt aika vauhdikkaat radat jotka periaatteessa olisi voinut olla helpot, mutta eipä niitä nollia kyllä tullut kuin pari missään luokassa.

Ensimmäinen rata oli tosiaan parempi, lähti ihan hyvin ja meni ihan ok kepeille asti, tosin yksi rima ehti jo tippua. Kepeiltä jatkettiin suoraan pituudelle hypylle ja yritin ottaa vähän liikaakin etumatkaa, kun aattelin että ehtisin ohjaamaan hypyn tiukemmin. Hannan treeneissä oltiin juuri eilen tehty hieman samanlaista kohtaa, jossa jätin Jerikon pujottelemaan ja aattelin että voisi onnistua. No, ei onnistunut vaan Jeriko livahti ennen aikojaan kepeiltä pois ja ehti jo suorittaa pituuden ennen kuin itse ehdin kissaa sanoa. Loppurata meni muuten ihan jees, mutta yksi rima tippui sielläkin.

Toinen rata kosahti jo neljännelle esteelle. Jätin Jerikon lähtöön ja ehdin hyvin ohjaamaan putken jälkeistä hyppyä, suhisin jarrun että Jeriko tajuaisi kääntyä tiukasti ja niinpä se sitten kääntyi niin tiukasti että vei okserin siivekkeet mukanaan! Aikamoiseksi kolisteluksi mennyt tämä Jerikon agilitaaminen, mutta ei voi hitaaksi haukkua tai että olis löysät käännökset! :D Kaikki tai ei mitään, hylly tai nolla tosi nopealla ajalla.. No kyllä ne vitosetkin joskus lämmittäisi mieltä..
No joo, sitten annettuaan ratatyöntekijöille tekemistä Jeriko oli kepeillä vähän sekaisin alkuun ja jouduin uudestaan lähettelemään. Sitten meni ihan ok, mutta taas yksi vauhtisuora veti loputkin suorituksesta viemäristä alas. Mitenkään en ehtinyt pussin jälkeen renkaalle ohjaamaan, että Jeriko olisi kääntynyt tulemaan hypyn taas oikeaan suuntaan eli kohti putkea hypäten ja siitä sitten hylly. Loppusuora meni sitten taas jo oikein kivasti, pakko aina jotain hyvää keksiä. :D

Mutta siis hitsi mitä töpötystä mun menoni, vaikka yritän oikeasti juosta, niin en näytä etenevän ollenkaan! Minä olen tosi hidas ja aivan liian hidas koiralle, pitäis opetella juoksemaan!

Unohtui aikaisemmin kirjoitella kaverikoira toiminnasta. Sunnuntaina oltiin Kaveri koira -kurssilla ja Jeriko läpäisi "testin". Kennelliiton alaiseen kaverikoira toimintaan päästään sitten mukaan joskus loppukesästä, kun nyt kesällä ryhmillä on hieman hiljaisempaa. Sopii sinänsä meille hyvin, koska nyt kesällä meillä on ihan hirveen kiireistä! ;)

Vihellyksiä

Mulla alkoi tänään työt. Paikka on tuttu, työnkuva vaan hieman erilainen kuin aikaisemmin, mutta sinänsä helppo siellä aloittaa. Muuten en varmaan tällaista päivää olis jaksanutkaan, jos töissä jo olisin väsähtänyt! :D Töistä lähdin äkkiä kaupungille etsimään mekkoa pikkuveljen häihin, jotka on tän viikon lauantaina! En yhtään myöhässä ole liikkeellä en, ei nyt vaan ole päässyt kaupoille ja nytkin kauheella hädällä. No, löysin mekon, ainakin luulen niin.. Mulla kun on vähän tapana alkaa jälkikäteen aina miettimään oliko joku hankkimani asia sittenkään hyvä.. :D Ei koske eläimiä. ;)
Kaupungilta sitten äkkiä kotiin, just ehdin syödä banaanin ja jogurttia ja sitten paimentamaan Mahnalaan Tuijan ja Ronjan kanssa.

Tällä kertaa muistin ottaa pillinkin mukaan ja aloin Jerikolle opettamaan pillikäskyjä. Suurin osa opettelusta kyllä meni siihen, kun opettelin itse puhaltamaan niitä! :D Aja-käsky luonnistuu vielä joten kuten, mutta sitten maahanmenoon, että saisi oikeasti kimeän terävän äänen, niin ei meinannut millään onnistua. Loppua kohden kyllä alkoi sujumaan viheltely paremmin ja tuli enemmän niitä hyviä kuin huonoja vihellyksi. :D

Puhaltelin siis maahan ja aja-käskyjä, kun ennakoin Jerikon muutenkin tekevän niin ja annoin suullisen käskyn jos ei heti toteutunut pillistä. No, eihän Jeriko niitä nyt ihan vielä oppinut. Maahan meni kyllä hakukaarilla aika hyvin, mutta se johtui siitä että vihelsin kun Jeriko muutenkin oli jo tasapainossa ja menossa maahan. :D Sen siitä vaan huomas, että silloin kun Jeriko meni maahan pillillä, niin se meni sinne vähän liiankin räväkästi, saisi vähän hiipivämminkin painua maahan niin kuin suullisella käskyllä. Vaikka sitten suullisen käskyn kohdalla nyt harmittelen sitä, ettei Jeriko meinaa mennä siitä ensimmäisestä käskystä, koskaan ei ole tyytyväinen. :D Ehkä siis pitää vaan olla iloinen jos käsky toimii hyvin. ;)

Aja-käsky tarvii vielä enemmän vahvistusta, pari kertaa Jeriko kyllä nousi maasta ajamaan ihan pillillä. Se oli kiva huomata ja toiveenakin, että nyt pillikäskyyn yhdistyisi hieman erilainen mielentila ja ajo lähtisi rauhallisemmin, suullisella käskyllä tuppaa välillä pomppaamaan ylös liian nopeasti ja lähtevän liian reippaasti eteenpäin. Se siis, että Jeriko hieman epäröi pillikäskyn kanssa ja nousi hitaasti, oli juuri hyvä juttu. Toivottavasti ei siitä miksikään muutu, vaan yhdistyy käskyyn ylipäätään. :) Viheltelin tietty siinä sitten muutenkin, kun Jeriko ajoi sopivan rauhallisesti.

Käytiin myös tekemässä isommalla mäkilaitumella pari hakukaarta. Ensin ihan vaan testimielessä lähetin Jerikon noin 100 metrin matkalle hakemaan lampaita mäen alta. Aluksihan Jeriko ei nähnyt lampaita ja kun näki lampaat niin näköyhteys muhun katkes. Jeriko pysähtyi sitten kesken, mutta jatkoi hyvin vasenta kaarta kun annoin lähetyspaikalta käskyn ja katosi taas näkyvistä mäen taakse, mutta ei sitten kaarta loppuun tehnyt ilman että menin hieman lähemmäksi auttamaan. Vielä liian vaikea tuollainen. Sitten laitoin Jerikon hakemaan lampaita mäen päältä niin, että lähetin Jerikon rinnalta, mutta lähetyksen jälkeen juoksin lähemmäksi lampaita (en nähnyt niitä edes lähetyspaikaltani) niin, että näin ne ja Jeriko näkis mut kaarellaan. Sitten tuli tosi hieno kaari! Jeriko ei kyllä epäröinyt niin yhtään enkä toisaalta huomannut olisi mua kaarella katsellut. Kai se kuitenkin jostain silmäkulmastaan näki ja sillä uskalsi tehdä niin hyvin. Pienen tauon jälkeen tehtiin vielä toisen puolen hakukaari samalla lailla ja sekin meni hienosti. Ai kun olin tyytyväinen! :)

Alunperin meidän oli tarkoitus paluumatkalla käydä vielä Mutalan kentällä tekemässä pk-esteitä, mutta meillä vierähti paimentaessakin melkein pari tuntia, niin eipä sitten jaksettu! :D Ei huolta, lampaat sai levätä välissä, kun käytiin läpi harjoituksia ja vaihdettiin aitausta. ;) Ja siis vahingossa venähti treeni niin pitkäksi, kun oli mukavaa! :D

Seuraavan kerran päästään näillä näkymin paimentamaan sunnuntaina. Koirat on lauantaista sunnuntaihin hoidossa Mouhijärvellä niiden häiden vuoksi ja sitten niitä hakiessa voikin sopivasti ottaa treeniä. ;) Ensi viikon keskiviikkona onkin sitten paimennuskilpailut Somerolla, toivon mukaan silloin saadaan häkityskin onnistumaan! :)

Kymppi tuli, mutta se ei ollut tavoite

Oltiin tänään taas agilitykisoissa. Tällä kertaa Nokialla NPKH:n majalla. Tuomarina Harri Huittinen. Tea oli mukana kannustamassa ja kuvaamassa. Tea oli myös tehnyt mukaan hyviä sitruunamuffinseja, kiitos vielä niistä! :)

Ensimmäinen rata oli hyppäri. Me oltiin toisena lähtövuorossa, kun yksi luokkanousija oli ensimmäisenä. Ei siinä kuitenkaan voinut muiden suorituksia yhtään seurata ja suoraan rataantutustumisesta lähtöön. Tämä rata meni parhaiten. Kaksi rimaa tippui, mutta muuten Jeriko oli hyvin kuulolla ja teki niin kuin käskettiin eikä sooloillut ylimääräisiä. Eka rima tulee alas kai mun käskytyksestä, toinen rima tulee loppusuoran alussa, olisko sitten mun kirittämisen vuoksi..? Kun eka rima oli jo tippunut otin vielä enemmän riskiä kuin olisin ehkä muuten ottanut ja otin enemmän etäisyyttä Jerikoon esim. tolla hyppykaarteella. Jeriko teki siinä kyllä hienoa itsenäistä työtä ja kepit tuli tosi lujaa, sekä niiden jälkeisen hypyn kääntyi tosi nätisti. Tuloksena jokatapauksessa 10,  aika -19,55. Tällä suorituksella sijoituttiin neljänsiksi, kun radalta tuli yksi ainut nolla, kaksi vitosta ja meidän jälkeen yksi 15, kaikki muut hylkyjä 13 kilpailijasta.

Kahdella jälkimmäisellä radalla lähdettiin sitten ensimmäisinä. Toinen rata alkoi tosi hyvin, kaikki meni hyvin kepeille asti, mutta sitten keppien jälkeiseen renkaaseen Jeriko rysäytti oikein kunnolla päin! :( Eipä ole tollaista Jeriko ennen tehnyt. Jatkoin sitten vaan liikettä etten tekisi liian isoa numeroa asiasta ja katsoin näyttikö Jerikoa sattuneen, mutta kun mitään ei näyttänyt käyneen niin jatkoin rataa. Tämän jälkeen rata meni kuitenkin aika huonosti, ensin heti perään hypyn edessä ympyrät ja sitten muurin jälkeen Jeriko ampaisi kepeille vaikka kuinka yritin kutsua ja vetää sivulle kohti oikeaa hyppyä. Siitä sitten hylky, mutta loppurata menikin sitten taas ihan kivasti. :D

Kolmas rata oli kaikkein surkein. Kontaktit Jeriko kyllä teki hyvin. Mutta sitten muuten sähelsi aika paljon. Ensin puomin jälkeisellä hyppysarjalla Jeriko meinaa karata putkelle ja korjauksesta hyörii ja pyörii hypyllä tehden sen lopulta väärään suuntaan. Tästä kun jatkettiin niin uudestaan tuli ongelmia putken jälkeisissä hypyissä, Jeriko meinasi painella ohi taas kepeille eikä sitten millään olisi malttanut tulla takaisin mun luo kutsusta, vaan hyöri ja pyöri ja tarjoili mitä sattuu. Tästä kun selvittiin niin loppurata meni itse asiassa ihan hyvin.

Ikäväähän tässä on se, että näillä kahdella jälkimmäisellä radalla Jeriko ei ollut ohjauksessa niin hyvin, mutta rimathan pysyi. Ensimmäisellä rimat taas tippui, mutta muuten meni tosi hyvin! :D Kaiken tuon kun saisi samaan suoritukseen niin sitten tulisi hyvä! :)

Ukko oli myös kisapaikalla mukana. Enimmäkseen odotti autossa, mutta kävihän se sitten kivapaikkaakin ihmettelemässä. Aika hyvin Ukko kyllä malttoi häiriössä istua ja jopa tarjota perusasentoa! En siis ole perusasentoon vielä liittänyt edes käskyä, kun liike ei ole valmis, mutta Ukko tarjosi sitä kuitenkin, kun seisoin tietyllä tavalla odottavaisena. ;) Etevä poika.
Kisojen jälkeen käytiin vielä Tuijalla teellä ja pannarilla. Ukko yritti kovasti (vähän liiankin kovasti) hurmata Ronjaa, mutta ei saanut sitä vielä ryhtymään leikkiin. Vähän kun Ukko tosta rauhoittuu, niin sitten varmasti kyllä. :)

Tositoimissa

Käytiin tänään Jerikon kanssa Mouhijärvellä Kiviniityn kotieläinpuistossa siirtämässä lampaat sisältä ulkotarhaan. Niitä taisi olla kuusi aikuista ja niiden karitsat, kokonaisuudessaan varmaan ainakin 15 lammasta. Näitä uuhia alettiin siis ensimmäistä kertaa paimentamaan viime heinäkuussa muistaakseni ja alkuun olivat todella hankalia. Nytkin olin vähän varautunut siihen, että talven jälkeen (ja kun niillä oli karitsatkin siinä) olisivat olleet hankalia, mutta nehän toimi oikein kivasti. Talven tauon jälkeen selkeesti silti luottamus ja kunnioitus Jerikoon tallella, eivätkä ollenkaan yrittäneet sellaisia tyhmyyksiä kuin viimeksi alkuun. Nyt liikuttiin niin nätisti yhdessä porukassa ettei mitään. Vähän kyllä tuli mutka matkaan, kun pihan portti oli unohtunut auki ja lampaat juoksi sinne syömään kukkaistutuksia. :D Sitten ne olikin vähän hankalampi saada portista ulos, taisi olla niin että kun yritin peruskuljetusta niin ne ei tohtineetkaan niin hyvin lähteä mua kohti siitä portista (eivät silleen hakeudu kuitenkaan ihmisen lähelle, ovat arkoja), kun sitten kun siirryin taakse lähti hyvinkin nopsaan portista pihalle. :) Jeriko työskenteli kyllä koko ajan hyvin, olin sitten lauman edessä tai Jerikon vierellä/takana. Ja vaikka Jeriko joutui työskentelemään aika lähellä, niin lampaat ei siitä yhtään liikaa hermostuneet.

Lopulta ennen tarhaa vielä pienet kierrokset, kun viereisessa tarhassa oli pari lammasta jo valmiina ja sen aitaan nämäkin jumitti, ja yritti vielä kallioiden ja vanhan viljasiilon luokse sujahtaa. Vähän joutui Jerikolla lisäämään painetta, että sai lampaat liikkumaan kallion ja väärän aitauksen aidan välistä takaisin päin (tiellä myös kuusi), mutta mun mielestä hienosti Jeriko käytti päätään ja antoi karitsoiden olla ja meni niiden ohi perimmäistä uuhta työntämään. ja sai sillä lauman liikkeelle. Karitsat kun on sellaisia kakaroita, turha niitä kiusata. ;) Lopulta sitten saatiin lampaat omaan tarhaansa eikä koko hommassa kestänyt kovinkaan kauaa. Meni tosi jouhevasti koko homma pikku kiemuroista huolimatta! :) Olin kyllä tosi tyytyväinen Jerikoon, vaikka vähän olikin yli-innokkuutta ilmassa ja vauhtia välillä turhan paljon eikä aina ihan olisi malttanut odottaa paikallaan.. Taitaa olla joku tän viikon paimennusteema, kun samanlaista oli maanantaina ja tiistainakin. :D Mutta siis homma tuli tehdyksi paljon nopeammin ja jouhevammin kuin viimeksi, joten selvästi Jeriko on kehittynyt paljon ja itseluottamus kasvanut, mikä näkyy siinä kuinka se käsittelee lampaita ja kuinka nämäkin lampaat pysyi ihan rauhallisina eivätkä yhtä kertaa lukuunottamatta kokeneet ollenkaan tarvetta suojella karitsoitaan. :)

Ukkokin oli reissussa mukana, mutta vielä en sitä näille lampaille mukaan ottanut, vaan Ukko odotti sisällä Watin (bretagnen basset uros) ja Lakun (labbis narttu) sillä välin kun Jeriko hoiti. Lampaat oli kyllä nyt niin mukavia, että myöhemmin kesällä kun karitsat on erotettu voisi ajatellakin ottavansa Ukkoa treeniin mukaan. :)

Kotona Ukon kanssa on aloitettu treenaamaan perusasentoa. Ihan muutaman kerran käytin kohdekeppiä apuna ja sitten aloin sheippaamaan toimintaa ja odottamaan Ukon tarjoavan perusasentoa. Tämä olikin varmaan ihan hyvä ratkaisu, koska jo nyt Ukko silti fiksoituu aika paljon vasempaan käteen josta kuitenkin palkka tulee (nappulat oikeassa nyrkissä josta siirrän vasempaan). Vie varmaan vähän aikaa ennen kuin saa Ukon ottamaan kontaktia automaattisesti eikä vasta sitten, kun kutsuu nimeltä. Mutta siis hyvin Ukko jo tarjoaa oikeaa perusasentoa ja tosi kivan tiivistä. ;) Takaa tulee perusasentoon tosi hyvin ja vasemmalle kaartaessa kääntää myös hyvin takaosaansa, oikealle kääntyessä toki myös kun se on helppo. Ihan vielä edestä päin ei osaa tulla, mutta kyllä sekin sieltä tulee, hyvällä alulla. :) Aattelin, että nyt treenataan tätä perusasentoa ja kontaktiakin (ollaan sitä jo otettu), ja sitten kun perusasento kontakteineen hyvä niin aloitetaan seuraamisen harjoittelu askel askeleelta, mitään imuutusta en nyt ajatellut käyttää ollenkaan.
Ihan pikkaisen aloitin myös tunnarikapulalla kapulan pidon harjoittelua, mutta se on nyt jäänyt yhteen treenisessioon. Perusasento kuitenkin tärkeämpi tässä vaiheessa. :)

Huomenna meillä on Jerikon kanssa agilitykisat, pitäkää meille peukkuja! :)