Häkitys oli sille kauhistus aluksi ja aloin tekemään sitä sitten liian kanssa, jolla estin Jupiteria karkaamasta paikalta. Alkuun paineistuminen oli niin pahaa, että lyhyenkin tällaisen treenin jälkeen Jupiter läähätti niin kuin olisi juossut kaksi tuntia täysiä putkeen. Ja läähätti vielä pitkään sisällä treenin jälkeen. Otti koville.
Pikku hiljaa alkoi kuitenkin helpottamaan, tsemppasin Jupiteria ja kannustin sitä ymmärtämään, että lampaiden "pakottaminen" on jotain mitä siltä haluan ja todella hieno juttu. Häkitystreeneissä alkoi näkymään vähemmän paineistunutta koiraa ja Jupiter alkoi itse tasapainottamaan lampaita häkin suulle sekä työntämään niitä sisään. Liinan pystyi jättämään pois näistä treeneistä.
Jatkoin Jupiterin kanssa myös muita treenejä. Kesän aikana tehtiin tosi paljon ajoa, ajettiin vaan lampaita pitkiä matkoja pienillä käskyillä. Jupiter tuntui jossain määrin myös itse tasapainottavan lampaita oikeaa suuntaan kohti. Aloin myös jättäytymään kuviosta pois ja äkkiseltään huomasin, että pystyn ohjaamaan Jupiteria oikeastaan kuinka kaukaa tahansa (mitä etäisyyksiä meillä nyt on saatavilla). Juuri niin kuin tuon Jonas Gustafssonin koulutusideologia meneekin. Kun koira oppii "systeemin" se täysin sama toimii myös silloin, kun koira on kaukana ja se osaa korjata suunnan eikä tarvitse jäädä siitä riitelemään.
Toisin sanoen alkoi tuntumaan, että ehkä oltaisiin valmiita kisoihin ja niinpä ilmoitin Jupiterin kahtiin: SPKY:n 1-luokan mestiksiin sekä SBCAK:n kisoihin jotka on vielä tulossa. SPKY:n kisat oli viime viikonloppuna. Olin Jupiteriin tosi monessa asiassa hyvin tyytyväinen: se nosti texcelit tosi hienosti molemmilla radoilla eikä yhtään jumittanut (välillä se on lähtenyt ajoon tosi hitaasti, kun on niin kohtelias paimennettaville), otti tosi hyvän tahdin ja näytti jopa itsevarmalta. Ohjattavuus ohjaajalle kuljetuksessa oli kyllä niin hienoa. Kerran Jerikon kanssa yhdellä kisaradalla on ollut tuollainen fiilis, että voi täysin ohjata koiraa ja lampaita, muuten on tultu enemmän tai vähemmän vauhdikkaasti. Mutta kun lampailla ei ollut ylimääräisiä vetoja ja Jupiter otti käskyt hienosti, niin olihan se hienoa. :)
Eka rata päättyi häkille jotenkin tosi yllättäen. Harmi, että rata ei tullut videolle, kun en edelleenkään oikein tajua mistä tekut otti niin vauhtia ja häkistä ohi ja sitten samoilla vauhdeilla aidan viertä poispäin eikä Jupiter enää saanut niitä haltuun. Tällaisessa äkkitilanteessa myös Jupiterilla toki nousi vauhti, mikä ei ollut omiaan rauhoittamaan tekuja.
Toisella radalla oli kuja ja olin TODELLA tyytyväinen siihen miten hienosti Jupiter hoiti omaa puoltaan eikä yhtään paineistunut mun touhuamisesta (aiemmin myös kaikki mun kyykistyminen, tömistely tai mikään "tilan haltuunotto" sai sen ajattelemaan tilanteesta poistumista). Jupiter teki hienosti, mutta ei vaan osattu kai sitten kuitenkaan käsitellä texceleitä oikein (vaikka etukäteen yritin itselleni muistutella, että päästä välillä paine) ja ne jumitti, liikkeelle lähtiessä yritti aina koiran puolelle ohi ja kun Jupiter tasapainotti pysähtyi taas uudelleen. Lopulta kujan suuaukolla ne "kimposi" vastakkaiseen suuntaan ja oman virhearvion vuoksi laitoin Jupiterin vielä väärään suuntaan flänkille ja lampaat ehti kujan takasuun linjan yli, jolloin suoritus loppui siihen.
Harmitti kyllä ihan suunnattoman paljon, että molemmat radat loppui tälla tavalla kesken. Odotukset oli korkeammalla ja musta tuntui, että Jupiterin kyvyt olisi riittänyt parempaankin ja se olisi "ansainnut" onnistua. Vähän meinasi vanha apina kivuta heti selkään, että tällaista se sitten tulee olemaan jatkossakin eikä päästä etenemään.
Pääasia kuitenkin oli, että Jupiter on kehittynyt hurjasti ja olin siihen tosi tyytyväinen. Tänään sain lisää tyytyväisyyden ja ylpeyden aihetta, kun käytiin hakemassa viimeiset uuhet ja pässi kotiin lainalaitumelta. Varsinkin pässi oli jo hyvinkin valmis lähtöön, kun tulin auton kanssa portille ja laitoin sitten Jupiterin ajamaan sen ensin pois portilta ja jätin pitämään lampaita samalla, kun ajoin avoimesta portista sisään. Jupiter ei häiriintynyt yhtään mun ajamisesta, eikä edes lammaskärryn kovasta räminästä laitumella autoa kääntäessä. Annoin Jupiterille avoimesta ikkunasta tarvittaessa ohjeita, mutta pääosin se kyllä hienosti piti itse tilanteen hallussa. Kärryä sovittaessa porttiaukkoon yritti pässi välillä kärryn toiselta puolelta livahtaa ohi, mutta näin sen sivupeileistä ja käskystä Jupiter vaihtoi puolta ja ajoi sen taas pois (tietenkään en ajanut silloin eteenpäin).
Lastaus kärryyn sujui suorastaan helposti ja sitten taas kotona tarhasta kärryä ulos ajaessa jätin Jupiterin pitämään vahtia ja hienosti hoiti hommansa. Jupiterista näyttää nyt yhtäkkiä kasvaneen ihan todellinen The Työkoira ja se jos mikä on aihe tyytyväisyyteen. :)
Agilityn suhteen meillä alkoi vihdoinkin viikottaiset säännölliset treenit! Ekaa kertaa säännöllisiä treenejä nyt kun Jupiter on jo 1v8kk. :D Pikku hiljaa on alettu A:ta tekemään, keppejä on myös muistuteltu ja rataa tehty. Vauhtia Jupiterilta ei kyllä tule puuttumaan. Kunhan vaan ajatus sitten säilyy mukana. ;)
Ukko on ilmoitettu Kiden ja Liisa-Idan kanssa Jämille valjakko-SM-kisoihin kahden koiran kärryluokkaan. :) Muita juttuja ei nyt ollakaan oikein ehditty tekemään. Jerikonkaan kanssa ei olla jäljelle edes ehditty, irtonainen aika treenata on mennyt vetotreeneihin Jupiterin ja Ukon kanssa tai paimennustreeneihin. Hommaa kotona on vähän liikaa...
Jerikon kanssa odotellaan nyt Mandin uusia juoksuja ja toivotaan, että kun eturauhastulehdus on historiaa niin kaikki onnistuisi ja tulisi kiva pentue. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti