Viikolla on treenailtu, mutta en oo niistä nyt ehtinyt/jaksanut kirjoitella. Tänään lähdettiin sitten Jerikon kanssa pk-rotumestiksiä Hyvinkäällä. Matkan varrella Helsinki-Tampere moottoritiellä oli ensin joku heittänyt autonsa katolleen (oli muuten ihmeen hyvässä kunnossa auto asentoonsa nähden, joten toivottavasti kuskikaan ei pahassa kunnossa!) ja sitten hetkeä myöhemmin valkoisen katkoviivan päällä makasi peura. Hieman edempänä kaksi autoa hätävilkut päällä, kumpikaan auto ei näyttänyt siineen kolhuja, joten en tiedä mitä se peura siinä makoili, shokkisen näköinen siinä mielessä ettei kyllä reagoinut mitenkään kun ajoi hiljaa ohi. Ehkä törmännyt jossain muualla ja hoiperrellut jonkin matkaa kunnes lysähtänyt siihen aloilleen? Joka tapauksessa tilanne vaikutti olevan hallussa, joten jatkoin matkaa.
Korkattiin nyt siis rotumestiksissä jäljen 3-luokka. Aloitettiin tottiksilla ja meille oli arpoutunut ensimmäinen suoritusvuoro mikä oli sinänsä kiva juttu. Lämmittelin Jerikoa hyvin erityisesti esteitä ajatellen. Autoon oli jäänyt oma hyppyestekin ja otin sillä pari lämmittelyhyppyä ennen omaa vuorona. Mähän en yleensä jännitä juuri ollenkaan, mutta mitäs sitten kävikään kun mentiin kehään? Menin aivan lukkoon ja kauheeseen jännitystilaan! Varmasti suurelta osin tämän johdosta Jeriko ylivirittyi selvästi, tosin parempi sekin kuin rauhoittelu ja jähmiminen. Seuraamisessa saatiin kuitenkin kuulla haukahduksia temmonvaihdoksiin, varmaan itsekin kiekaisin käskyt vähän oudosti. :D Lämmitti kuitenkin mieltä, kun maastossa kuulin erittäin kokeneelta ja menestyneeltä harrastajalta, että Jerikon tekeminen oli huikeen hyvän näköistä, tekemisen meininki upea. :) Ja niinhän Jeriko kyllä teki todella hyvin ja oli koko ajan skarppina mukana.
Seuraamisen jälkeen meinasin mennä jo kapuloilla, tajusin kesken matkan ettei sen niin pitänyt mennä ja palasin lähtöpisteeseen. Mietin, että "mikä liike, mikä liike" ja lähdin tekemään liikkeestä maahanmenoa. Tuomari karjaisi mut sitten takaisin (eikä edes kauheen kauniisti) ja siinä meinas jo pissi lirahtaa housuun. Sitten vaan lähtöpisteeseen ja vedin muutaman syvän henkäyksen, että sain itseäni jonkin verran kasaan. Siitä huolimatta olin ihan sekaisin ja annoin istu-käskyn huonostikin ja kun tämä liike on Jerikolle muutenkin akilleen kantapää, niin maahanmenoksi meni. Maahanmeno ja seisominen sitten ok, mutta siirtymiset perusasentoon jäi vähän vajaiksi. Luoksetulojen vauhti ei ollut parasta Jerikoa.
Sitten päästiin niille kapuloille. Tasamaanouto olis voinut olla voimakkaampi. Hyppyä jännitin, varsinkin kun se oli kiinteä hyppyeste. Menohyppy oli itse asiassa aikas hyvä! Paluuhypyssä Jeriko vähän hidasteli ja mietin, että noinkohan ohittaa esteen, mutta tuli yli kevyen kosketuksen kera. Vinoesteelle lähti tosi hyvin, mutta sitten kävi aivopieru Jerikolla ja tuli hypyn (!) kautta takaisin. :D Tajus kyllä virheen heti alastullessaan, pysähtyi ja kääntyi vinoestettä kohti sen näköisenä, että kannattaisko se suorittaa kuitenkin kun jäi välistä, mutta palautti sitten kapulan kuitenkin. Voi toista. :D
Eteenmenossa kävi sitten taas itsellä aivopieru. Ensinnäkin lähtöpaikalla silitin Jerikon, kun tuomari kirjoitti arvotelulomaketta. Tämä tietty tulkittiin virittelyksi. Sitten Jeriko yritti edistää ihan sikana, kun oli jo niin lähdössä, mutten hyvä liika. :D Paikkamakuu oli erinomainen. Aika tiukka tuomari oli tämä, mutta toisaalta ihan ansaitut pistevähennykset kahdesta liikevirheestä ja kokonaispisteet 75.
Maastoon meille arpoutui 7, mikä ei kyllä ihan onnennumero ollut. Jana oli hirveetä sähellystä, Jeriko nosti ensin jonkun jäljen 5-10 metriä lähetyksestä ja lähti sitä ajamaan. Kutsuin takas, uusi lähetys ja taas jotain sähellystä, jonka jälkeen kolmas lähetys, nosti takajäljen oikealle (!) ja siitä vielä kutsu takaisin ja lähtö oikeaan suuntaan. Aluksi oli pitkä suora ilman keppiä, sitten harvoilla väleillä kolme keppiä ja kolme viimeistä tiheästi, noin 50 metrin väleillä. Yksi keppi jäi meiltä maastoon, todennäköisesti 2. keppi, koska ennen tämän kepin paikkaa törmättiin (melkein kirjaimellisesti) joihinkin metsäkanalintuihin (oisko ollut joku fasaani?), kaksi pölähti ensin ilmaan kauempaa. Jeriko jatkoi vaan jäljestämistä ja jäljesti melkein päin uroslintua, joka pölähti lentoon siitä 3 metrin päästä. Jeriko pysähtyi vaan kattomaan, että mikäs toi oli, mutta riistaviettiä sillä ei onneksi ole yhtään ja jatkoi sitten vaan hommia heti kun lintu häipyi. Luulen kuitenkin, että tässä välissä keppi jäi.
Jeriko itse asiassa merkkasi kahtakin kohtaa niin kuin olisi keppi ja juoksin jo hihkuen luokse, että sielläkö on keppi. Ei vaan ollut ja ei vaan löytynyt, mutta sinne metsään siis jäi. Kolme keppiä taskutta ja jälki aivan lopuillaan meinas usko loppua ja olin varma, että Jeriko on jättänyt kaksi keppia jäljelle. Siinä määrin varma, että 5. kepin kohdalla irrotin jo liinankin, kunnes sitten tarkastin juuri nostetun kepin ja tajusin, että ei se ole 6. Viimeinen löytyi sitten noin 50 metrin päästä, aivan autojen vierestä. ;) Näin ollen 4+1 kepit. Jana kun oli ihan hirvee niin aloin jo miettimään, että ei taida koularia tulla. Janalta sitten loppujen lopuksi pisteitä 27 kuitenkin.
Viimeisenä esineruutu. Ilma oli tosi lämmin viime aikoihin verrattuna, mittari näytti 20:tä ja jäljellä oli ollut ihan hirveitä nousuja ja laskuja, jotka todella imi mehut. Olin kuitenkin nesteytellyt Jerikoa koko ajan ahkerasti ja kiitos ystävällisten kanssakilpailijoiden sain myös itse vettä vaikka olin unohtanut omat vedet kotiin! Huomas kuitenkin Jerikon liikkumisesta, että kyllä jo väsytti. Ensimmäinen esine nousi varmaan alta 10 sekunnissa. Oikeassa reunassa ihan etureunassa esine siis oli ja Jeriko nappas tämän heti. Toisen nostamiseen ei ihan kauheen kauan mennyt siihenkään. Kolmas esine sitä vastoin oli vaikea, esine oli sellaisessa notkossa, että alkuun Jeriko selvästi sai tuulessa siitä hajun ja oikein nosti nenän paikallistaakseeen, mutta sitten tuuli tyyntyi eikä löytynyt. Onneksi kuitenkin saatiin tuulta sen verran, että uudella lähetyksellä nousi tämä viimeinenkin esine! :) Moitteita sai Jeriko haukahdukset lähdöissä (hups) ja Jerikon "kovakorvaisuus", kun ei olisi halunnut lopettaa partiointiaan ruudussa ja tulla uuteen lähetykseen. Pisteet ruudusta 27. Tämä kovakorvaisuus kuitenkin pelasti viime kokeen esineruudun mun mokaltani, joten ihan hyväkin, että on tollaista itsenäisyyttä. ;)
Näin ollen kokonaispisteet maastosta 164, tottis 75 ja kokonaispisteet 239 eli 3. tulos ja JK3! :) Nyt sitten vaan lisää treeniä ja seuraavassa kokeessa toivon mukaan omakin hermo pitää paremmin ja saadaan vähän eri näköisiä pisteitä. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti