Jeriko on kyllä edistynyt huimasti (ja ehkäpä myös minä itse), nyt on löytynyt sellainen hyvä yhdessä tekemisen fiilis eikä Jerikoa kiinnosta enää treenikentällä hajut tai muiden koirien luokse karkailu. Tiistaina agilitytreenit meni hienosti siinä suhteessa ettei Jeriko kertaakaan edes yrittänyt karata minnekään vaikka pidin sitä tahallaan vapaana enemmän kuin olisi tarvinnut. Odotti vaan siinä mun lähellä että mitä tehdään. :) Hallissa ongelmana on kyllä edelleen haistelu ja toisaalta ääntely varsinkin silloin kun odotetaan omaa vuoroa, tai juuri kun päästään omalle vuorolle. Esteillä Jeriko on hiljaa, ainakin toistaiseksi. Mutta täytyy puuttua noihin molempiin asioihin ettei pääse ääntely pahemmaksi, ja toisaalta että Jeriko ymmärtäisi ettei agilitykentällä jäädä mitään haistelemaan edes silloin kun ei ole oma vuoro. Haistelusta seuraa kuitenkin aina se merkkaamisen vaara..

Myös kotioloissa Jeriko on ollut aivan mahtava, lenkeillä on tullut koiria vastaan mutta ei ole karannut yhdenkään luokse vaikka selvästi kiinnostus toisia koiria kohtaan ei ole kadonnut minnekään. Ihanaa kun alkaa olemaan sellainen fiilis että Jerikon voi päästää huoletta aina vapaaksi ja tietää että saa sen kiinni missä tilanteessa tahansa. :)

Torstaina käytiin Hallilassa taas treenaamassa Saran ja Liisan kanssa. Jerikon kanssa otettiin seuraamista takapalkalla, melko hyvin meni, mutta ei ihan niin hyvin kuin maanantaina. Jotenkin itselläkin meni enemmän sähläykseksi. Paikkamakuu oli nyt aikas hyvä, vaikka ihan tikkusuoraan ei edelleenkään jäänyt (taas oma vika, autoin vielä kädellä mutta ilmeisesti vinoon). Mukavasti oli kuitenkin pää pystyssä ja valppaana, mutta hiljaa. Jeriko makasi rivissä keskellä eikä häiriintynyt yhtään liikendinnästä ympärillään.
Luoksetulon vauhti on hyvä, mutta niin kuin arvelinkin niin paikka on nyt taas vähän hakusessa. Mutta kyllä tämä palapeli tästä vielä kasaantuu ja saadaan hieno nopea ja suora luoksetulo. :)

Tänään Ronja tuli meille muutamaksi tunniksi hoitoon. Käytiin Matin ja koirien kanssa lenkillä, ja päästettiin koirat juoksemaan keskenään. On kyllä näin hienoa koiraa on ilo hoitaa, Matti halusi taluttaa nimenomaan Ronjaa kun se käveli hihnassa paljon Jerikoa paremmin ja heitti vähän vitsiä että jos annettaisiin Jeriko Ronjan sijasta takaisin. :D Lenkin jälkeen oli kaksi märkää ja likaista koiraa pestävinä ja kuivattavina, mutta on se helppoa kun molemmat antaa pestä ja kuivata ilman mitään ongelmaa. Kaksin verroin märän koiran hajua kuitenkin! :D Sisälle koirat rauhoittuivat ihan mukavasti, Jerikoa täytyi kyllä välillä käskeä jättämään Ronjalle hieman hengitystilaa. Ronja taas aluksi säikähti meidän rontti-Lallia kun se tuli yllättäen nurkan takaa, mutta alkuhämmennyksen jälkeen Ronjan ja kissojenkin yhteiselo sujui mallikkaasti.