Aloitin tämän päivityksen tekemisen jo viime sunnuntaina, mutta jäi sitten kesken. Viikko sitten oli siis bordercollieiden (ja australiankelpieiden, joista osallistujia ei kuitenkaan ollut) rotumestaruuskoe IFH:n osalta. Oma valmistautuminen oli aika harakoilla. Tiistaista perjantain ja lauantain väliseen yöhön olin koulutuksessa muualla enkä siis kotona, ja lauantai taas meni lampaanlihoja hakiessa ja jaellessa. Edellinen jälkitreeni Jerikolle oli joskus reilu viikko sitten ehkä, ja viimeisiimpiin treeneihin mahtuu niin onnistumisia kuin katastrofeja.
Kantavana ajatuksena viimeisimmissä treeneissä on kuitenkin ollut helpot ja itseluottamusta nostattavat jäljet, koska kesäkuun helteessä keskeytyneen jälkeen koin, että mahdollisesti rankoissa olosuhteissa Jeriko tarvitsee hieman henkseleiden paukutusta, jotta jaksaa fyysisesti loppuun saakka.
Nyt kuitenkin kokeessa olosuhteet oli aivan täydelliset. Jäljet oli rehupelloilla, joissa kasvuston pituus oli noin 10-15cm. Tuuli oli kevyttä, ei mitään kunnon puhureita. Jeriko starttasi neljäntenä ja sen jälki oli itse asiassa samalla pellolla kuin Ukolla oli pari vuotta sitten rotumestiksissä 1-luokan jälkenä.
Nyt en enää viikon takaa ihan kovin tarkkaan muista kaikkia kulmia yms, mutta kokonaisuudessaan voin sanoa, että kulmat meni ihan kelvollisesti (Hermiö antoi niistä enimmäkseen "hyvä" arvosanaa), mutta koetta edeltävän treenitreeman vuoksi alkukauden kulmien hienosäätö ei enää ollut ihan voimassa. Parempaankin siis pystytään, mutta ihan kelvollista silti, eikä Jeriko ylittänyt kulmia juurikaan kropan mittaa enempää.
Muutoin jäljestys olisi voinut olla hieman matalammalla nenällä tapahtuvaa, mutta aivan maata nuolevan matalaa se ei Jerikolla koskaan olekaan ja piti nyt nenää melko hyvin matalana. Ensimmäisen harhan Jeriko tarkasti erittäin syvällä nenällä poistumatta omalta jäljeltä ja jatkoi sitten eteenpäin. Huh! Toisen harhan ylitystä en edes huomannut, mutta kun kaaren lähtökulmassa Jeriko tarkasteli paljon, olin jotenkin aivan vakuuttunut, että Jeriko lähti harhalle. Pakko oli kuitenkin lähteä perään. Sitten kun Jeriko alkoi kaartamaan, unohdin hetkellisesti että koejälkeen kuuluu kaari, ja ihmettelin vaan todella, että mitä se touhuaa. :D Ehkä mun jäätymisestä ja suuresta epäröinnistä johtuen kaaren alku oli aika haparoivaa, jonka johdosta kaarelta yksi esine jäi.
Lopputuloksena yhden jääneen esineen kanssa oli 82p. Ja niin siinä sitten kävi, että tällä voitettiin bordercollieiden erikoisjäljen rotumestaruus! Olen ihan sanoinkuvaamattoman ylpeä ja tyytyväinen Jerikoon. Vielä 10v 8kk iässä se porskuttaa menemään todella hienosti. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti