En maininnutkaan sitä, että noin kolme viikkoa sitten kennelyskärokotuksilla eläinlääkäri kiinnitti huomiota, että Ukolla on aika paljon hammaskiveä varsinkin yhdessä poskihampaassa. Ienkin oli aika punoittava ja varasin sitten heti ajan hammaskiven poistoon, joka tehtiin kolme viikkoa sitten. Hammaskivet kun saatiin poistettua paljastuikin alta haljennut poskihammas, josta oli kiille lohjennut melkein puolesta hampaasta ja halkeama ytimeen saakka. Hammas tietty poistettiin ja toipuminen on kyllä mennyt oikein mukavasti.
Mutta ei siinä nyt sitten vielä kaikki. Eilen oli Jeriko ja Jupiter Katriinan käsittelyssä ja Jerikon maatessa kyljellään Katriina kiinnitti huomiota Jerikon poskihampaaseen (ihan sama kuin Ukolla, mutta toisella puolella) ja se oli aivan halki! Lohjennut osa vaan heilui siinä. Äkkiä aamulla varaamaan aikaa eläinlääkäriin ja onneksi Valkeakosken eläinsairaala Jerikon ottikin heti vastaan ja Jeriko pääsi saman toimenpiteen alle kuin Ukkokin. Jerikolla oli tämän haljenneen hampaan juurista kaksi aivan päreinä ja eläinlääkäri joutui vielä ottamaan kuvan, että varmistui saaneensa kaikki palat pois. Muuten ei ollut suussa moitittavaa ja hammaskiveäkin Jerikolla on hämmästyttävän vähän ikäänsä nähden ja siihen, ettei sitä ole koskaan poistettu.
Kummallakaan koiralla en siis tiedä olevan mitään törmäämisiä tai muita taustalla. Ilmeisestikin molemmat on halkaisseet hampaansa johonkin tosi kovaan luuhun tmv. Ihan käsittämättömän huonoa tuuria kuitenkin. :( Rallitokokokeitakin olin vähän katsellut, mutta ne jää nyt joulukuussa käymättä kennelvaroaikojen vuoksi.
Jupiter sen sijaan voi hyvin ja koheltaa ja kaahaa menemään sen minkä vaan ehtii. Tokoilu ei sitä ihan suunnattomasti kiinnosta, ja varsinkin kun toko/tottistreenit on nyt sijoittunut samaan halliin missä tehdään agilityä, niin jokainen agilityn ääni, vinkulelun ääni tai muuten vaan mielenkiintoisia asioita touhuava koira saa ennen niin keskittymiskykyisen pojan lukkiutumaan häiriöihin. Tuskailin sitä jo aika paljonkin, kunnes eräs tokaisi, että teini-ikähän sillä taitaa olla. Olin ihan unohtanut koko teini-iän, kun Ukolla ei moista ollut ollenkaan! :D
Sen sijaan Jerikolla kyllä oli teini-ikä ja oikein kaivelin blogista vanhoja päivityksiä, että millaista se on ollutkaan. Ei ollenkaan kivaa. Jupiterhan on vielä kohtuullisen kuuliainen ja kiltti, vaikka todella häiriöherkäksi onkin alkanut. :P Agility Jupilta kyllä sujuu, sille kaiken maailman vippas kikkastelut joita en yleensä edes haluaisi käyttää koiralla, saati sitten näin nuorella, tuntuu menevän ihan luonnostaan ja Jupiterin mielestä on vaan sairaan hienoa tehdä mitä tahansa agilityyn liittyvää. Jos Ukko ei ole syttynyt agilityyn vieläkään niin voin sanoa, että Jupiterin kohdalla tilanne on täysin toinen! ;)
Jeriko ja Jupiter oli tosiaan eilen Katriinan käsittelyssä ja Jerikoa syksyllä hieman vaivanneet jumit on nyt selvästi helpottamassa. Sain tämän itse asiassa peruutusaikana ja siihen ei sitten Ukko olisi mahtunut ja Ukolle oli vetotreenit suunnitteilla, joten ei haitannut. Kimppatreenejä ei sitten ollutkaan, mutta päätin joka tapauksessa lähteä yksin Ukon kanssa polkemaan tähän omille "kotinurkille". Lenkki oli n. 3km ja todella pahoja mäkiä yli puolet matkasta. Melkein kuolin. Mutta onneksi Ukko veti hienosti sekä ylämäkiin että oikeastaan alamäkiinkin ja sitten loppumatka oli sen verran loivempaa, että pääsin itse vähän hengähtämään ennen kuin henki lähti. :D Ukko vaikuttaisi olevan aika hyvässä tikissä. Tästä sitten vaan treeni-intensiteettiä suunnitellusti ylöspäin niin on talvella hiihtokaudella toivon mukaan ihan rautaisessa kunnossa. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti