Oivalluksia

Paljon on jäänyt treenejä kirjoittamatta, palataan ihan vähän viime viikkoon. Keskiviikkona käytiin Vappu Alatalon hyppytekniikkakoulutuksessa. Ollaan tosiaan tehty jonkin verran hyppytekniikkaa jo muutenkin, mutta siitä huolimatta tuli aivan hirveesti uusia asioita! Hyppytekniikka sarjoille mun on ollut tapana jättää koira siten, että sillä on tilaa ottaa yksi laukka-askel ennen ensimmäistä hyppyä. Vapulla kuitenkin jätettiin aivan rimaan kiinni, jotta heti saatiin se painon siirto taakse ja etujalkojen nosto. Lisäksi Vappu kyllä tuntuu huomaavan kaiken. :D

Jerikon kanssa halusin keskittyä erityisesti korkeuden hyppäämiseen, mutta käytiin ensin perussarjoja läpi. Jerikolle Vappu laittoikin sitten kokeilun jälkeen perussarjan medietäisyyksille, jotta saatiin Jeriko oikeasti kokoamaan takajalkojensa päälle, kun ei tarvi venyttää eteen päin. Vappu olikin sitten aika tyytyväinen Jerikon perussarjan tekniikkaan, näkee että on tehnyt hyppytekniikkaa ja liikkuminen on silleen varmaa.  Sitten tehtiin sarjaa, jonka viimeisenä esteenä oli okseri jota sitten asteittain korotettiin. 80 cm oli Jerikon raja, siihen asti hyppäs suht hyvällä tekniikalla, mutta sitten 90 cm alitti riman. Alastuloissa Jerikolla oli edelleen parannettavaa, pitäisi vaimentaa paremmin ja nyt Jerikolla on pää turhan korkeella.

Lopuksi tehtiin samaa sarjaa kangasesteellä, jonka kanssa Jerikon epävarmuus tuli enemmän esiin, välillä tuli sellaisia neliraajariuhtaisu-hyppyjä, välillä ihan ok rentoja. Sitten tehtiin vielä kahden hypyn sarjaa, jossa toisena heti okseri jota korotettiin. Tässä Jerikon hyppy oli vielä heikompaa, selvästi on tottunut käyttämään vauhtia ponnistuksen apuna. Lisäksi Jeriko usein ajautui hyvinkin lähelle hyppäämään estettä eikä tuntunut haittaavan yhtään. Jeriko on jotenkin tottunut ajautumaan lähelle korkeaa estettä ja sitten riuhtaisemaan hypyn. Mutta saatiin treeniohjeita, joten aivan varmasti tässä tulee tapahtumaan muutos! :)

Ukon kanssa tehtiin myös perussarjaa. Ukko toki on vielä hieman kokemattomampi näissä, mutta kyllä siitäkin näkee, että on tehty ja tietää mitä ollaan tekemässä. Ukon liikkeissä on vielä väljyyttä ja välillä hypyillä etujalat leviää. Lisäksi Ukon askeleista kuuluu isompi tömähdys kuin Jerikolta, koska vaimentaa huonommin. Ukko teki myös korkeusharjoituksena (tai itse asiassa tämä oli tavallaan alastuloharjoitus) sarjaa jossa toisena oli okseri ja sen jälkeen pari normi hyppyä. Ukon kanssa ei tehty hyppysuoraa jonka päässä korkeampi, koska liikkeen löysyyden vuoksi Ukolla vauhdissa alkaa kadota hallinta. Ukon kanssa esiin nousi vire ja palkkaus. On totuttu siihen, että hyppytekniikkaa tehtäis matalassa vireessä, mutta Vappu sanoikin, että pitää palkata Ukkoa paljon innokkaammin ja ennen lähtöä voi hetsata vähän, juuri sen verran että katse palkkaan tiivistyy. Samalla tehdään hypyistä arvokkaita koiralle, mistä on toki hyötyä radalla muutenkin. Meillä on siis selvät sävelet miten jatketaan. :)

Aneten agilitytreeneissä on myös tapahtunut isoja edistysaskelia. Ukon kohdalla Anette hoksas, että osa Ukon jähmeydestä johtuu varmaan siitä, että se ei osaa tulla mun eteen (takaaleikkaukset on sille tosi hankalia). Anette uskoo, että kun nää opetetaan Ukolle kunnolla, niin johan lähtee vauhti kiihtymään. Ja itse asiassa vauhtia ja intoa onkin tullut jo aivan huikeana lisää! :) Ollaan keskitytty siis Ukon innostamiseen ja tehty vauhtiatojen lisäksi yksittäisiä tekniikkaharjoituksia: takaaleikkauksia, muuria ja sillä kääntymistä, kontakteja jne. Kontakteissa Ukko alkaa olemaan sellaisen ahaa-elämyksen kynnyksellä, tänään tuntui että alkoi todella tajuamaan kuinka hauskoja kontaktit onkaan. ;)

Jeriko on saanut Anetelta hirveästi kehuja. Ympäristönvaihdos ja vaihteeksi kehujen kuuleminen on tehnyt varmaan ensin mussa muutoksen joka sitten on siirtynyt Jerikoon, ja nyt Jeriko on alkanut ihan tosissaan käyttämään koko kapasiteettiaan radalla eikä himmaile. ;) Tosin kääntymiset on ehkä juuri tästä syystä vähän huonompia, mutta niitäkin sitten treenataan erikseen ja innostavassa hengessä, niin ai että kun ette ihmiset tunnista sitä kun me taas jossain vaiheessa startataan! ;)

Tänään käytiin myös paimentamassa. Pohdiskelin viime viikolla Kimmon kanssa Jerikon hakukaaria. Niihin on tullut nyt huimasti laajuutta vähän liiallisuuksiinkin asti, mutta mua askarrutti se, että miksi Jerikolta aina kisoissa tolpalta lampaat lähtee ennen kuin Jeriko pääsee nostamaan vaikka Jeriko tekee laajan kaaren eikä ne kaikilta lähde. Tähän löytyi muutama ehdokas syyllinen: 1. kun Jeriko lähtee niin suoraan sivulle ei lampaat huomaa sitä kuin vasta kun se on sivulla ja sitten ne säikähtää ja lähtee liikkeelle 2. Jerikon liike on ehkä isompaa ja tavallaan vauhdikkaampaa kuin paimenlinjaisten (paimenlinjaiset menee kaarellakin ehkä matalampana) 3. Jeriko on niin kummallisen näköinen ainakin muille kuin Klossnereiden lampaille ja saattaa senkin vuoksi säikäyttää. Kahdelle viimeiselle ei nyt ainakaan voi mitään, joten tartuttiin tuohon ensimmäiseen vaihtoehtoon.

Lähdettiin tänään tekemään Jerikon kanssa niin, että kävelen sen kanssa pari askelta suoraan kohti lampaita ja päästän Jerikon siitä vaan kaarelle ilman mitään apuja/painetta sivulle. Tehtiin näin kolme kaarta vasemmalle ja yksi oikealle. Kyllä Jeriko pyöristää kaaren tosi laajaksi itse vaikka olisi suoraan menossa kohti lampaita, mutta näin kaarista tuli kuitenkin enemmän päärynän muotoisia ja Jerikolla pysyi paremmin kontrolli lampaisiin. Ajatus siis tässä on se, että Jeriko tavallaan "näyttäytyy" lampaille siitä edestä, tavallaan antaa sellaisen "hui" -efektin jolloin lampaat jää paikoilleen katsomaan, jolloin Jeriko ottaa etäisyyttä kaarella ja lampaat seuraa sitä katseellaan ja paremmin paikallaan, kuin jos näkis Jerikon vasta sivulta/takaa. Tää tuntui kyllä toimivan ihan hyvin, tuli aika hyviä hakukaaria eikä lampaat lähteneet ollenkaan niin helposti litomaan, kerran seisoi ihan paikallaan ja Jerikokin meni käskystä maahankin ja saatiin tehdä ihan oikea nosto. ;D

Toisella vuorolla Jerikon kanssa tehtiin jakoa. Ensin jaettiin isompi porukka n. 15-20 lammasta kahtia, toinen porukka pyöröaitaukseen pois häiritsemästä. Sitten jäljelle jäävästä porukasta kaksi pois ja aitaukseen ja jäljelle jäi viisi lammasta. Näillä sitten vielä jako ja sitten porukoiden yhdistäminen. Jätin aurausviitan kokonaan pois, etten sillä sitten sohi Jerikoa ja Jeriko tulikin nyt tosi hyvin ja suoraan vauhdilla väliin ja jaot onnistui aikas näppärästi. Vähän onnenkantamoisiakin ne oli, mutta tulipahan paljon onnistumisia! ;) Lisäksi Jeriko kyllä hienosti yhdisti laumaa kun lähetti kaarelle toisen porukan ympäri ja toisti käskyn, niin laajensi ottamaan vielä kauempana olevan porukan mukaan. :)

Ukko teke ihan normaalia peruskuljetusta, jossa haettiin sopivaa tempoa. Ukolla oli taas jo astetta parempi fiilis lampaille ja se alkaa kestämään koulutusta ja palautetta paljon paremmin. On se hyvä, että on maltettu, koska nyt alkaa näyttämään tosi kivalta. :) Ukko on itse asiassa myös laajentanut itse nyt kaariaan ja menee paljon rauhallisemmalla fiiliksellä kuin aikaisemmin. Itse peruskuljetuksen harjoittelemista hankaloitti noi liian kesyt lampaat, nehän tulee syliin asti vaikka koira makaa maassa, enkä meinannut päästä ollenkaan niistä kauemmaksi. Sitten heti kun Ukko nousi niin nää kiihdyttää mun ympärille ja ohi, jolloin Ukolle tulee tarvi tasapainottaa ja jarruttaa niitä edestä. Hiton lampaat. :D Saatiin kyllä ihan hienoja pätkiä kuljetusta, kun Ukko oikein keskittyi ja ajoi rauhassa tasapainotellen koko ajan itsenäisesti. On sillä vaan hieno ilme paimennuksessa nykyään. :)