Tavoitteiden pohtimista

Tavoitteina vuodelle 2016 oli:

Paimennus:
Ukon kanssa Jonaksen kurssille osallistuminen ja uusien ajatusten hankkiminen. Yhteistyön hiominen edelleen paremmaksi. Tasapainon löytäminen itsenäisen työskentelyn ja kuuntelun välille. Silmänkäytön vahvuuksien vahvistaminen ja Ukolle varmuutta siihen, että koska käyttää silmää ja koska päästää lampaista irti. Mun maltin säilyttäminen niin, että kun Ukko kehittyy niin odotukset ei nouse heti liian korkealle ja hermo mene jos Ukko jossain hankalassa tilanteessa palaa vanhaan ja tuttuun jumittamiseen tmv. Ensimmäisenä opittuun käytökseen palaaminen vaikealla hetkellähän on luonnollista. Ehkäpä meillä molemmilla..

Jerikon kanssa edelleen tolpalta ajon hiominen. Itsenäisen työskentelyn vahvistaminen. Yhteistyön parantaminen niin, että Jeriko todella viitsisi ottaa ne stoppikäskyt joka kerta (parhaimmillaan siis nytkin pysähtyy kuin seinään, kun yhteisfiilis on oikea), ohjaaminen olisi vaivattomampaa ja Jeriko saisi toisaalta tehdä itsenäisestikin töitä mahdollisimman paljon. Itsevarmuuden säilyttäminen myös pitkällä etäisyydellä ja tolpalta ajaessa. Treenaaminen kohti mahdollista 3-luokassa starttaamista.

Ukon tavoitteiden täyttymistä on vähän haastava arvioida. Tuntui, että edistystä tapahtui koko ajan hitaasti. Välillä oli jopa sellainen olo, että Ukko yrittää oikeasti tehdä yhteistyötä mun kanssa ja toteuttaa käskyjä eikä vaan säädä omaansa. Kuitenkin jokin tuntui koko ajan pidättelevän meitä edistymästä enempää. Etäisyyden päässä korvat aina katosi. Jälkiviisaus on paras viisaus, mutta taisi se niin olla, että Ukko ei sitten enää etäämpänä oikeasti ole erottanut mun käskyjä...

Jerikon kanssa kuitenkin edistyttiin hyvin. Startattiin 3-luokassa ja vaikka ekat radat meni vähän niin ja näin, niin viimeisissä kisoissa Matkussa Jeriko teki todella hienoa työtä ja olen todella ylpeä sen edistymisestä. :) 

PK-jälki:
Jerikon kanssa kokonaisuuden hiominen. Keppi-ilmaisuun varmuutta ja lisää motivaatiota haukuttamalla. Hanna Närhen kirjoituksesta PK-lehdessä hoksasin, että ehkä olen suhtautunut yliajettuihin keppeihin väärin ja nyt pitäisi ottaa positiivisempi ote niihin, kuten Hanna kirjoitti, kehua hyvin ajetusta jäljestä ja sitten iloita kepistä vaikka koira olisikin sen jättänyt. Janatreeniä ja yritetään saada pois se jäljen noston jälkeinen vielä-varmuuden-vuoksi-takajäljen-tarkastaminen.
Esineruutuun palautusvauhtia lisää.
Tottiksen hiomista, kokonaisuuteen tasapainoisuutta ja Jerikolla korvat auki koko ajan, ettei tulisi niitä turhia liikevirheitä kun ei malta kuunnella. Täyskäännöksiä haluan aina terävämmiksi ja luoksetuloa sekä noutoja aina voimakkaammiksi ja nopeammiksi. Vähintäänkin näiden saavutettujen tulosten ylläpitoa. Hyppytreeniä ja lihasvoiman kasvattamista talven aikana mm. uimalla.
Kisoissa käymistä ja mahdollisesti pari 1-tulosta olisi toiveena saada. ;)

SM-kisoihin osallistumiseen heräsin tuossa yksi päivä ja niin syvä kiitollisuus ja ylpeys pelkästä kilpailuoikeudesta Jerikon kanssa valtasi mun mielen, että en voi muuta toivoa kuin että ei tule mitään estettä osallistumiselle ja päästään kokeeseen. On aivan upeaa päästä Jerikon kanssa kilpailuihin joita todella pidän suuressa arvossa. Suoriudutaan toivon mukaan omalla tasolla, mä en toivon mukaan saa mitään paskahalvausta jännityksestä ja Jeriko ei nouse liian sfääreihin. Aivan upeeta olis päästä maastoon. :)

PK-jäljeltä ei niitä ykköstuloksia saatu, mutta hienoja kisoja kyllä oli. SM-kisoissa mulla alkoi polvet tutisemaan, mutta Jeriko on kyllä todella ihana luottokaveri. SM-kisoissa oli huikean hyvä ja varma fiilis suorittaa Jerikon kanssa, koira kannatteli mua mun jännityksessä. Istumisen arpomiset on tämän kesän kisoissa jäänyt vähemmälle/pois, mutta vaikka hyppy on treeneissä mennyt jo oikein hyvinkin, niin kokeissa ei vielä onnistunut. Yhden kepin jääminen oli tänäkin kesänä kuitenkin ongelmana ja 1-tulosten tiellä.

Ukon kanssa säännöllisen epäsäännöllisesti paukkujen treenaamista ja mikäli tilanne näyttää edelleen hyvältä ja päästään tottikseen ne ottamaan muiden häiriötreenien jälkeen ikään kuin yhtenä häiriönä, niin sitten Ukon kanssa 1-luokassa starttaaminen ehkä loppukesästä.. :)

Paukkuasia ei edistynyt niin hyvin kuin olisin toivonut. Seuruussa paukut vielä meni, mutta paikallaolossa ei. Riittävää edistystä ei tapahtunut, että olisi voinut kokeeseen osallistua ja tämä toive on varmaan jo haudattava. 

EK:
Jos hyvältä näyttää ja jälkikokeiden kanssa SM-kisojen jälkeen on rauhallinen vaihe, niin voisi ajatella, että ehkä EK:sta Jeriko olisi 1-luokkaan kisavalmis. Katsotaan. :)

EK:ssa ei startattu, mutta sen sijaan kyllä haussa ja saatiin HK1-koulutustunnus 1-tuloksella. :)

Agility:
Toivon mukaan molempien kanssa saadaan harrastaa agilityä terveenä. Ukon takajalka saadaan toivon mukaan siihen kuntoon, että sen kanssa voitais taas jatkaa aktiivista treenaamista meidän huippuryhmässä. :) Yhteistyön kehittäminen ja Ukon salojen selvittäminen. ;)
Jerikon kanssa agilityn tekemisestä täysin rinnoin nauttiminen. :)

Agilityä on tehty ja siinä on edistytty oikein hyvin molempien kanssa. Ukon kanssa on nyt kesän jälkeen löytynyt yhteisymmärrys ja yhteinen sävel, ja sen ohjaaminen tuntuu lähes yhtä helpolta kuin Jerikonkin. Nollia on alkanut Ukollekin sadella ja SM-nollista puuttuisi Ukolta enää kaksi aginollaa. Jerikolla on SM-nollat kasassa ja tänä vuonna Jeriko sai myös uuden valiotittelin: FI-AVA. :) 

Valjakkolajit:
Jos talvella tulis riittävästi lunta, niin höntsäilynä hiihtoa kunnon kohotus ja mun painonpudotus mielessä. Ukolle ehkä hiihtokisastarttia Jennan kanssa..? Kuivan kelin aikaan toivon mukaan Jenna vielä haluaa Ukon kanssa kisailla, että Ukko pääsisi toteuttamaan itseään. :)

Ukko starttasi valjakkohiihdon piirinmestiksissä sitten kuitenkin Ilonan kanssa ja hienosti menikin, kun sijoittuivat kolmansiksi. :) Hiihdeltiin sen verran kun pystyttiin. Syksyllä myös kuivan kelin treenejä tehtiin useimmiten Ilonan kanssa juosten, kertaalleen itse menin pyörällä poikien kanssa.

Muuta:
Ukon kanssa toivon mukaan vepen kokeileminen.
Jerikolle ja Nokille toivon mukaan syntyy terveitä, reippaita pentuja, jotka löytää hyvät kodit. :)
Ukko käy kaverikoira-testauksessa ja toivon mukaan pääsee myös toimintaan mukaan.

Vepe ryhmään ei Ukon kanssa päästy (täyttyi noutajista). Jerikolle ja Nokille syntyi yksi söpöäkin söpömpi pentu Savu, joka on niin täydellisen kaunis ja ihana, että enempää ei voisi toivoa. :)
Ukko kävi kaverikoiratestauksessa ja läpäisi testin, mutta kaverikoirahommiin sitä en kuitenkaan sitten ottanut ja Jerikonkin kanssa jäätiin tauolle. Katsotaan jos ensi vuonna Valkeakoskelle olisi tulossa oma ryhmä, että jos tätä toimintaa voisi uudelleen virkistää.


Uudet tavoitteet vuodelle 2017:

Paimennus:
Näiden tavoitteiden pohtiminen ei ole helppoa. Periaatteessa haluaisin Ukon kanssa vielä 2-luokkaa kokeilla, mutta voi olla, että seinä nousee tässä vastaan eikä se kuulo-ongelman vuoksi välttämättä ole mahdollista. Treenitavoitteena olisi oppia viestimään Ukolle myös vartalo- ja käsiavuilla, mutta kun tätä on alettu treenaamaan alkoi asia tuntumaan hieman "väärältä".. Jotenkin tuntuu "huijaamiselta" opettaa käsiapuja erikseen opettaminen koiralle lajissa, jossa kuulo ja kuuntelu on ensiarvoisen tärkeää. Ja kun se ei kuitenkaan ole se suunta mihin itse haluaisin paimennuksessa mennä. Katsotaan mitä kevät ja kesä tuo tullessaan..

Jerikon kanssa jatketaan kisoja 3-luokassa, pyritään saamaan kokonaisia ehjiä ratoja ajattua ja mulle harjoitusta linjojen hahmottamiseen ja ylipäätään korkeimmassa luokassa kisaamiseen. Tavoitteena olisi siis ajaa ratoja joista jäisi pisteitä takataskuunkin ja tietenkin toivottavaa olisi, että tässäkin suhteessa kehitys olisi nousujohteista.

PK-lajit:
Jerikolle jäljeltä SM-kisoihin osallistuminen ja kaksi 1-tulosta ja KVA-arvo olisi kyllä ne mitä haluaisin ensi kesänä saavuttaa. Niin pienestä on kiinni, että suuria muutoksia en näe tarvetta treeniin tehdä, pieni ripaus onnea vaan mukaan niin eiköhän se sillä. :) Keppileikkejä toki motivaation nostatukseen. Ja hyppytreeniä ja hienoahan olisi jos sen hypyn saisi toimimaan myös kisoissa ja erityisesti SM-kisoissa.

Hausta HK2 ja mahdollisesti myös EK-kokeisiin osallistuminen ja EK1..? Haku tuntuu kuitenkin nyt enemmän vieneen mua mennessään, joten voi olla ettei EK:ta oikein jakseta tehdä.

Agility:
Sujuvia ratoja ja yhteistyön hiomista erityisesti Ukon kanssa. Yhteistyön toimiessa toivon mukaan myös vauhti alkaisi nousemaan. Käsimerkkien ja erityisesti putkijarrujen yms. ohjausten vahvistaminen, jotta Ukko aina tietää mitä tulee seuraavaksi vaikkei pystyisi kuulemaan. Ukon kanssa mahdollisesti myös SM-kisoihin osallistuminen, Jerikon kanssa ainakin jos ei tule jotain aikataulullista erityistä. Jerikolle olisi kiva hyppysertejä saada, mutta voi olla, että aika ja ikä tulee vastaan tämän tavoitteen kanssa.

Valjakkolajit:
Ukolle kisaamista hiihtokisoissa Ilonan ja osittain munkin kanssa? Lumitilanteen salliessa treeniä ja höntsäilyä Jerikollekin huvin vuoksi.


Katsotaan mitä muuta ensi vuosi tuo tullessaan. Ennen kaikkea toivon terveitä koiria ja hyviä treenejä.. :)

Hyvää joulua!

Joulunaluspäivitys

Nyt on ollut niin kivoja treenejä, että vielä täytyy niistä kertoa. Sunnuntaina oli alueellisen valkun treenit joissa teemana valssit ja koiran irrotus esteille. Ukko pelkästään treeneissä mukana ja oli kyllä hyvä harjoitus meille. :) Maanantaina oli viikkotreenit ja oli kyllä niin mainio rata, että ihan innostuin! Sai monta tilaisuutta harjoitella yksittäisiä kivoja juttuja: suoralla putkella takaaleikkausta ja sillä kääntöä, putkijarrua ylipäätään, hyppysuoralla itsenäisesti etenemistä kun esteet onkin kuitenkin vinossa eikä ihan linjalla, tiukkaan avokulmaan irtoamista putkelta ja mitäs vielä? Aivan huipputreenit! :)

Takaaleikkaus putkella toimi todella hienosti molemmilla, kun näytin ajoissa vartalon käännöllä, että aion vaihtaa puolta, molemmat luki tämän heti todella hyvin. :) Putkijarrut toimi ja hyppysuorallakaan ei tullut virheitä, mutta erityisesti Jeriko viiletti todella vapautuneesti ja lujaa. Mutkaputkelta kepeille meno sujui hienosti itsenäisesti, kun annoin "kepit" käskyn juuri ennen kuin koira hävisi putkeen. Varsinkin Jeriko tuli putkesta ulos todella määrätietoisesti ja selkeästi oli jo hakenut kepit heti katsellaan. Jos taas olisin antanut käskyn vasta koiran tullessa putkesta ulos, olisi koira todennäköisesti kääntynyt mua kohti ja sen vuoksi ajautunut avokulmasta myöhempään keppiväliin, koska olin kuitenkin jäljessä. Todella hyödylliset treenit siis. :)

Keskiviikkona käytiin Katriinan hoidossa taas koko konkkaronkka. Ukko ja minä oltiin aika juntturassa, Jerikolla oli nyt pieniä jumeja, varmaan nyt näistä kauheista liukkasta johtuen. Ukon jumittelu kyllä vähän huolestuttaa mua... Se on nyt aina käsittelyissä aika isosti jumissa, kun aiemmin sillä ei ollut juuri mitään. Onko Ukko tulossa jo vanhaksi? Onko lonkat tai kyynäret alkanut oireilemaan? Jotain muuta? Liikkeessä en kuitenkaan ole onnistunut mitään huomaamaan jumeista huolimatta, että vaikea sanoa. Hetkeen ei ole kyllä ollut nivelapuaineetkaan käytössä, joten nyt täytyy kyllä sitten ottaa käyttöön ja katsoa missä kunnossa Ukko olisi seuraavassa käsittelyssä. Niin ja mitäköhän tekisin itselleni etten itse olis niin jumissa joka kerta..? :D

Nappularuokakokeilu päätyi siihen, että Jeriko alkoi kuivumaan ja kuihtumaan vähän liikaakin. Kun nappulan määrää yritti lisätä, Jeriko alkoi jättämään osaa ruuasta syömättä. Ja käytössä on siis ollut aika tuju Acana sport&agility, joten energiaa ja ravintoaineita (erityisesti proteiinia) pitäisi riittää. Jotenkin Jeriko ei vaan halua syödä nappulaa tiettyä määrää enempää. Nyt on vaihdettu toinen päivän ruoka takaisin raakaruuaksi ja Jeriko on tullut taas normaaliin kuntoonsa.

Meillä on nyt kolme uutta kissanpentua ollut kolme viikkoa. 2,5 ensimmäistä viikkoa meni eristyksessä ja nyt kolmatta päivää on pennut olleet "vapaina". Jerikon hoivavietti noita arempia kissoja kohtaan on kyllä jotain todella hassua ja ihmeellistäkin seurattavaa. :D Jeriko seurailee varovaisesti pentuja ja on lähes koko ajan jossain lähellä. Ja Jeriko ilmaisee hyvät aikeensa niin selkeästi, että nämäkin pennut on tottunut Jerikoon jo huomattavasti paremmin kuin meihin ihmisiin. Myös Mantan vierestä löytyi hyvä paikka jo heti ensimmäisenä päivänä, puhumattakaan Ninni-pojasta joka nousi heti ensi näkemältä idolin asemaan. ;)

Jeriko erityisen iloisena, kun pennut pääsi "vapauteen" ja pitkä odotus oven takana päättyi ;)

 
 Pennut on saanut nyt kahdet madotukset, Strongholdit ja nimetkin: Pörri, Pirre ja Priima. :) Pennut osoittautuivat kaikki tytöiksi ja Pörri tutustui parturiin, jonka jäljiltä jäi kyllä kaljut läntit mm. korvien taakse kun karva oli niin kamalalla paakulla. :( Kunhan turkki tuosta kunnolla uusiutuu, tulee siitä varmaan komea ilmestys. :)

Priima ja Manta

Priima ja Pirre

Priima

Pörri

Pörri ja valoilmiö... Mutta mitäs siellä takana näkyy....

Jeriko pää (ja välillä koko kroppa) puoliksi kaapissa, koska siellä on ihana pentu :D

Nämä suloiset pikku pennut sekä Manta (noin 1v) etsivät siis loppuelämänkotia, johon ne pääsisi joko yhdessä tai jonkun muun nuoren kissan kaveriksi. Hyvin tottuneita jo koiriin. ;)

Jeriko murunen jo 7 vuotta!

Jeriko täytti eilen jo 7 vuotta. Hui kuinka aika menee nopeasti, niin pitkään se on jo hurmannut meitä älykkyydellään ja charmillaan. Ja edelleen se on säilyttänyt pennun kasvonsa, leikkisyytensä ja on muutenkin nyt todella hyvässä iskussa. Paranee vain kypsyessään. Jeriko on kyllä kuin aarre, joka on osunut mun kohdalle, olen todella kiitollinen ja onnellinen siitä. Toivotaan, että meillä olisi vielä hyvin aikaa harrastella ja vuosia lisää yhteistä matkaa muutenkin.

Maanantaina oli agilitytreenit. Kiva vauhdikas suoria putkia sisältävä rata ja keskityttiin lähinnä hyvään fiilikseen ja sitten siihen, että silloin kun käännyttiin, niin käännyttiin hyvin ja tiukasti. Toisena treenin aiheena kontaktit, Jerikolle vähän muistuttelin kontaktilla pysymisestä, hämäilin sitä ja nyt kun pitkästä aikaa otti tämän treeniin niin nopeastihan Jeriko muisti mikä on homman nimi. Ehkä pitäis muistaa kontakteja treenata vähän useammin eikä vaan voivotella kuinka kisoissa karkaa kontakteilta... ;) Lisäksi molempien poikien kanssa leijeröinti hypyn yli keinulle lähettäessä ja hienosti meni molemmilla. :)

Tänään treenailtiin vähän paimennusta pitkästa aikaa, kuukausi edellisestä varsinaisesta treenistä. Välillä kyllä kaurojen jakamisessa tai heinien levittelyssä on toinen koira ollut apuna, mutta se on yleensä ollut Jeriko tai Ukko Jerikon tukemana, koska Ukko ei oikein yksin tohdi pitää väkisin ohi pyrkiviä lampaita. Kummasti ei treenaamaan ehdi vaikka lampaat on kotona, pimeä tulee niin aikaisin ja itse pääsen töistä niin myöhään kotiin, ettei vaan ehdi.. Olen kai vähän sellainen jaksottava ihminen, että kesällä treenataan paimennusta ja pk-lajeja, ja sitten talvella vaan ne jää luonnostaa tauolle. Toisin päin kesällä on agility tauolla ja talvella tehdään sitä. Tottis on vähän hankala väliinputoaja tässä, kun ostin puoliksi treenivuoron eli joka toinen viikko olis treenit ja suoraan sanottuna sekään ei motivoisi nyt talvella ollenkaan. :D

Nyt harjoiteltiin kuitenkin siis tuossa meidän treeniaitauksessa ja hyvähän siinä oli tehdä, ei ollut yhtään liukaskaan. Pillikäskyjä muisteltiin ja ne olikin Jerikolla erityisesti aikas hyvin muistissa. Ukon kanssa muistin vasta kesken treenin, että pitäis niitä käsimerkkejä harjoitella ja sitten aloin tekemään niitä pilli suussa (aivan liian vaikeaa mulle) eikä oikein sujunut. Täytyy muistaa seuraavalla kerralla treenata niitä ensin lähellä suullisten käskyjen kanssa, että ottaa käsimerkistä avun mun sijainnista huolimatta. Ja sitten taas pillikäskyjä erikseen. Käsimerkkien käyttöönotto oli kyllä jännän erikoista, kun on niin pitkään jo pitänyt itsensä aika eleettömänä. Ja huomasi, että oli Ukollekin jännää, kun vauhti meinasi vähän ehkä sen vuoksi kasvaa.

Jerikolla tosiaan pillikäskyt aika hyvin muistissa ja piti hienosti sopivaa ajotahtiakin. Ekaksi vähän ajeltiin lampaita ees taas ja pyrin kiinnittämään huomiota lyhyisiin pillikäskyihin ja välillä sitten pidempi, ja yritin tällä näyttää eroa lyhyt flänkki-pitkä flänkki/kaari välillä. Aikas hyvin meni. :) Sitten tehtiin myös ensin jako ja sitten kaksi singleä ja annoin Jerikon pitää itsenäisesti lammasta aitaa vasten. Hyvä treeni. :)