Perjantaina mulla oli varattuna aika osteopaatille sekä itselleni että Ukolle. Rupesin sitten miettimään, että Jeriko ei ollut edelliselläkään kerralla mukana (koska toissakerralla se oli niin hyvässä kunnossa) ja että lauantaina oli tulossa Woollandian kasvattipäivät, joten otinkin Jerikon käsiteltäväksi Ukon sijasta. Itse olen tullut huomattavasti parempaan kuntoon, mutta edelleen kyllä jumeja löytyi. Jeriko sen sijaan oli niin hyvässä kunnossa ettei siitä löytynyt mitään jumeja! :))
Eilen sitten oli kasvattipäivät Somerolla ja mulla tosiaan pelkästään Ukko sitten mukana. Ensin tehtiin muutamia hakuja Kaislan pitäessä lampaita meille. Ukko teki hyvät hakukaaret melko pitkällekin (100-150m) ja kuunteli pysäytykset tasapainossa hyvin. Tuppasi kyllä usein tulemaan vähän yli klo 12:ta, mutta saattoi johtua vedoista vaikka jotenkin tuntui ettei ihan siitäkään. Ukko otti myös jo aika hyvin tasapainosta flänkkikäskyt, mutta tuntui suosivan oikeaa flänkkiä joka kerta. Autoin sitten kävelemällä vastaan ja leikkaamalla linjaa, jotta Ukon oli helpompi tehdä flänkki myös vasemmalle.
Tehtiin myös poispäinajoa eestaas ja ajossa Ukko taas herkästi tuppasi menemään omaan kuplaansa ja lakkasi kuuntelemasta. Kävin sitten vaan hakemassa Ukon pois lampailta kohtuullisen neutraalisti, mutta siis silleen, että "jos et kuuntele, niin et saa tehdä ollenkaan". Tämä tapa otettiin jo vähän aiemmin ja on tuntunut toimivan aikas hyvin ja upposi nytkin Ukkoon.
Toisella vuorolla tehtiin Satun kanssa hakuja ja kaaret ja pysähdykset oli taas hyviä, vasempaan flänkkiin tarvisi apua. Sitten ajatin Ukolla lammasporukkaa pitkiä suoria ja pyrin käyttämään mahdollisimman vähän käskyjä. Aitaa käytin välillä apuna. Sitten kuitenkin välillä annoin flänkkikäskyn ja edellytin, että Ukko kuuntelee. Oli selvästi Ukolle rankkaa ajaa pitkään (jolloin menisi herkästi omaan kuplaan) ja silti kuunnella. Mutta sain kyllä siltä sellaista reaktiota mitä halusinkin, välillä se katsoi mua kysyäkseen "lupaa"! :D
Tänään olikin sitten vähän tositehtäviä ja pientä treeniäkin. Huomasin aamupäivällä, että yksi uuhi hillui pässien aitauksen edessä flirttailemassa ja toinen pässi nojaili pää verkkoaidasta läpi. Ilmiselvästi kiimassa oleva uuhi ja pian huomasin, että niin oli moni muukin. Kaksi astumista olin nähnyt ennen pässien erottamista uuhista, joten nyt pistin sitten pässit uudelleen uuhiporukkoihin. Jeriko sai kyllä taas näyttää kykynsä, miten mä edes pärjäisin ilman sitä? Meidän isoin ja vanhin sl-texcel risteytysuuhi ei millään olisi siirtynyt portista toiselle puolelle enkä mä mitenkään saanut sitä yksin väkisin siirrettyä, kun se on niin iso ja vahva. Jeriko oli jo siihen tasapainottanut mulle porukkaa josta sortteerasin astutettavia uuhia kevään karitsoista erikseen ja nyt sitten osoitin Jerikolle tämän yhden jukurin karitsoiden seasta ja niin Jeriko vaan otti sen ja rauhallisen itsevarmasti pakotti jalkojaan tömistelevän uuhen peruuttamaan portista toiselle puolelle.
Luulin, että tämä oli jo hieno juttu, mutta sitten tuli vähän ongelmia kun toinen pässi oli jo aiemmin astunut porukastaan ainakin kaksi (nämä olin nähnyt) ja kun kevään karitsatkin oli kovassa kiimassa, niin pässillä oli kova polte erotelluista porukoista niiden luo. Pässi päätti sitten yrittää karata lampolasta ylä kautta (meillä on kaksitasoinen lampola, jossa ylemmällä tasolla on kaurat yms. tarvikkeet ja alhaalla lampaat. Hyppäsi siis tasojen välin ylös ja yläovi oli aukikin ja pässi oli juuri säntäämässä siitä ulos, kun Jeriko syöksyi eteen ja nopeasti pässi muutti suunnitelmaa ja palasi alas tylsien ei-niin-kiimaisten uuhiensa luokse. :D On toi vaan niin jännä, miten Jerikolla riittää itsevarmuus ja auktoriteetti hankalissa tilanteissa lampailla. Olen vaan niin ylpeä siitä. :)
Tehtiin sitten vielä tossa omassa pikku treeniaitauksessa pillikäskyjen muistelua kevään karitsoiden kanssa. Samalla muistuttelin vähän flänkkien muodosta molempia. Ukon kanssa taas sama pelin henki, eli jos jumitti silmään kävin vaan ottamassa sen pois, vein kauemmaksi lampaista ja sitten aloitettiin uudelleen. Ukko näytti välillä selvästi ajattelevan ja yrittävän todella tehdä oikein, koska muuten perskule ei saa tehdä! Väliin Ukko teki tosi hyviä flänkkejä ja pätkiä, mutta sitten lopetin treenin kokonaan, kun taas imi kiinni lampaisiin. Katsotaan josko seuraavalla kerralla olisi taas paremmin mielessä, että mikä on kannattava tapa toimia. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti