Jeriko on kyllä edistynyt huimasti (ja ehkäpä myös minä itse), nyt on löytynyt sellainen hyvä yhdessä tekemisen fiilis eikä Jerikoa kiinnosta enää treenikentällä hajut tai muiden koirien luokse karkailu. Tiistaina agilitytreenit meni hienosti siinä suhteessa ettei Jeriko kertaakaan edes yrittänyt karata minnekään vaikka pidin sitä tahallaan vapaana enemmän kuin olisi tarvinnut. Odotti vaan siinä mun lähellä että mitä tehdään. :) Hallissa ongelmana on kyllä edelleen haistelu ja toisaalta ääntely varsinkin silloin kun odotetaan omaa vuoroa, tai juuri kun päästään omalle vuorolle. Esteillä Jeriko on hiljaa, ainakin toistaiseksi. Mutta täytyy puuttua noihin molempiin asioihin ettei pääse ääntely pahemmaksi, ja toisaalta että Jeriko ymmärtäisi ettei agilitykentällä jäädä mitään haistelemaan edes silloin kun ei ole oma vuoro. Haistelusta seuraa kuitenkin aina se merkkaamisen vaara..

Myös kotioloissa Jeriko on ollut aivan mahtava, lenkeillä on tullut koiria vastaan mutta ei ole karannut yhdenkään luokse vaikka selvästi kiinnostus toisia koiria kohtaan ei ole kadonnut minnekään. Ihanaa kun alkaa olemaan sellainen fiilis että Jerikon voi päästää huoletta aina vapaaksi ja tietää että saa sen kiinni missä tilanteessa tahansa. :)

Torstaina käytiin Hallilassa taas treenaamassa Saran ja Liisan kanssa. Jerikon kanssa otettiin seuraamista takapalkalla, melko hyvin meni, mutta ei ihan niin hyvin kuin maanantaina. Jotenkin itselläkin meni enemmän sähläykseksi. Paikkamakuu oli nyt aikas hyvä, vaikka ihan tikkusuoraan ei edelleenkään jäänyt (taas oma vika, autoin vielä kädellä mutta ilmeisesti vinoon). Mukavasti oli kuitenkin pää pystyssä ja valppaana, mutta hiljaa. Jeriko makasi rivissä keskellä eikä häiriintynyt yhtään liikendinnästä ympärillään.
Luoksetulon vauhti on hyvä, mutta niin kuin arvelinkin niin paikka on nyt taas vähän hakusessa. Mutta kyllä tämä palapeli tästä vielä kasaantuu ja saadaan hieno nopea ja suora luoksetulo. :)

Tänään Ronja tuli meille muutamaksi tunniksi hoitoon. Käytiin Matin ja koirien kanssa lenkillä, ja päästettiin koirat juoksemaan keskenään. On kyllä näin hienoa koiraa on ilo hoitaa, Matti halusi taluttaa nimenomaan Ronjaa kun se käveli hihnassa paljon Jerikoa paremmin ja heitti vähän vitsiä että jos annettaisiin Jeriko Ronjan sijasta takaisin. :D Lenkin jälkeen oli kaksi märkää ja likaista koiraa pestävinä ja kuivattavina, mutta on se helppoa kun molemmat antaa pestä ja kuivata ilman mitään ongelmaa. Kaksin verroin märän koiran hajua kuitenkin! :D Sisälle koirat rauhoittuivat ihan mukavasti, Jerikoa täytyi kyllä välillä käskeä jättämään Ronjalle hieman hengitystilaa. Ronja taas aluksi säikähti meidän rontti-Lallia kun se tuli yllättäen nurkan takaa, mutta alkuhämmennyksen jälkeen Ronjan ja kissojenkin yhteiselo sujui mallikkaasti.

Eilen treenattiin Hallilan koulun valaistulla kentällä Saran, Tuijan ja Liisan kanssa. Kotona ollaan otettu seuraamista tosiaan lenkeillä ja sujuu hyvin, sisällä olen ottanut niin että olen jättänyt lelun takapalkaksi, tämä myös sujuu ihan hyvin. Kentällä jotenkin unohdin tämän menetelmän ja meinasin vaan normaalisti itse palkkaamalla treenata, kierrokset nousi taas liian korkealle eikä Jeriko pystynyt keskittymään, ja yritti edistääkin. Sara onneksi sitten ehdotti takapalkkaa ja sillähän sitä sitten otettiin pienen tauon jälkeen. Ja ensimmäistä kertaa aikoihin Jeriko seurasi treenikentällä hienosti ja hyvällä kontaktilla. Siis vau! Takapalkkaa siis jatkossakin, toki täytyy miettiä ettei liian kaavamaisesti tee ettei Jeriko ala sitten ennakoimaan palkalle vapauttamista jos vaikka kehuu kesken seuraamisen.
Paikkamakuussa Jeriko pysyi hienosti, jäi tosin alunperinkin hieman vinoon. Perusasennosta maahanmenon suoruutta pitäisi hioa. Pysyi kuitenkin hienosti, ja kun kävin tiheästi palkkaamassa ei myöskään ehtinyt aloittaa tavanomaista vinkunaansa ja piti pään pystyssä. Jatkossa siis myös käyn palkkailemassa usein jotta oikea mielentila vahvistuisi suoritukseen, ja pidempiä paikkamakuita harvemmin.
Lopuksi otin Jerikon kanssa vielä luoksetuloa, ensin tein paikkaharjoituksia, ja sitten juoksulähtöjä. Jeriko lähti kyllä kuin tykin suusta, harjoituksista on siis ollut hyötyä. Jatkossa ajattelin alkaa tehdä pakoja vähän vaihtelevilta etäisyyksiltä etten heti lähde kun Jerikokin, ja välillä annan sen vaikka tulla perille asti.
Treenit meni siis tosi kivasti, olen erittäin tyytyväinen! Myös lenkillä Jeriko kuunteli hienosti alun pienen muistuttamisen jälkeen. Herkut vaan ei muiden koirien seurassa Jerikolle oikein maistuneet (muille olisi kyllä kelvannut! :D ), ja muutenkin sillä on ollut tosi huono ruokahalu tässä viime päivinä. Lauantaiaamun jälkeen Jeriko ei ole syönyt yhtään kunnon ateriaa, ainoastaan sen määrän herkkuja mitä treenatessa on saanut. Teini-iän anoreksiaa kai...
Myös tänään aamulenkillä meitä vastaan meinasi tulla pari koiraa (jotka kyllä vaihtoivat suuntaa heti kun näki meidät...), ja Jeriko tuli hienosti luokse vaikka selvästi koirat kiinnostivat. Ollaan siis todella edistytty tässä! :)

Ensimmäiset hakutreenit

Tänään päästiin Jerikon kanssa ensimmäistä kertaa kokeilemaan hakua Tarmon ohjauksella porukassa (toisessa niistä) jossa Tuija käy. Ennakko-odotuksia ei juuri muuten ollut, mutta arvelin että Jeriko tykkäisi kun on vähän toiminnallisempi laji kuin esim. jälki, ja toisaalta Jeriko tykkää ihmisistä niin paljon.
Ensin otettiin sitten makkararinkiä muutama kierros, ei mitään ongelmaa, vähän Jeriko alkoi jo ennakoimaan seuraavan luokse lähtemistä kun Tarmo antoikin herkkuja vähän pidemmän aikaa. Meillä oli tällä kertaa lihapullia, ei sen parempi tai huonompi herkku kuin nakki tai broilerin sydänkään, mutta joku parempi herkku olisi hyvä. Tai maalimiehelle lelu, Jeriko kun ei vaan ole niin ruuan perään.
Makkararingin jälkeen tehtiin sitten muutama pako metsään noin 10 metrin päähän puun tms. taakse piiloon. Jeriko juoksi innoissaan perään kun vapautin, maalimiehen luona meni nätisti ottamaan herkkua eikä rynninyt päälle. Eli on siinä hyväkin puolensa ettei ole niin herkkujen perään. ;)
Mutta hauskaa siis oli, ja halutaan kyllä uudestaankin päästä kokeilemaan, jännä nähdä miten Jeriko ensi kerralla käyttäytyy kun on jo vähän hajua mitä lähdetään tekemään.. :)

Ihana Jeriko

Koputetaan nyt heti alkuun puuta niin sitten voi rauhassa kertoa kuinka olen tyytyväinen Jerikoon. :)
Jeriko on kehittynyt nyt äkkiä aivan mielettömästi, eilen jo tosiaan treeneissä näkyi aivan erilaista asennetta ja menoa kuin tässä pitkiin aikoihin, ja tänään lenkillä Tuijan ja Ronjan kanssa Jeriko käyttäytyi huippuhyvin! Olen niin ylpeä! Koiria tuli ja meni, mutta Jeriko tuli luokse ja antoi ottaa kiinni joka kerta ihan ongelmitta. Yksi koira karkasi omistajaltaan jostain meidän takaa ja yhtäkkiä vaan huomas että ärisevä koira pyörii siinä meidän ympärillä, Tuija ja mä aloitettiin sitten hirveä huuto ja hätistys, Jeriko meni vähän niin kuin tämän vieraan koiran ja Ronjan väliin, mutta ei aloittanut mitään ärinää. Vähän Jeriko juoksi koiran perässä kun se pakeni meidän meteliä kohti omistajaansa, mutta tuli sitten hienosti luokse taas kun kutsuin. Vau! Ei yhtään karkaamista vaikka ihmisiä ja koiria oli liikkeelle TODELLA paljon. Ja Jeriko kuunteli aivan huippu hyvin, odotti vapautusta todella hienosti kontaktia ottaen, eikä edes hämääntynyt kun Tuija vapautta Ronjan ennen mua, vaan odotti edelleen omaa vapautustaan! Aivan älytön parannus! Varmasti voidaan vielä mennä takaisin päin tästä, mutta ainakin nyt alkaisi vaikuttamaan siltä että pikku hiljaa voisi pahin murrosikä olla jo menossa ohi. Ihanaa, olen niin tyytyväinen! :)