Derekin kurssi

Sunnuntaina ja maanantaina oltiin Uddenissa Derekin koulutuksessa. Ukolle tämä oli toinen kerta, mutta tällä kertaa myös Jeriko pääsi mukaan, kun peruutuspaikka sattui vapautumaan juuri Jerikon syntymäpäivänä joulukuussa. ;)

Matkattiin yhdessä Päivin ja Keelanin kanssa ja oli kyllä mukavaa matkaseuraa. Jeriko(kin) ihastui heti Keelaniin, kuten Ukko viime vuonna. Ukolla ja Keelanilla tuntui kyllä edelleen olevan ihan oma aaltopituutensa jolle Jeriko ei ihan päässyt mukaan vaikka saikin Keelanista oikein oivan kaahausseuralaisen. :)

Sitten itse koulutukseen. Kirjoitan tätä maanantai-iltana klo 22 ja ”hieman” väsyttää. Pakko kuitenkin saada jotain muistiin, kun taas tuli hyviä juttuja, uusia ja vanhoja. Kertaus on opintojen äiti, ja jos sitä ei nytkään osannut, niin kertauskurssi taisi olla ihan tarpeen.. :D

Ensin pointit Jerikon kanssa. Derek otti Jerikon niin kuin minkä tahansa koulutettavan, eikä karsastanut pelkän showlinjaisuuden vuoksi ja saatiin kyllä hyviä neuvoja sekä Derekin näkemystä Jerikosta. Jerikon flänkit pitää saada aukeamaan (sen oon toki tiennyt jo jonkin aikaa) ja saatiin siihen työkaluja ja opetustakin. Kertauksena taas se, että paine kohdistetaan maahan, ei koiraan. Ja samaa suuntaa kannattaa harjoitella esim. neljä toitoa peräkkäin ja sitten vasta toista suuntaa. Flänkkien väliin kannattaa tehdä myös ajopätkiä eikä pelkkää pyöritystä. Jeriko alkoikin ihan kivaa flänkkiä tehdä.

Toisena asiana pysäytykset. Seisomaan pysäytys Derekin mielestä ihan hyvä juttu, mutta mun pitää olla todella tarkka siitä, etten päästä Jerikoa koskaan valumaan. Eli siis tiukasti vaan käsky ja jos ei mee perille niin paine kohti koiraa/maata koiran edessä.

Kolmas asia oli Jeriko vauhti ajossa/nostossa, se pitää ehdottomasti saada rauhoittumaan ja siihen vinkiksi ihan parin askeleen ajot ja heti pysäytys. Otin tässä käyttön vanhan ”malta” –sanan, jota olin joskus aiemminkin käyttänyt ja kun pysäyttelin Jerikoa heti parin askeleen jälkeen, oli liikkeelle lähdötkin puhtaampia. Derek sanoi, että huomasi Jerikon myös tässä alkavan käyttämään silmää ja uskoi, että jos jatkan samaan malliin ja saan Jerikon lähestymisen rauhoitettua, niin silmä tulee kehittymään ja Jeriko todennäköisesti oppii nauttimaan silmän käytöstä. Tällä hetkellä Jerikolla on kuitenkin kova halu ”come on to sheep” ja hallita niitä kropallaan, se siis haluaakin nostoissa tulla heti liki ja kropan liikkeellä hallita niitä. Derek kuitenkin uskoi, että jos saan Jerikon pysymään kaukana ja liikkumaan rauhassa pari askelta kerrallaan, se tulee huomaamaan, että voi hallita lampaita myös silmällä ja oppii käyttämään sitä.

Derek myös kertoi toisesta showlinjaisesta koirasta, joka sattumalta oli myös soopeli, mutta Derekin kertoman mukaan ”not nearly as good as Jeriko”, joka oli tällaisella harjoittelulla vuodessa saanut koirastaan itse asiassa aika tyylikkäänkin koiran! En tarkoita, että Jerikosta nyt vuoden päästä tulisi tyylikäs, sillä voi seinä nousta vastaan koska vaan, mutta todella hienoa saada neuvoja miten edetään. :)

Tehtiin viimeisellä vuorolla Jerikon kanssa pari noin 250-300 metrin hakua. Oikealle lähettäessä Jeriko jätti kaaren tiukaksi, pysäytin ja uudella lähetyksellä ihan ok. Mutta ei kyllä sitten todellakaan pysähtynyt tasapainossa vaan lähti heti tuomaan lampaita mulle!  Tähän neuvoksi hakukaarien pidentäminen yhden treenin aikana aina asteittain, nosto samasta kohdasta ja sitä apuna käyttäen hivutetaan lähetyspaikkaa kauemmaksi. Tämä ei toki mikään upouusi neuvo ole, mutta kertausta kertausta... Luulen, että kaaren heikko laatu liittyi myös siihen, että lampailla oli veto vasemmalle ja näissä tilanteissa Jeriko ei yleensä halua juosta kauaksi lampaista ettei menetä niitä. Vasemmalle Jeriko teki lähdes täydellisen hakukaaren, josta Derek totesi että ”impressive”, "nearly perfect". Jeriko siis juoksi todella kauniilla laajalla kaarella ja Derekin mielestä juuri oikealla vauhdilla ja etäisyydellä. Yhden pisteen olisi ottanut aivan kaaren lopusta. ;)

Ukon kanssa myös hinkattiin flänkkejä. Ukko tuntui kehittyvän hyvin treenin aikana ja Derekin kanssa Ukko juoksi aivan aidan pieliä, itsekin sain sen melkein sinne asti.. :D Lähtöihin otettiin siis käyttöön ”now” –sana, jota Derek käyttää ilmaisemaan koirille, että ”don’t you dare come foreward”, siis ennen lähetystä kaarelle. Ukon kanssa koin haasteelliseksi sen, että se usein kääntää kropan, ennen kuin irrottaa katseensa lampaista ja flänkistä tulee silti ahdas. Mun oli siis välillä vaikea erottaa näitä kertoja, kun Ukko vaan ”fuskasi”. Itse tein myös sen virheen, että kohdistin paineen aluksi liian suoraan Ukkoon enkä maahan sen edessä, joka sai Ukon vaan venkoilemaan puolelta toiselle tyyliin, ”hei, oot mun edessä enkä nää lampaita”. :D Lopulta kun sain paineen asetettua oikeaan kohtaan oikealla tavalla ja oikeaan aikaan ,Ukko teki todella kaunista laajaa flänkkiä ja käänsi päänsä lähdöissä selkeästi sivulle heti ”now” –sanan kuultuaan.

Ukon ajosta/lähetystymisestä Derek piti kovasti. Sanoi, että pitää koirista joilla on hyvä lähestyminen ja flänkit voi aina harjoitella. Ukolla oli Derekin mielestä hyvä tempo ja tyyli lähestyessään ja kunhan flänkit saaadaan auki, siitä voi tulla ”really good”.

Ukon kanssa ehkä tärkein havainto tuli hakukaaritreenissä. Tai siis aivan uusi neuvo. Nimittäin hakukaarella koiraa pystyikin auttamaan tekemään parhaimman flänkin olemalla aivan sivussa linjalta. En siis seissyt lampaiden ja Ukon välissä, vaan jos lähetin vasemmalle, niin selkeästi oikealla lampaista ja kaaret oli kyllä nyt todella hyvät! Ja taas kertauksena tuli se Derekin ajatus, että kun saa lähdön hyväksi tämän pään kääntämisen avulla sekä lopun hyväksi antamalla painetta maahan lampaiden taakse, niin kaari sillä välillä on automaattisesti hyvä. Ja niinhän se olikin.

Nyt on tietenkin hienoa, että on omat lampaat joilla pääsee treenaamaan opittuja asioita ja treeni-into onkin korkea! Saa nähdä kuinka pitkään nämä neuvot muistan ja mihin asti kehitytään syksyyn mennessä. ;)