Toivottu haaste

Hahaa, kiitos Maija, että haastoit mut, mä olinkin lueskellut kivoja haasteita ihmisten blogeista ja aattelin, että olis kiva taas vastailla kysymyksiin. ;)

1. Rotu, jonka ulkonäköä ihailet, mutta et voisi sellaista kuitenkaan ottaa?

Dobermanni tai käyttölinjainen sakemanni. Hitsi ne on komeita, kun ne on komeita! :) Ihanan vahvoja, isoja ja atleettisia. Mutta koska paimennus on lähellä sydäntä niin en voisi koskaan kuvitella sellaista ottavani, ei jäisi lampaista paljoa jäljelle. :D Sitä paitsi tykkään kyllä bordercollien luonteesta (ja oikeestaan kaikista muistakin ominaisuuksista) vielä enemmän. Ja onhan ne paljon söpömpiä! ;)

2. Saitko valita koirasi pentueesta? Jos kyllä, niin mitkä seikat vaikuttivat päätökseen?

Jerikon sain tavallaan valita, tokihan viimeinen sana oli Anitalla ja sain haluamani pennun Anitan armosta. :D (vaikka olinkin vasta aloittelija) Olenkin Jerikon valinnasta kirjoittanut aiemmin sen verran, että koska se oli niin ylläri soopeli ja muistutti kovasti perheeni edesmennyttä koiraa, se iski heti silmääni ja taisin ilmaista asian Anitalle heti pian pentujen ensimmäisten kuvien julkaisun jälkeen. Toki halusin myös sopivan luonteen, mutta pentue oli melko tasapaksu ja Jeriko toisaalta pentuna jo hyvin mukiinmenevä, joten päätyi sitten meille. :)

Ukon kanssa menikin sitten aivan toisin, Ukko tuli meille vaikkei tarkoitus ollut vielä pentua ottaa. Eihän sille voinut "ei" sanoa, kun etsiskeli vielä kotia ja sukulinja kuitenkin sitä mitä olin halunnutkin. ;)

3. Minkä niminen koirasi olisi, jossei se olisi se mikä on?

Ööö... Mä oon vähän huono keksimään nimiä, Matti keksi Jerikon ja Ukko oli jo Ukko, niin ei tarvinnut päätään sen enempää vaivata kun nimi sopi. Ei mulla ole koskaan ollut mitään ennalta suunniteltuja nimiä, koira saa sitten sen nimen mikä sille sopii. :)

4. Tähtihetki koiraharrastuksessa?

Varmaankin tällä hetkellä se PAIM1-koularin saaminen vaikka en siitä silloin mitään möykkää kisapaikalla pitänytkään. Olin vaan ihan sika ylpeä kuitenkin. :) Hienoa oli myös saada triplanolla Hyvinkäällä viime keväänä, varsinkin kun Marjukka ja Nassu oli mun kanssa siitä iloitsemassa. Mutta siis oikeastaan kaikkein hienoimpia hetkiä on, kun joku arjessa tai normi treeneissä menee tosi hyvin tai esimerkiksi, kun viime lauantaina (Jerikon loukkaantumisesta huolimatta) lampaiden siirto sisälle meni niin hienosti. Ja ne hetket, kun ihmiset joita arvostan kehaisee, tuntuu hyvältä kuulla etten ole aivan metsään mennyt. :) Niin, oikeastaan koiraharrastuksen tähtihetkiä on ne, kun saa kavereiden kanssa iloita omasta tai toisen onnistumisesta yhdessä! Se on koiraharrastuksen paras puoli. :)

5. Milloin viimeksi olet huomannut satsaavasi koiraasi enemmän kuin satsaisit itseesi?

Joka päivä? Konkreettisesti viimeksi eilen, kun Katriina kävi taas hieromassa Jerikon ja itse olen käynyt hierojalla joskus.... ehkä vuosi sitten? :D Jerikoa (ja Ukkoakin tulevaisuudessa) hierotaan ja se käy osteopaatilla, koirilla on sadeloimet ja muut vermeet (Ukko tosin perheen toisena on toistaiseksi käyttänyt paljolti Jerikon vanhoja, mutta on nyt kasvamassa niistä pihalle, joten lisää satsausta on tiedossa..). Koirat syö paljon terveellisempää ruokaa kuin minä ja siihen satsataan enemmän. Koirien (kuten myös kissojen ja joskus jopa akvaariokalojen :D ) asiat hoidetaan ennen omia, vaikka omassa mahassa maha kurnis, niin eläinten tarpeet hoituu yleensä ensin. Aika pimeetä, myönnän.. :D

6. Mistä koirasi taidosta tai ominaisuudesta olet erityisen ylpeä?

Jerikossa ehdottomasti sen kyvystä paimentaa vaikkei se vedäkään vertoja paimenlinjaisille. On se vaan hienoa nähdä kuinka se kehittyy bordercollien alkuperäisessä työssä ja pärjää ihan ok, vaikka onkin showlinjainen. Jerikossa erityistä mielihyvää tuottaa myös sen ehdoton ihmissosiaalisuus kaikkia ihmisiä kohtaan ikään, sukupuoleen tai kokoon katsomatta.

Ukossa erityisen tyytyväinen olen sen taistelutahtoon, se leikkii kuin suuri peto! :D Ja kun Ukon saa ymmärtämään mitä jossain hommassa siltä halutaan, niin työinto on aivan uskomaton! Esimerkiksi esineruudussa työskentelee jo tosi hienosti muutamalla harjoituksella, riittää kun se käsitti että hajua etsitään niin johan alkoi tapahtua. :)

7. Jos saisit muutta jonkin asian koirasi koulutushistoriassa, mikä se olisi ja miksi?

Ukon kanssa ei toivon mukaan olla vielä mitään hirveitä virheitä tullut tehtyä. Jerikon kanssa sitten sitäkin enemmän. Jos voisin ottaa Jerikon kanssa uusiksi, antaisin sen alusta pitäen olla leikkiessään ja treenatessa röyhkeämpi mua kohtaan ja vahvistaisin sitä. Ukon kanssa nyt viisastuneena en kiellä jollei leikki mene aivan vaaralliseksi. Lisäksi Jerikon kanssa ottaisin paimennuksen koko alkukoulutuksen uusiksi jos vaan voisin, siinä olin itse niin pihalla ja huidoin kepillä joka suuntaan, että ihme ettei innostus koko juttuun loppunut Jerikolta.. :/

8. Jos olisit koira, millainen agi-/tokokoira olisit?

Huolellinen ja siinä määrin rauhallinen, että vauhti varmasti kärsisi.

9. Millainen ihminen koirasi taas olisi? Mikä se olisi ammatiltaan?

Tää on vaikee kysymys! :D Jeriko olisi varmaan joku huolellinen virkamies. :D Ukko olisi joku kiihdytysajaja tms. :D

10. Miten päädyit ykköslajinne pariin?

Kyllä mä nyt ykköslajiksi nimeän paimennuksen ja sen pariin päädyttiin Anitan yhden lausahduksen vuoksi, jonka seurauksena käytiin Jerikon kanssa Mahnalassa sytyttelemässä ja kun Jeriko sai kehuja niin siitä lähdettiin eteenpäin ja laji imaisi mukaansa. :)

11. Mikä on ärsyttävin asia ykköslajissanne?

Oma osaamattomuus ja puutteellinen tilanteiden-/lampaidenlukutaito. Ja välillä ne lampaat. Piru vie kun ne tulee ihan kiinni ja kävelee koko ajan jaloille ja tökkii sarvillaan ja poikittaa jalan taakse ja kamppaa ja sitten on menee lenkkarit rikki ja housut repee (kuvainnollisesti ja kirjaimellisesti).. :D

12. Onko olemassa koiraa tai koiraharrastajaa, jota ihailet syystä tai toisesta?

Ihailen tosi monia koiria ja koiraharrastajia. Esimerkiksi Ukon isää Swedua olen ihaillut pitkään ja siksi mulle Ukko tulikin. Samoin Karjapaimenen kasvateissa on tosi hienoja koiria, läheltä kun on saanut Julmaa seurata niin on se aika upee koira! Kaunis silmälle ja jo nyt todella taitava, sitä on ilo katsella lampailla! :) Ja Tiikeri on kyllä aika pakkaus, nuori koira joka puolisen vuotta sitten roukkui lampaiden villoissa (tulee vähän Ukko mieleen ;)) ja nyt aloitti kisat ykköstulosputkella ja voittaen vanhempia ja kokeneempia koiria! Ja ylipäätään ihailen koiria jotka toimii hienosti lampailla ja joiden yhteistyö omistajan kanssa toimii saumattomasti (jälkimmäinen pätee lajissa kuin lajissa). :)

Koiraharrastajissa on monissa asioita joita ihailen eikä tarvi olla mikään maailmanmestari, kavereissakin on paljon sellaisia: esimerkiksi Hanna H. on saanut molemmille koirilleen rakennettua jotenkin bortsulle aivan epätyypillisen korkean vireen tottikseen (okei, on siinä ongelmansakin, mutta on sitä ilo katsoakin silloin kun mopo ei aivan lähde lapasesta ;)). Lisäksi ihailen monienkin agilityohjausta tai innovatiivisuutta koiran kouluttamisessa ylipäätään. En viitsi alkaa luettelemaan kaikkia ettei sitten jää joku mainitsematta. ;) Ja mitä tulee huippunimiin, niin ainahan niitä ihailee, oli laji mikä tahansa. :)

Haastan Nassun ja Immin. :)