sunnuntai 1. toukokuuta 2011

Vapputohinat

Meillä oli täällä vappuna vähän viraita, Jerikollakin omansa kun Ronja-pentu tuli Aten ja Maijun kanssa kylään. Aluksi kun tultiin vaan suoraan sisään pennun kanssa Jeriko antoi vähän kalsean vastaanoton, murisi epäluuloisena ja ärähtikin sitten vähän. Jeriko päätyi tästä hyvästä makkariin jäähylle, hetken päästä mentiin yhdessä ulos. Sitten Jeriko olikin taas hyvää leikittäjä-kaveria, koko illan koirat pyöri lattialla (lähinnä Ronja päällä) ja Jeriko antoi pennun roikkua karvoissaan ja ravistella ja riepotella. Aika kovasti tuntuu sisua löytyvän pikku-Ronjastakin, vähän olisi Jeriko isompana saanut jo komentaakin, mutta kiva näinkin.

Perjantaina oltiin myös ulkona Katrin ja Patun (puolivuotias labradoriuros) kanssa lenkillä, ja Jeriko leikki aivan innoissaan, ja kun siinäkin lenkin jälkeen käytiin Ronjaa moikkaamassa, niin Jeriko tykkäskin leikkiä enemmän Patun kanssa ja antoi sen yhtä lailla seistä päällään ja purra kaulaa. Välillä pojat makasi lusikassa oikein hellyttävän näköisinä, olisi pitänyt olla kamera mukana! :D
Kuitenkin kiva kun Jerikosta on vanhemmiten tullut näin sosiaalinen ja leikkisä, ei turhaan äijäile vaikka kyllä sitten sanookin takaisin jos toinen haastaa riitaa. Mutta jos ei nuoremmat riitaa haasta niin Jerikokin heittäytyy ihan lapselliseksi eikä ota turhan vakavasti elämää. Ihana poika. :)
Tästä tosin seuraa se, ettei siellä paikkamakuussa viitsisi oikein pysyä, mutta kyllä me sekin kuntoon vielä saadaan!

Tänään sitten kävin aamulla tekemässä peltojäljen Jerikolle. Jäljen vanhetessa tein muutaman ruutuun lähetyksen, ensin kolme hiirimaton kanssa (varmuuden vuoksi kun on hetki siitä kun viimeksi tehtiin) ja sitten ilman 5 tai 6. Jeriko meni ilmankin hiirimattoa nyt joka kerta nopeasti ja suoraan aika lailla keskelle ruutua, aivan upeasti sujui! Selvästi ymmärtänyt homman jujun. :)

Jälki vanheni siinä noin 40 minuuttia, pituutta oli n. 250 metriä. Ehkä vähän vaikeakin, kaksi suoraa kulmaa ja loppuun kaarre. Keppejä laitoin jäljelle viisi, yksi ilman herkkurasiaa. Nakkeja en nyt heitellyt yhtään mihinkään, suoraan puhtaalle jäljelle vaan. Olosuhteet oli kyllä ehkä vähän turhan haastavat, välissä oli alkanut tuulemaan melko reippaasti ja varmaan hajua heitti vähän minne sattuu. Jeriko työskenteli tosi hyvin, nenä kiinni maassa ja tarkkaan, mutta tuulen vuoksi oli vähän vaikea pysyä jäljellä, yritti selvästi kuitenkin koko ajan. Kaikista kepeistä taisi mennä ohitse ensin kun seurasi hajua vähän sivussa, mutta tajusi sitten itse, että siinä olikin jotain. Keppien nostoon täytyy kyllä opettaa ihan kunnolla nätimpi tapa, nyt kyllä menee vähän silppuamiseksi heti. Ensimmäisestä kulmasta Jeriko meni aika pahasti ohi ja autoin sitten löytämään oikean suunnan. Toisessa kulmassa annoin Jeriko työskennellä ihan itse ja oikea suunta sitten löytyikin. Jäljen pää löytyi ihan mallikkaasti.

Olen siis ihan tyytyväinen, olosuhteet oli turhan haastavat, mutta Jeriko kuitenkin työskenteli koko ajan, ei ollut sinänsä koirassa vika. Kyllä tässä tosiaan alkaa ajatukset heräämään, että voisi ensi kesänä kisata jäljessä, tämä syksy tulee ehkä kuitenkin vähän liian äkkiä...

Käytiin sitten vielä Tuijan kanssa tekemässä esineruutua ja lenkillä. Ensimmäinen esine meni Jerikolle näin yhtäkkiä vähän liian kauaksi, usko meinasi loppua että voiko olla näin kaukana, mutta Jeriko työskenteli tässäkin hyvin ja huolellisesti etsi ja haravoi aluetta. Innokkaasti lähti ylipäätään etsimään. Tuija kävi sitten uudestaan näyttämässä missä nahkahanska oli, ja sitten Jeriko löysikin sen melko nopeasti.
Toisena esineenä oli pinkki karvan pala, jonka Tuija jätti paljon lähemmäksi, tehtiin vähän ylihelppo, että jää hyvä mieli. Tämän Jeriko sitten hakikin aivan suoraan.

Touhukas vappu siis takana, nyt alkaakin jo vähän väsyttämään ja silti pitäisi käydä ruotsin epikriisiin käsiksi....... ja niihin kaikkiin muihin kouluhommiin mitä tässä nyt on. Aivan hullua kyllä koulussa tämä jakso ollut, jakson vastuuhenkilöt on kyllä jotenkin sekaisin päästään kun kuvittelee, että kaiken tämän ehtii, varsinkin jos olisi muutakin elämää!

Ei kommentteja: