Viikonlopun treenailut

Perjantaina kävin ratsastamassa. Flipper oli kuin lentoon lähdössä koko ajan, hieman kevättä rinnassa. ;) Otin pikkaisen kokeiluun avotaivutusta ja vaikka se ei ihan käynnissä onnistunutkaan, niin aika kivasti muutama askel silti. Melkein piaffeksi meni välillä, kun niin olis ollut menossa, mutta kuitenkin kuunteli avut hienosti. :D Kenttä oli vihdoin myös sen verran sulanut, että laukkaakin otettiin. Vasen laukka noisi tosi kauniisti ja vaikka vielä melko vauhdikasta olikin, niin rytmikästä, joustavaa ja tasapainoista. Oikeaan suuntaan nousi ensin vastalaukka, mutta sitten myös se oikea laukka joka ei ihan niin rytmikäs ja hyvä kuin vasen, mutta ei ollenkaan huonokaan. Tuli vedettyä niin pitkä setti, että oltiin molemmat ihan hiestä läpimärät lopuksi. :D

Lauantaina illalla käytiin Tallilla treenaamassa. Jerikon kanssa pk-hyppyharjoitusta pitkästä aikaa ja hankalaa oli. Välillä 90 cm meni ihan puhtaasti ja kivasti yli, mutta sitten kun kolahti, niin iski taas epävarmuus. Muutamassa pätkässä otettiin hyppyä ja sitten ihan lopuksi tein Jerikolle pienet pyörähdykset agilityesteillä niin loppui treeni rentoon tunnelmaan.

Ukko teki myös muutamassa pätkässä treeninsä. Ensin levittelin kaikki mukana olevat lelut maahan ja seurauttelin Ukkoa niiden seassa. Erityisesti keltainen verkkopallo oli Ukolle paha, selvästi lempilelu ja siitä luopuminen vaati enemmän kuin muista. Sitten kun luopui katseellaan tästä pallosta, niin pari kertaa vielä naksusta meinasi lähteä pallolla itseään palkkaamaan, kunnes hyväksyi, että juuston palat oli nyt palkkana eikä lelut ollenkaan. Onnistunut hyvä harjoitus saatiin, Ukko teki tosi hyvässä vireessä, ei mitään hiiviskelyä tai kyyläämistä, vaan päinvastoin nosti itsensä vielä normaalia voimakkaammaksi. :)

Sitten otettiin hyppyä kosketusalustalle ja nyt selvästi Ukko oli taas paremmin kartalla hypystä. Myös paluu suoraan sivulle onnistui hienosti. Luoksetuloa myös otettiin kahdella lelulla, mutta nyt en vahingossakaan heittänyt mitään, vaan vapautuksesta taakse maassa olevalle lelulle tai leluun mun käteen. Ihan jees, voisi kyllä napakampi olla pysähtyminen. Kaukkareissa yritti kerran haistella maata, mutta keskittyi sitten hienosti, kun olin kieltänyt siitä.

Lopuksi tehtiin vielä kaikki liikkeet putkeen liikkuroituna. Palkkasin seisomisesta, luoksetulosta ja kaukkareista ja lopuksi sitten hypystä. Kaukkareissa Ukko taas hämääntyi osasta liikkuriin näyttöliikkeistä, mutta muuten ihan ok. Hypyn takana istuminen oli Ukolle yhtäkkiä taas vähän outo juttu. ;)

Lopuksi Ukko teki vielä hyppysuoraa jossa hypyt ei olleet linjassa vaan joutui itse niitä hakemaan ja tosi hienosti kyllä meni.

Tänään Helena ja Malla kävi paimentamassa ja Jeriko ja Ukko oli molemmat vuorollaan apuna. Ukkokin siis pääsi auttamaan ja sehän itse asiassa vaikutti olevankin ihan hyvää treeniä Ukolle! Ukon itsevarmuus selvästi kasvoi ja se piti porukkaa hyvin itsenäisesti, tasapainotti erkaantuvat ja kävi itsenäisesti hakemassa jos ehti erkaantua porukasta kauemmaksi. Ukko tuli ehkä välillä vähän turhankin oma-aloitteisesti auttamaan, mutta pikku hiljaa ymmärsi paremmin missä tilanteissa sen apua tarvitaan ja Jerikon tapaan alkoi oikeissa kohdissa jo itsenäisesti hakeutumaan pysäyttämään lampaita. Näkyi myös ihan silmissä, kuinka Ukon määrätietoisuus  kasvoi, kun se tuli pysäyttämään juoksevia lampaita ja selvästi sen auktoriteetti lampaiden silmissä kasvoi. Hyvä treeni siis myös omille pojille. :)

Kävin myös hakemassa Kaislalta lihaa pakkaseen ja käytiin Kaislan, Ilpon ja Wollen kanssa lenkillä. Jerikolla ja Wollella oli taas ihan omaa kivaa, niillä on kyllä niin omat juttunsa. Nyt(kin) alkuun Wool vähän nosteli Jerikolle villojaan, mutta sitten jotenkin se vaan meni taas siihen, että nää kaksi juoksi keskenään jossain horisontissa välillä kilpaa ja välillä pysähtyen väijymään toisiaan ja sitten jatkui taas. Ukon lisäksi Wool on varmaan ainut uroskoira, jonka kanssa Jeriko leikkii ja juoksee noin mielellään ja selvästi iloisena touhusta. :D
Piti vielä käydä tekemässä esineruutu, mutta on täällä vaan liikaa vielä lunta joten se jäi haaveeksi.. Ehkä ensi viikonloppuna..?

Huippufiilis :))

Tällä viikolla on ollut kyllä hyviä treenejä! :) Tiistaina Tamskin treeneissä oli vähän hävikkiä ryhmässä ja otin sitten molemmat pojat treenaamaan. Ukko oli kyllä ihan liekeissä, fiilis oli ihan upea. Ja se meni oikeesti todella lujaa ja hienosti, hienous vielä korostui, kun otin Jerikon perään, kun Jerikon kanssa takkusi enemmän!

Yksi pätkä oli selvästi sellainen, että Ukon kanssa rytmitys onnistui tosta vaan ja se irtos hienosti mun edelle ja lukitsi putken niin, että pystyin takaaleikkaamaan leijeröiden renkaan! Jerikon kanssa samassa kohdassa jouduin ensin vähän odottelemaan ja sitten Jeriko ei lukinnutkaan putkea vaan takaaleikkauksesta kielsi putken. Annetaan nyt anteeksi, onhan mestareillakin huonoja päiviä, mutta Ukolta ihan sairaan vahvaa suorittamista! Lisäksi Ukon kanssa kepeillä leijeröin puomin eikä ollut todellakaan mikään helppo kohta, nimittäin keppien alku oli kaksi metriä puomin ylöstulon linjalta taaksepäin. Joutui siis ihan tosissaan yksin hakemaan sen välin ja ohittamaan houkuttelevan puomin ylösmenon hyvin läheltä. Ja sitten Ukko vielä tykitti kepitkin matalana ja nopeesti! Eikä tässä vielä kaikki! Puominkin meni nyt kokonaisuudessaan ihan reippaalla laukalla, vauhtia tullut hurjasti lisää, JA kunnolla iski tassut alastulon eteen ja häntä heiluen odotti palkkaansa! WOW!

Mullahan oli namipalkkaa periaatteessa pääasiassa, mutta kun Ukko veti noin sairaan hyvin, niin pakkohan mun oli leluakin sille antaa, kun ei se nami vaan mitenkään tuntunut riittävältä kiitokselta tollaisesta menosta. Hitsi kun meni hyvin! Puomilla tai kontakteilla ylipäätään on selvästi toi runsas namipalkkaaminen auttanut. Siinä missä Jerikolle sopii nimenomaan nopeat vapautukset jatkamaan rataa, niin Ukolle sopii toi palkkailu ja sen tietyn asennon vahvistaminen ja siinä rauhassa kehuminen. Lelun vetelykään kontaktin päässä ei ole ollut mielestäni näin tuloksellista ollenkaan. Nyt alkaa toimimaan. :)

Jerikon kanssa oli tosiaan vähän enemmän tahkoamista tän radan kanssa, en tiedä miksi. Yhden kohdan Jeriko kyllä veti selvästi paremmin ja nopeammin kuin Ukko. Nimittäin suoralla edessä sivuttain olevalle hypylle irtoamisen ja siitä käännös ja suoraan putkeen, niin en millään meinannut ehtiä persjättää, kun Jeriko tuli kuin tykin suusta. :D Ukon kanssa olin taas ehtinyt ihan hyvin, kun se käännöksestä liikkeelle lähtö ilmeisesti Ukolla kesto jotenkin enemmän..

Tänään oli Harrin agilitytreenit Jerikon kanssa. Ennen treenejä vein Ukon Jennalle canicross -treeneihin ja kylläpä ne olikin nopean ajan heti juosseet! Ensimmäinen treeni ihan kaksistaan, ilman mitään muita koiria "radalla" luomassa kisafiilistä tai mitään. Ja paikoin oli kuulemma ollut tosi liukastakin. Varmasti treenin myötä tulee vieläkin kovempia aikoja. On se hienoa, kun Ukko pääsee vihdoin kelpo juoksijan kanssa loistamaan lajissa (vetolajit siis ylipäätään) mihin se on ihan hulluna. :)

No mutta ne Jerikon treenit. Ne meni tosi hienosti. Paria kohtaa vaihdettiin ohjauksellisesti Harrin ohjeesta, mutta muuten aikas hyvää menoa eikä mitään erityisiä ongelmia. Harri vielä lopuksi haastoi mut tekemään keppien loppuun poispäin-käännöksellä keinulle ohjauksen ja leijeröimään kepit. Ekalla yrittämällä ajauduin ihan liian pitkälle (poispäinkäännökset ei ole mikään mun bravuuri), mutta toisella kerran onnistui hienosti. :) Pari kertaa Jeriko vapautti itsensä vähän liian nopiaan puomilta, mutta uudella yrittämällä tykitti täysiä loppuun, pysähtyi rehellisesti ja lähti vasta mun vapautuksesta. Sairaan hyvää menoa ja kisoihin tekisi mieli lähteä, mutta ei nyt juuri ole mitään sopivia kisoja. :(

Paimennusta

Eilen Vellu ja Sara tuli meille käymään ja paimentamaan ja vietiin lampaat ekaa kertaa tän vuoden puolella alalaitumelle. Tein molempien kanssa ensin vähän muistutteluna ajoa ja pari hakukaarta. Ukko teki itse asiassa ihan kivaa flänkkiä nyt, kohtuu laajanakin. :) Ja siinä missä Jerikon kanssa jakamisen kanssa tahkottiin vähän pidempään, niin Ukolta jakaminen onnistui käden käänteessä. :)

Tänään Hanna tuli käymään Mustin kanssa. Tein pienet treenit omille pojille. Jerikoa ohjasin etuovelta, jotta sain etäisyyttä. Ajatin lampaita aitaa vasten ja aitausta ympäri. Kolmeen neljästä stoppiin joutui vihellyksen jälkeen murahtamaan "hei", mutta muuten ihan kivasti meni. :D

Ukko teki ihan perus pyöritystä. Piti alkaa sille opettamaan vasemman suunnan pillikäskyä, mutta en ole sitä yrittänytkään viheltää aikoihin ja en saanut pillistä oikein mitään järkevää pihalle, se sitten jäi siihen. ;)

Otin Mustin lampaille kaksi kertaa, omat koirat treenas siinä välissä, kun Musti lepäili autossa. On siinä kyllä aika pakkaus! ;) Intensiteettiä piisaa ja Mustilla on kyllä tosi vahva halu hallita ja pysäyttää lampaat. Sillä on myös aika paljon voimaa, jonka vuoksi lampaat liikkuisi sen alta hyvinkin vikkelästi pois. Aitaa vasten ajaessa Musti hyvin oma-aloitteisesti ja laajasti flänkkäsi jarruttamaan/pysäyttämään ja se hahmottaa kyllä tosi vahvasti tasapainon.

Ainut ongelma tuli, kun Musti oli tasapainottanut lampaat nurkkaan, niin siitä kun liinassa pyysin Mustia pois tasapainosta, jotta sais lampaat taas liikkeelle, niin Mustin kovan paineen vuoksi lampaat lähti tosi liukkaasti liikkeelle, kun Musti poistui tasapainosta. Välillä Musti itse sai ne kaarella pysäytettyä (joka kerta vähintäänkin osan porukasta), mutta välillä Jeriko auttoi takapiruna. Tosi hyvältä kyllä vaikuttaa mun mielestä. Kun Musti vaan saa harjoitusta ja ymmärtää oman voimansa ja oppii hölläämään sitä, niin hyvä tulee. Kaaret sillä vaikuttais aukeavan tosi luontaisesti. :) Noiden kulmien ja kulmista liikkeelle lähtöjen kanssa täytyy olla jatkossa tarkempi. Ottaa Musti ensin kauemmaksi ja vapauttaa lampaita paineesta, ettei lähde niin vauhdilla.

Pakko sitten vielä kehua omaakin koiraa. Jeriko on vaan niin loistava apukoira, ilman sitä meidän melko isossa aitauksessa ei pärjäis mitenkään. Alkuun piti kyllä vähän keskustella sen kanssa, että kun sanon maahan, niin sitten siellä ollaan maassa ja annetaan Mustin tehdä, mutta yhdellä muistutuksella Jeriko muisti taas apukoiran tehtävänkin. Siitä sitten tilanteen vaatiessa kutsuin Jerikon vaan avuksi sanomalla "Jeriko" ja lopun Jeriko hoiti itse; flänkkäsi lampaiden eteen, tasapainotti ja kokosi porukan ja haki loput jos osa porukasta hajaantui erilleen. Kerran yksi ehti erota muusta porukasta ennen kuin Jeriko oli paikalla, ja se teki siinä käskytettynä ihan sairaan hienon look backin ja haki yksinäisen karkulaisen. Kaikkein hienoin hetki Jerikolla oli, kun Mustin liinassa oli kerran solmu ja liina lipes mun käsistä sen vuoksi. Sitä sitten maahan toki tallasin jalan alle ja keskityin ottamaan liinaa käteen enkä ehtinyt Jerikolle mitään sanoa. Kun nostin pääni, niin Jeriko oli siirtynyt parin kymmenen metrin päästä lampaiden tielle ja olis kyllä pitänyt saada kuva, kun se oli niin uskottavana, etuosa matalana, niin tyylikkäänä ja ilme vahvana kertoi lampaille, että "you shall not pass!!". Eikä ne totta vie siitä sitten yrittäneetkään. ;)

Vauhtia ja saalisjumia

Maanantaina käytiin pitkästä aikaa juoksemassa. Ukko pääsi kokeilemaan canicrossausta tulevan lainajuoksijansa kanssa ja itse lähdin seuraksi, kun ekaa kertaa mentiin. Vähän oli vielä liukasta mennä ja mun kunnolle aivan liian kova into ja vauhti pojilla, tuloksena jäätävän kipeät lihakset. Ukko kuitenkin veti hyvin ja Jenna olisi selvästikin jaksanut juosta lujempaa kuin mihin mun kunto riitti, eli todennäköisesti tätä kaksikkoa nähdään kisoissa jatkossa. :)

Tiistaina Ukon agilitytreenit. Nyt sitten jätettiin lelut kokonaan autoon ja pelkät namit palkkana. En tiedä, mutta tunne oli että Ukko olisi ehkä liikkunut hieman vapautuneemmin, vaikea sanoa..? Joka tapauksessa ihan kivasti meni. :)

Keskiviikkona kävin ratsastamassa. Lihakset oli tosiaan aivan jäätävän kipeenä, mutta hevosen selässä se unohtui ja meni tosi kivasti. Flipper meinasi ensin vähän kokeilla, että entä jos ei antaiskaan tarhassa kiinni, mutta luovutti kyllä parin minuutin jälkeen. Tehtiin nyt tempon muutoksia käynnissä ja ravissa, tosi hienosti tuli pienille askelille. Vanhana ravurina selvästi vasempaan kierrossuuntaan mennessä meinais olla vauhtia enemmän, mutta hienosti siinäkin onnistui. Sain ratsastettua Flipperiä ensin tosi pienille askelille ja siitä sitten lisäsin asteittain vauhtia ja Flipper jatkoi tosi rennossa fiiliksessä lujassakin vauhdissa. On se vaan aika löyty hevonen, tykkään! :)

Illalla sitten vielä tokotreeneihin Tiinan kanssa. Jerikolle tehtiin jääviä ja niihin vauhtia. Jerikossa huomaa sen, että sheippaamalla opetettu stoppi ei ole todellakaan mitenkään täpäkkä ja tätä pitää nyt edelleenkin hioa. Samoin istuminen sais olla nopeampi. Maahanmenossa teki parhaat suoritukset. Hienointa Jerikon kanssa oli kyllä se, että istumisessakin tehtiin helposti viisikin toistoa putkeen joista en palkannut vaan totesin vaan, että "kunnolla" (käytän tätä, kun haluan kertoa Jerikolle, että oikea liike, mutta parannettavaa on) eikä Jeriko yhtään tuskastu, turhaannut, ala säheltämään tai mitään muutakaan, vaan aina lopulta sitten tarjos sellaisen suorituksen mistä voitiin palkata. :) Pitäis nyt itse vaan olla yksin treenatessakin tarkempi, ettei sitten päästä yhtään huonompaa suoritusta sormien läpi, vaan Jerikolle pitää nyt iskostaa se, että joka kerta täytyy työskennellä pysäytykset täysillä.

Ukon kanssa tehtiin liikkuroituna seuraamista, nouto, kaukkarit ja liikkeestä maahanmeno. Taaskaan mulla ei ollut lelupalkkaa mukana ja seuraamisessa ja liikkeiden väleissä oli Ukolla kyllä huikeen hyvä fiilis. Nouto oli muuten oikein hyvä, mutta nyt jostain syystä mälväsi kapulaa, mitä ei ole aiemmin tehnyt. "Pidä"-käskyllä rauhoiti kyllä ja siirtyminen oikein hyvä. Kaukkareissa oli vähän säätöä. Liikkeen alku tosi hyvä, ei hämääntynyt Tiinan käskytyksistä, mutta sitten hämääntyi tosi paljon kun Tiina esitti kääntelevänsä taulua. Toisaalta, näistä hämääntymisistä huolimatta Ukolla oli hyvä fiilis ja suoritti vaihdot ihan kivasti vaikka sitten jälkijunassa tai toisella käskyllä.

Lopuksi otettiin sitten liikkeestä seisominen, josta palkkasin suoraan ja sitten vielä hyppy. Jostain syystä päätin hypyllä ottaa lelun esiin, tällä kertaa tennispallo. Jotenkin sitä on vaan itse niin urautunut lelulla palkkaamiseen.. :D No, tästähän seurasi sitten se, että Ukko jumitti istumisen esteen takana. Kun käytin pelkkää namia, niin istuminen esteen takana sujui paljon paremmin. Mitä tästä opimme? Ukon kanssa pitää ihan tosissaan pitää lelut poissa tai käyttää niitä vain tosi tarkkaan harkituissa tilanteissa. Jos sellaisia nyt ylipäätään on... :D Ja Ukko pitää ensin opettamaan toimimaan lelujen kanssa oikein eli tekemään täysillä tai ei saa lelua, niin kuin Kärnän kanssa puhuttiin.

Eilen sitten Harrin agilitytreenit. Päätin ottaa nyt Ukon näihinkin treeneihin, kun kiinnosti niin kovasti nähdä sen kehitys... Noooh, olihan niitä ihan hyviä pätkiä, mutta sitten oli ei niin hyviä pätkiä.. Ja Ukko ei osaa edelleenkään irrota kunnolla mun ohi ilman, että edessä on joku kohde.Viime viikollahan saman tyylistä tehtiin niin, että Harrilla oli lelu ja eteni ihan hyvin. Nyt sitten tein kuitenkin vaan alustalla ja namilla. Pari kertaa, kun oli ihan tolkuttoman hidas, niin juoksin siitä ohi ja estin saamasta namit. Vähällä oli jo ettei Ukko olisi lannistunut, mutta sitten tuli (ehkä) sen verran ok suoritus, että annoin sen ottaa namin. Tai sitten alkoi vaan säälittämään.

Tehtiin sitä yhtä irtoamis-suoraa sen verran monta kertaa (enkä uskonut, että meno siitä toisella treenivuorolla ainakaan mihinkään paranisi), joten päätin ottaa toiselle vuorolle kuitenkin Jerikon. Jeriko teki taas täysiä ja täydellä sydämellä, eikä irtoaminen ollut sille mikään ongelma. Tein sille samaa kohtaa jopa niin, että jäin vielä enemmän taakse ja leijeröin yhden hypyn eikä Jeriko vilkaissut "eteen"-käskyn jälkeen taakse ennen kuin oli vika hyppy menty ja seinä vastassa. :) Kerran tuli A:lta jo vähän turhan nopsaan ja ylhäältä, korjasin tästä niin teki tosi hienoa A:n kontaktia vauhdilla alas. :)

On nää kyllä niin kuin yö ja päivä, aivan erilainen fiilis itselläkin tehdä ja tää onkin aika hankala juttu. Mulla ja Jerikolla on positiivinen toisiamme vahvistava kehä, Jerikon hyvä fiilis ja meininki vahvistaa mun hyvää meininkiä ja yritän kovemmin ja tunteella, jolloin Jeriko myös edelleen antaa itsestään parhaansa. Ukon kanssa mä saatan pystyä yrittämään pitämään fiilistä korkealla vähän aikaa, mutta ilman vastakaikua Ukolta tunne aina lopulta läsähtää. Ja kun mun fiilis läsähtää, niin se ei ainakaan paranna Ukon fiilistä.

Mitä sitten pitäis tehdä, jotta sais katkaistua tän negatiivisen kehän? Auttaisko jos treenais tosi lyhyitä pätkiä, ei pelkästään Ukon takia, vaan senkin vuoksi, että pystyn itse tekemään 100-lasissa vaikkei Ukko vastaiskaan. Tehtäisiin vain niin lyhyt pätkä, minkä pystyn riehumaan itsekseni ja ehkä Ukko lopulta alkais vastaamaan siihen..?

Mutta on toi saalisjumi aikamoinen juttu, ei voi muuta sanoa. Ja kun se ei rajoitu vaan siihen, että silmällä jumittaa vaikka esillä olevaan leluun, vaan se voi näkyä vaan lievänä odotuksena ja jähmeytenä, kun koira odottaa saalista. Kolme vuotta kesti tämäkin tajuta! Tokopuolella tällaisista ei oikein puhutakaan ja tää on sitten vaan asteittain auennut mulle vuosien varrella. Kiitos terävistä havainnoista kuuluu erityisesti Immille, Tiinalle ja Sarille. :)