Toinen rata olis voinut lähteä hyvin, mutta mun pieni turha nytkähdys ohjaskin Ukon hypyn sijaan putkeen ja jälleen heti toiselta esteeltä HYL. Yritin sitten vedättää loppu radan parhaani mukaan ja A:kin tais mennä ihan ok, ei nyt tarkkaan näy videolta. Mutta ihan ok Ukko eteni, toki vielä enemmän sais olla sellaista meininkiä.
sunnuntai 11. toukokuuta 2014
2xHYL toiselta esteeltä
Tänään oltiin Ukon kanssa agikisoissa Vammalassa eikä tulos nyt ollut ihan toivotun kaltainen. Ensimmäisellä radalla Ukko ohitti toisen esteenä olleen renkaan ja ehti samalla vauhdilla koskea jo puomiakin, josta sitten hyl. Tein sitten vaan puomin ja käännyin jo loppusuoralle, että päästiin harjoittelemaan juoksu-A. Sehän meni sitten loikaksi, kun juoduin leikkaamaan Ukon linjaa edessä.
Toinen rata olis voinut lähteä hyvin, mutta mun pieni turha nytkähdys ohjaskin Ukon hypyn sijaan putkeen ja jälleen heti toiselta esteeltä HYL. Yritin sitten vedättää loppu radan parhaani mukaan ja A:kin tais mennä ihan ok, ei nyt tarkkaan näy videolta. Mutta ihan ok Ukko eteni, toki vielä enemmän sais olla sellaista meininkiä.
Toinen rata olis voinut lähteä hyvin, mutta mun pieni turha nytkähdys ohjaskin Ukon hypyn sijaan putkeen ja jälleen heti toiselta esteeltä HYL. Yritin sitten vedättää loppu radan parhaani mukaan ja A:kin tais mennä ihan ok, ei nyt tarkkaan näy videolta. Mutta ihan ok Ukko eteni, toki vielä enemmän sais olla sellaista meininkiä.
lauantai 10. toukokuuta 2014
Ilon päivä
Voi sitä ilon määrää, kun Jeriko pääsi tänään pitkästä aikaa treenaamaan, nimittäin jäljellä. :)
Jerikon jälki noin 700 metriä, vanheni 2 tuntia, 6 keppiä, kulmia taas x-määrä. Kerrankin onnistuin tekeen jäljestä helpon, tai Jeriko oli ainakin sitä mieltä, että se oli helppo. Jeriko oli aidosti riemastunut jokaisesta kepistä, jäljesti tarkasti mitä nyt parissa kulmassa tuli pientä tarkastelua, mutta siis hienosti työskenteli ja nosti kaikki kepit mulle. :) Janalla nosti kyllä taas takajäljen, oikealle lähtevä jälki tuntuu olevan Jerikolle jotenkin ongelmallinen. Mutta annoin Jerikon vaan työskennellä itsekseen ja seisoin paikoillani ja lopulta Jeriko sitten ymmärsi kääntää suunnan. Jäljen ajamisen jälkeen Jeriko oli aivan haltioissaan, kyllä voi koira olla onnellinen treeneistä. :D Löytyi vielä keppi nro7, jonka kanssa Jeriko onnessaan piehtaroi, kun oli vaan niin ihanaa olla hommissa. :) Tassun suojahanskakin pysyi ihme kyllä hyvin mukana vauhdissa.
Ukon jälki sitten toisena. Sekin noin 700 metriä, 6 keppiä, vanheni myös noin kaksi tuntia. Jana oli sellaisessa syvennyksessä/notkossa, jota käytin apuna ja hyvinhän Ukko irtosi ja nosti jäljen noin 20 metrin kohdalta ja lähte vauhdikkaasti ajamaan oikeaan suuntaan. Vähän liiankin vauhdikkaasti ja niinhän sitä sitten juostiin. Kauheella vauhdilla Ukko kaahotti menemään, tarkisteli paljon, mutta jota kuinkin jäljellä mentiin.
Mullahan on tapana antaa liinan juosta maassa, enkä oo halunnut vaikuttaa koirieni työskentelyyn jäljellä mitenkään. Sitten kun oli jo selvää, että ainakin 1. ja 2. keppi on jääneet, ja aattelin että myös 3. keppi on jätetty metsään, multa paloi hihat Ukon kaahottamiseen. Hyppäsi ojankin yli josta en todellakaan ollut mennyt, juoksi vaan juoksemisen ilosta ja siinä kohtaa sitten karjaisin Ukon takaisin ja hieman toruin tästä kaahotuksesta. Mikäs siinä sitten, Ukko lähti ajamaan jälkeä kohtuullisemmalla tahdilla ja tarkemmin, nosti kepit 3-5 hienosti. Pakko myöntää, että näistä palkkaillessa veri vielä hieman keihui, mutta Ukko ei tuntunut huomaavan, Oscarin arvoinen näyttelysuoritus multa siis. :D Itse pidin liinaa nyt kädessä ja vähän varmistelin ettei vauhti ylly taas mahdottomaksi. Sitten tein sen virheen, että kuvittelin Ukon oppineen läksynä ja päästin liinan taas maahan ja vauhti yltyi ja Ukko kaahotti ohi 6. kepin. Mun hermorakenne ei tässä vaiheessa kestänyt mitään hutilointia ja taas karjaisin Ukon takaisin ja annoin sen työskennellä itse kunnolla ja löytää kepin. Huh, henkisesti rankka jälki. :D
Päivällä kävin vähän huonekaluostoksilla ja täytyy myöntää, että siitä vähän innostuin! ;) Sitten illalla Mahnalaan kisasuunnitelmia hiomaan, jonka jälkeen paimenneltiin kisakaritsoita. Etukäteen aattelin, että miten käy kun jotenkin pinna kireellä. Mutta Ukkohan teki upeeta työtä! :) Kaaret on auennut edelleen paremmin, ja Ukolla on ihanan tyyni tapa työskennellä mitä Sara ja Vellukin ihasteli kun ei ole pitkään aikaan Ukkoa nähneet. Tosi rohkeasti ja tyynesti Ukko meni isossa häkissä 30 lampaan lauman ja häkin seinän väliin, ei näyttänyt yhtään päätä kylmäävän vaan kylmänviileesti vaan änki väliin. Lisäksi Ukko yllätti mut kävelemällä rauhassa päin vastaan katsovia lampaita eikä jumittanut silmään ollenkaan. :)
Eli loppujen lopuksi kiva päivä! :) Jäljellä opin, että Ukon pitäisi ehkä ajaa jälkeä vähän useammin ja toisaalta Ukkoa on nyt pakko jarruttaa liinasta, ettei mee tollaseksi kaahottamiseksi. Oppia ikä kaikki. :D
Jerikon jälki noin 700 metriä, vanheni 2 tuntia, 6 keppiä, kulmia taas x-määrä. Kerrankin onnistuin tekeen jäljestä helpon, tai Jeriko oli ainakin sitä mieltä, että se oli helppo. Jeriko oli aidosti riemastunut jokaisesta kepistä, jäljesti tarkasti mitä nyt parissa kulmassa tuli pientä tarkastelua, mutta siis hienosti työskenteli ja nosti kaikki kepit mulle. :) Janalla nosti kyllä taas takajäljen, oikealle lähtevä jälki tuntuu olevan Jerikolle jotenkin ongelmallinen. Mutta annoin Jerikon vaan työskennellä itsekseen ja seisoin paikoillani ja lopulta Jeriko sitten ymmärsi kääntää suunnan. Jäljen ajamisen jälkeen Jeriko oli aivan haltioissaan, kyllä voi koira olla onnellinen treeneistä. :D Löytyi vielä keppi nro7, jonka kanssa Jeriko onnessaan piehtaroi, kun oli vaan niin ihanaa olla hommissa. :) Tassun suojahanskakin pysyi ihme kyllä hyvin mukana vauhdissa.
Ukon jälki sitten toisena. Sekin noin 700 metriä, 6 keppiä, vanheni myös noin kaksi tuntia. Jana oli sellaisessa syvennyksessä/notkossa, jota käytin apuna ja hyvinhän Ukko irtosi ja nosti jäljen noin 20 metrin kohdalta ja lähte vauhdikkaasti ajamaan oikeaan suuntaan. Vähän liiankin vauhdikkaasti ja niinhän sitä sitten juostiin. Kauheella vauhdilla Ukko kaahotti menemään, tarkisteli paljon, mutta jota kuinkin jäljellä mentiin.
Mullahan on tapana antaa liinan juosta maassa, enkä oo halunnut vaikuttaa koirieni työskentelyyn jäljellä mitenkään. Sitten kun oli jo selvää, että ainakin 1. ja 2. keppi on jääneet, ja aattelin että myös 3. keppi on jätetty metsään, multa paloi hihat Ukon kaahottamiseen. Hyppäsi ojankin yli josta en todellakaan ollut mennyt, juoksi vaan juoksemisen ilosta ja siinä kohtaa sitten karjaisin Ukon takaisin ja hieman toruin tästä kaahotuksesta. Mikäs siinä sitten, Ukko lähti ajamaan jälkeä kohtuullisemmalla tahdilla ja tarkemmin, nosti kepit 3-5 hienosti. Pakko myöntää, että näistä palkkaillessa veri vielä hieman keihui, mutta Ukko ei tuntunut huomaavan, Oscarin arvoinen näyttelysuoritus multa siis. :D Itse pidin liinaa nyt kädessä ja vähän varmistelin ettei vauhti ylly taas mahdottomaksi. Sitten tein sen virheen, että kuvittelin Ukon oppineen läksynä ja päästin liinan taas maahan ja vauhti yltyi ja Ukko kaahotti ohi 6. kepin. Mun hermorakenne ei tässä vaiheessa kestänyt mitään hutilointia ja taas karjaisin Ukon takaisin ja annoin sen työskennellä itse kunnolla ja löytää kepin. Huh, henkisesti rankka jälki. :D
Päivällä kävin vähän huonekaluostoksilla ja täytyy myöntää, että siitä vähän innostuin! ;) Sitten illalla Mahnalaan kisasuunnitelmia hiomaan, jonka jälkeen paimenneltiin kisakaritsoita. Etukäteen aattelin, että miten käy kun jotenkin pinna kireellä. Mutta Ukkohan teki upeeta työtä! :) Kaaret on auennut edelleen paremmin, ja Ukolla on ihanan tyyni tapa työskennellä mitä Sara ja Vellukin ihasteli kun ei ole pitkään aikaan Ukkoa nähneet. Tosi rohkeasti ja tyynesti Ukko meni isossa häkissä 30 lampaan lauman ja häkin seinän väliin, ei näyttänyt yhtään päätä kylmäävän vaan kylmänviileesti vaan änki väliin. Lisäksi Ukko yllätti mut kävelemällä rauhassa päin vastaan katsovia lampaita eikä jumittanut silmään ollenkaan. :)
Eli loppujen lopuksi kiva päivä! :) Jäljellä opin, että Ukon pitäisi ehkä ajaa jälkeä vähän useammin ja toisaalta Ukkoa on nyt pakko jarruttaa liinasta, ettei mee tollaseksi kaahottamiseksi. Oppia ikä kaikki. :D
torstai 8. toukokuuta 2014
Tassun parantelua ja Ukon treenailut
Jeriko on nyt sitten parannellut kynttään. Päivittäin siteen vaihdot ja pelkkiä flexilenkkejä. Kynsi ottaa kyllä kauan parantuakseen, edelleen on jokaisen siteen vaihdon yhteydessä kynsi edelleen ollut kostea eikä päälle ole vielä ehtinyt kasvaa pientä kuorikerrosta.
Sunnuntaina oltiin Jerikon kanssa Tampere-KV:ssa kaverikoirailemassa. Jeriko on kyllä niin loistava, nykyään vielä ihan selkeästi huivi kaulassa ottaa "työmoodin", koko ajan etsii katseellaan rapsuteltavaa ja voin kertoa, että kun Jeriko saa katsekontaktin ihmiseen ja napuuttaa nappisilmillään, niin sellaista ei olla vielä kohdattu joka pystyis vastustamaan kiusausta tulla rapsuttamaan. ;)
Jeriko sai ihan faninkin, yksi tyttö oli vaikka kuinka pitkään Jerikoa rapsuttelemassa ja otti vielä kuvaakin. Jälkikäteen kuulin Hannalta, että tyttö oli vielä rahatoimistolla (jossa tytön äiti oli talkoilemassa) hehkuttanut ihanaa kaverikoiraa. :)))
Tiistaina olin tuomaroimassa möllitokokoetta ja sen jälkeen päätin piruuttani kokeilla Jerikon kanssa ruutuun lähettämistä reilun puolen vuoden tauon jälkeen. Jeriko meinasi ensin tehdä viittä asiaa yhtä aikaa, merkin sijaan meinas juosta hypylle, korja kuitenkin merkille ja merkiltä meinas jo sitten karata heti ruutuun. :D Mutta vauhtia oli huomattavasti enemmän kuin koskaan tokoilun aikaan, tauko ja vireen nostatus treenit on tehneet kyllä hyvää. ;) Näyttävää oli, mutta Jerikohan meni sitten sellaista vauhtia, että varmaan liikkeellelähdöissä/jarrutuksissa otti kannuskynsi maahan ja Tuija katsoi, että vähän kevensi sitä jalkaa. :( Ei sitten tehty enempää eikä nyt tehdä ennen kuin kynsi on varmasti parantunut.
Ukon kanssa ollaan käyty treeneissä toki. Lauantaina oli alueellisen valkun treenit, ekat treenit ulkona tänä vuonna. Tein ensimmäisenä Ukolle juoksu-A:ta, koska vapaaharkkailu töiden alkamisen jälkeen on jäänyt todella vähiin. Juoksukontaktiseminaarista oppimien vinkkien kanssa, tein etukäteen suunnitelman, millaiset toistot teetän eikä sitten mitään hinkattu, vaikka menis miten. No niinhän se sitten meni, että kahdella ensimmäisellä toistolla heitin pallon kauheessa kaaressa ja Ukko tästä johtuen loikkas alastulokontaktin. Tästä ei välitetty vaan edettiin eteenpäin. :) Yksi huti tuli vielä kun tein ohjauksen A:n jälkeen, mutta sitten sekin onnistui ja viimeisenä onnistunut suorapalkka. :)
Koska itse olen itse juuri ollut flunssassa tai siitä vasta pikku hiljaa toipumassa, niin tehtiin Ukolle sitten muun treenin ajan enemmänkin irtoamiseen liittyviä harjoituksia. Mun ohi esteelle irtoaminen on edelleen Ukolle tosi haastavaa ja tästä palkkailtiin runsaasti. Persjätöt taas on Ukon pravuuri, lukee ne tosi hyvin ja nytpituudellakin persjättö onnistui tosi hyvin. :)
Maanantaina käytiin Ukon kanssa Tavesin vuorolla, teemana noudot. Ukolle tehtiin ensin hetsauksia Ukosta kiinni pitäen ja pelkkä palautus. Sitten niin, että oman heittoni jälkeen toinen kävi heittämässä vielä kauemmaksi ja niin, että yhdessä vietiin Ukon kanssa kapula kauaksi. Kaikilla näillä tavoilla vauhti oli ihan ok, eikä ohjaajana toiminut Satu keksinyt miten siitä voisi pisteitä pois ottaa, mutta toisaalta huomioitiin myös, että olen unohtanut vapauttaa suoraan kapulaan tarttumisesta ja tästä naksuttaminen selvästi nopeuttikin palautusta. Toinen havainto oli, että voisin leikittää Ukkoa kapulalla ja tehdä siitä Ukolle todella saaliin, jotta saisi paloa siihen kapulalle lähtöön. Tämä lähtikin sujumaan aika kivasti. :) Tiistaina möllitokokokeen jälkeen heti kokeilin tätä ja oli kyllä jo heti erilainen ilme. Luoksetulokin oli nyt vauhdikas ja vaikka oli häiriötä, niin Ukko tuli hienosti eteen. :) Hyvin lyhkäinen pikku treeni tiistaina vaan ja maanantaina treenailtiin vielä kapulatelineen lähestymisiä.
Eilen Ylökkin ekat ulkotreenit, Ville tuuraamassa Jaria. Ensimmäisellä pätkällä tehtiin lähinnä alkupätkää, jossa miljoona persjättöä tai vaihtoehtoisesti valssia. Tässä olikin yllättävä vaikeus siinä, että persjätöillä pääsin liikaa edelle ja rytmittäminen oli hankalaa. Rytmitys alkoi sujumaan parhaiten, kun tein joka toiselle esteelle persjätön ja joka toiselle valssin. :D Toisella vuorolla tehtiin radan loppupätkää ja Ukkohan alkoi ihan innostua siitä, puomi oli nyt tosi nopee (tosin pysähtyi ennen kuin etutassut oli maassa) ja muutenkin Ukolla oli hyvä meininki leikkiessä. :)
Lopuksi tehtiin vielä kaksi toistoa A:lla. Siis ihan tosissaan vain kaksi toistoa, voitteko uskoa? ;) Ekalla Ukko taisi itsekin yllättyä kovasta vauhdistaan, teki laukanvaihdon harjalla ja alastulo oli vähän holtiton. Mutta sitten se toinen oli täydellinen: ei laukanvaihtoa, matalana ja hyvä fokus eteen! :)) Tästä on kiva lähteä kisoihin sunnuntaina Ukon kanssa. :)
Sunnuntaina oltiin Jerikon kanssa Tampere-KV:ssa kaverikoirailemassa. Jeriko on kyllä niin loistava, nykyään vielä ihan selkeästi huivi kaulassa ottaa "työmoodin", koko ajan etsii katseellaan rapsuteltavaa ja voin kertoa, että kun Jeriko saa katsekontaktin ihmiseen ja napuuttaa nappisilmillään, niin sellaista ei olla vielä kohdattu joka pystyis vastustamaan kiusausta tulla rapsuttamaan. ;)
Jeriko sai ihan faninkin, yksi tyttö oli vaikka kuinka pitkään Jerikoa rapsuttelemassa ja otti vielä kuvaakin. Jälkikäteen kuulin Hannalta, että tyttö oli vielä rahatoimistolla (jossa tytön äiti oli talkoilemassa) hehkuttanut ihanaa kaverikoiraa. :)))
Tiistaina olin tuomaroimassa möllitokokoetta ja sen jälkeen päätin piruuttani kokeilla Jerikon kanssa ruutuun lähettämistä reilun puolen vuoden tauon jälkeen. Jeriko meinasi ensin tehdä viittä asiaa yhtä aikaa, merkin sijaan meinas juosta hypylle, korja kuitenkin merkille ja merkiltä meinas jo sitten karata heti ruutuun. :D Mutta vauhtia oli huomattavasti enemmän kuin koskaan tokoilun aikaan, tauko ja vireen nostatus treenit on tehneet kyllä hyvää. ;) Näyttävää oli, mutta Jerikohan meni sitten sellaista vauhtia, että varmaan liikkeellelähdöissä/jarrutuksissa otti kannuskynsi maahan ja Tuija katsoi, että vähän kevensi sitä jalkaa. :( Ei sitten tehty enempää eikä nyt tehdä ennen kuin kynsi on varmasti parantunut.
Ukon kanssa ollaan käyty treeneissä toki. Lauantaina oli alueellisen valkun treenit, ekat treenit ulkona tänä vuonna. Tein ensimmäisenä Ukolle juoksu-A:ta, koska vapaaharkkailu töiden alkamisen jälkeen on jäänyt todella vähiin. Juoksukontaktiseminaarista oppimien vinkkien kanssa, tein etukäteen suunnitelman, millaiset toistot teetän eikä sitten mitään hinkattu, vaikka menis miten. No niinhän se sitten meni, että kahdella ensimmäisellä toistolla heitin pallon kauheessa kaaressa ja Ukko tästä johtuen loikkas alastulokontaktin. Tästä ei välitetty vaan edettiin eteenpäin. :) Yksi huti tuli vielä kun tein ohjauksen A:n jälkeen, mutta sitten sekin onnistui ja viimeisenä onnistunut suorapalkka. :)
Koska itse olen itse juuri ollut flunssassa tai siitä vasta pikku hiljaa toipumassa, niin tehtiin Ukolle sitten muun treenin ajan enemmänkin irtoamiseen liittyviä harjoituksia. Mun ohi esteelle irtoaminen on edelleen Ukolle tosi haastavaa ja tästä palkkailtiin runsaasti. Persjätöt taas on Ukon pravuuri, lukee ne tosi hyvin ja nytpituudellakin persjättö onnistui tosi hyvin. :)
Maanantaina käytiin Ukon kanssa Tavesin vuorolla, teemana noudot. Ukolle tehtiin ensin hetsauksia Ukosta kiinni pitäen ja pelkkä palautus. Sitten niin, että oman heittoni jälkeen toinen kävi heittämässä vielä kauemmaksi ja niin, että yhdessä vietiin Ukon kanssa kapula kauaksi. Kaikilla näillä tavoilla vauhti oli ihan ok, eikä ohjaajana toiminut Satu keksinyt miten siitä voisi pisteitä pois ottaa, mutta toisaalta huomioitiin myös, että olen unohtanut vapauttaa suoraan kapulaan tarttumisesta ja tästä naksuttaminen selvästi nopeuttikin palautusta. Toinen havainto oli, että voisin leikittää Ukkoa kapulalla ja tehdä siitä Ukolle todella saaliin, jotta saisi paloa siihen kapulalle lähtöön. Tämä lähtikin sujumaan aika kivasti. :) Tiistaina möllitokokokeen jälkeen heti kokeilin tätä ja oli kyllä jo heti erilainen ilme. Luoksetulokin oli nyt vauhdikas ja vaikka oli häiriötä, niin Ukko tuli hienosti eteen. :) Hyvin lyhkäinen pikku treeni tiistaina vaan ja maanantaina treenailtiin vielä kapulatelineen lähestymisiä.
Eilen Ylökkin ekat ulkotreenit, Ville tuuraamassa Jaria. Ensimmäisellä pätkällä tehtiin lähinnä alkupätkää, jossa miljoona persjättöä tai vaihtoehtoisesti valssia. Tässä olikin yllättävä vaikeus siinä, että persjätöillä pääsin liikaa edelle ja rytmittäminen oli hankalaa. Rytmitys alkoi sujumaan parhaiten, kun tein joka toiselle esteelle persjätön ja joka toiselle valssin. :D Toisella vuorolla tehtiin radan loppupätkää ja Ukkohan alkoi ihan innostua siitä, puomi oli nyt tosi nopee (tosin pysähtyi ennen kuin etutassut oli maassa) ja muutenkin Ukolla oli hyvä meininki leikkiessä. :)
Lopuksi tehtiin vielä kaksi toistoa A:lla. Siis ihan tosissaan vain kaksi toistoa, voitteko uskoa? ;) Ekalla Ukko taisi itsekin yllättyä kovasta vauhdistaan, teki laukanvaihdon harjalla ja alastulo oli vähän holtiton. Mutta sitten se toinen oli täydellinen: ei laukanvaihtoa, matalana ja hyvä fokus eteen! :)) Tästä on kiva lähteä kisoihin sunnuntaina Ukon kanssa. :)
torstai 1. toukokuuta 2014
Kohellusta ja paimennusta
Ensin se kohellus... Piti eilen käydä tekemässä "viimeistelytreenit" Mahnalassa. Lähdin ihan kunnolla lämmittelemään poikia, kun Jerikolla on ollut jumeja ja kun mentiin vaan soramontulle ja siitä metsäteille, en ottanut hihnojakaan ollenkaan mukaan. Käveltiin aika pitkälle, mutta sitten kun käännyin takaisin niin Jeriko tyypilliseen tapaansa lähti kuin tykin suusta kaahaamaan takaisin. Lähtipä sitten niin lujaa, että jotain sattui ja kun Jeriko lopulta pysähtyi, niin se oli kolmijalkainen. Menin äkkiä katsomaan ja oikeassa etujalassa sekä takajalassa oli verta, syyksi paljastui nopeasti revennyt kynsi. Näytti kyllä siltä, että koko kannus olisi revennyt ja kynsi sojotti ihan sivulle päin. Päivystyksessä Jeriko rauhoitettiin, kynsi irrotettiin kokonaan ja jalka pakettiin. Jäi siis Jerikolta viimeistelytreenit sekä paimennuskisat välistä.
Ukon kanssa lähdettiin sitten kaksin paimennuskisoihin. Ukko teki kyllä hyvää työtä, paitsi että haku ja häkki ei mennyt ihan putkeen. Lähetin Ukon ihan tolpalta ja meinas leikata, pysäytin ja vaikka Ukko ottaakin suuntakäskyt tosi hyvin etäältäkin, niin Ukko oli niin lähellä tolpan ja lampaiden välistä linjaa, että yritin varmistaa suunnan tapauttamalla oikeaa reittä. Tämähän sai aikaan sen, että Ukko kääntyi mua kohti ja lähti kaartamaan siitä takaviistoon. Uusi käsky maahan ja Ukko kyllä hyvin otti fokuksen takaisin lampaisiin. Uusi käsky ilman reiden läpsytyksiä ja Ukko lähti tosi hyvälle kaarella ja teki hyvin loppuun. Ukko myös otti nostossa ja ohjaajalle kuljetuksessa käskyt todella hyvin, mutta itse en vaan jostain syystä käännättänyt Ukolla lampaita riittävästi vaikka koko ajan tiedostin, että taitaa olla vähän offline. Jotenkin ei vaan uskaltanut "alkaa kikkailemaan". Huono selitys. :D Hakukaaresta tuli siis 10/20, nostosta 6/10, kuljetuksesta ohjaajalle 4/20. Typerä pistevähennys, kun Ukko oli niin hyvin kuulolla. Ihan erilaista kuin Jerikon kanssa tolpalta karjuminen. :D
Ajo sujuikin sitten taas aivan älyttömän hyvin, Ukko oli rauhallinen, otti suuntakäskyt todella hyvin ja itse osasin jättäytyä kunnolla taakse, että Ukko sai työrauhan eikä voinut mitenkään tulkita, että itse ajaisin lampaita. Tästä huikean hyvät pisteet 25/30, jotka oli parhaat 1-luokassa! :))
Häkillä meni sitten pyörimiseksi, Ukko kyllä yritti parhaansa, mutta lampaat ei vaan millään suostuneet menemään häkkiin vaan sieltä aina vähintään yksi sinkaisi sivulle ja ohi viime hetkellä. Lopulta yksi lammas sinkaisi ohi ja erilleen silleen, etten ehtinyt edes sitä huomata ennen kuin oli jo ehtinyt 10 metriä erilleen. En sitten viitsinyt alkaa Ukon kanssa säätämään, kun ajattelin ettei kuitenkaan saataisi häkitettyä ja halusin mieluummin lopettaa rauhalliseen tilaan eikä niin, että Ukko yrittäisi ottaa lampaat takaisin eikä välttämättä edes onnistuisi. Heitin siis häkin narun kädestäni maahan ja kyykistyin vaan rapsuttelemaan ja kehumaan Ukkoa ja annoin loppujen lampaiden mennä. Enpä sitten siinä nähnyt, että karannut lammas pysähtyi siihen ihan lähelle ja muut kaverit siihen viereen, mutta ratkaisu oli varmasti kuitenkin oikea. Häkitystä oltaisiin tuskin kuitenkaan saatu tehtyä kun lampaat oli sen häkin ympäri juoksemisen keksineet, ja nyt sain lopettaa Ukon kannalta rauhalliseen tilanteeseen, kun "tarkoituksella" annettiin lampaiden mennä.
Hirmu tyytyväinen olin kyllä Ukkoon! Nyt kun vielä saadaan se pidempien matkojen haku kuntoon (ei paljoo enää vaadi) ja mä opin paremmin häkittämään, niin sitten tulee kyllä hienoa rataa Ukolta! ;) Tykkään kyllä tosi paljon Ukon rauhallisesti tyylistä tehdä. :)
Ukon kanssa lähdettiin sitten kaksin paimennuskisoihin. Ukko teki kyllä hyvää työtä, paitsi että haku ja häkki ei mennyt ihan putkeen. Lähetin Ukon ihan tolpalta ja meinas leikata, pysäytin ja vaikka Ukko ottaakin suuntakäskyt tosi hyvin etäältäkin, niin Ukko oli niin lähellä tolpan ja lampaiden välistä linjaa, että yritin varmistaa suunnan tapauttamalla oikeaa reittä. Tämähän sai aikaan sen, että Ukko kääntyi mua kohti ja lähti kaartamaan siitä takaviistoon. Uusi käsky maahan ja Ukko kyllä hyvin otti fokuksen takaisin lampaisiin. Uusi käsky ilman reiden läpsytyksiä ja Ukko lähti tosi hyvälle kaarella ja teki hyvin loppuun. Ukko myös otti nostossa ja ohjaajalle kuljetuksessa käskyt todella hyvin, mutta itse en vaan jostain syystä käännättänyt Ukolla lampaita riittävästi vaikka koko ajan tiedostin, että taitaa olla vähän offline. Jotenkin ei vaan uskaltanut "alkaa kikkailemaan". Huono selitys. :D Hakukaaresta tuli siis 10/20, nostosta 6/10, kuljetuksesta ohjaajalle 4/20. Typerä pistevähennys, kun Ukko oli niin hyvin kuulolla. Ihan erilaista kuin Jerikon kanssa tolpalta karjuminen. :D
Ajo sujuikin sitten taas aivan älyttömän hyvin, Ukko oli rauhallinen, otti suuntakäskyt todella hyvin ja itse osasin jättäytyä kunnolla taakse, että Ukko sai työrauhan eikä voinut mitenkään tulkita, että itse ajaisin lampaita. Tästä huikean hyvät pisteet 25/30, jotka oli parhaat 1-luokassa! :))
Häkillä meni sitten pyörimiseksi, Ukko kyllä yritti parhaansa, mutta lampaat ei vaan millään suostuneet menemään häkkiin vaan sieltä aina vähintään yksi sinkaisi sivulle ja ohi viime hetkellä. Lopulta yksi lammas sinkaisi ohi ja erilleen silleen, etten ehtinyt edes sitä huomata ennen kuin oli jo ehtinyt 10 metriä erilleen. En sitten viitsinyt alkaa Ukon kanssa säätämään, kun ajattelin ettei kuitenkaan saataisi häkitettyä ja halusin mieluummin lopettaa rauhalliseen tilaan eikä niin, että Ukko yrittäisi ottaa lampaat takaisin eikä välttämättä edes onnistuisi. Heitin siis häkin narun kädestäni maahan ja kyykistyin vaan rapsuttelemaan ja kehumaan Ukkoa ja annoin loppujen lampaiden mennä. Enpä sitten siinä nähnyt, että karannut lammas pysähtyi siihen ihan lähelle ja muut kaverit siihen viereen, mutta ratkaisu oli varmasti kuitenkin oikea. Häkitystä oltaisiin tuskin kuitenkaan saatu tehtyä kun lampaat oli sen häkin ympäri juoksemisen keksineet, ja nyt sain lopettaa Ukon kannalta rauhalliseen tilanteeseen, kun "tarkoituksella" annettiin lampaiden mennä.
Hirmu tyytyväinen olin kyllä Ukkoon! Nyt kun vielä saadaan se pidempien matkojen haku kuntoon (ei paljoo enää vaadi) ja mä opin paremmin häkittämään, niin sitten tulee kyllä hienoa rataa Ukolta! ;) Tykkään kyllä tosi paljon Ukon rauhallisesti tyylistä tehdä. :)
Tilaa:
Kommentit (Atom)