Koska siemenneste oli niin poikkeavan väristä tunnusteltiin myös eturauhanen ja se oli suurentunut. Eläinlääkäri suositteli eturauhasen ultraäänitutkimusta ja samalla myös kivesten tutkimista sekä virtsanäytteen ottoa.
Valkeakoskella aika lisätutkimuksille olisi mennyt niin pitkälle, että aloin etsimään vaihtoehtoa ja soitin Reviiriin, jossa muuten olen koiria käyttänyt luustotutkimuksissa tmv. Sieltä kuitenkin suositeltiin sitten lisätutkimuksia joko Hakametsässä tai Oivassa, jossa on tarkempi ultraäänilaite. Iso hatunnosto Reviirille siitä, ettei vaan rahastaneet vaan ohjasivat paikkaan josta saa parhaan selvyyden! Kiitos! :)
Kuinka sitten sattuikaan, että saatiin jo tälle päivälle ilta-aika jonne ehdin töistä hyvin. Jeriko yleistutkittiin, eturauhanen tunnusteltiin uudelleen ja sitten kuvattiin ultraäänellä. Eturauhanen oli suurentunut ja siinä oli pieniä kystia (nesterakkuloita), joita voi tulla ihan ikääntymisen myötä tai tulehduksen jälkitilana. Muuten eturauhanen oli normaali eikä siis onneksi mitään vakavaa. Kiveksissä ei mitään poikkeavaa. Virtsanäytteessä oli vähäisesti punasoluja ja siittiöitä, mutta ei mitään merkittävää poikkeavaa eikä tulehdusta.
Jälkiviisaus on paras viisaus, eikö? Nyt kun asioita miettii taaksepäin, heräsi ajatus, että ehkä Jerikon syksyiset selkäkivut olikin eturauhasperäisiä ja silloin löydettiin sattumalöydöksenä/ikämuutoksena spondyloosipiikki ja jäätiin haukkumaan väärää puuta ja oikea syyllinen jäi tutkimatta. Jerikon oireet syksyltä sopisi eturauhasvaivoista johtuvan kivun aiheuttamaksi ja myöskin ainakin Sanna Hasu Jerikoa käsitellessään syksyllä/loppuvuodesta havaitsikin aristusta eturauhasessa, mutta itse en vaan siitäkään vielä osannut ajatella mitään silloin, kun ajatteli vaan sitä spondyloosipiikkiä. Ei vaan osannut ajatella, että sillä olisi eturauhasperäistä vaivaa, kun ei sen pissaamisia juurikaan näe kun vapaana on pihassa ja lenkillä eikä pissoja tule kytättyä. Tyhmä mikä tyhmä.
Siittiömäärät on silloin astutushetkellä olleet varmastikin vähintään yhtä alhaalla kuin nyt, jollei jopa heikompana eikä sillä sitten ole tiineyttä saatu aikaiseksi. Nyt Jeriko sai hormonipiikin, jonka pitäisi pienentää eturauhasta ja tarkoitus on sitten myöhemmin ottaa vielä uusi siemennestenäyte, että näkee palautuuko tilanne normaaliksi. Kovasti toivoisin, että palautuu, mutta tärkeintä tässä päivässä oli toki se, ettei mitään vakavaa löytynyt.
Pakko vielä kehaista Jerikoa, kun se oli taas niin mallikas potilas ja sai kehuja sekä hoitajalta että eläinlääkäriltä. Odotusaulassa odottavista koirista osa selvästi stressasi paikkaa, mutta Jeriko vaan heilutteli niille häntää tai makasi rennosti lattialla samalla, kun itse luin Palveluskoirat-lehteä. Tutkimuksista (niistä hieman epämukavista eturauhasen tunnusteluistakaan) Jeriko ei reagoi mitään, makasi selällään rentona kun karvoja ajeltiin ja ultrattiin, katseli vaan rauhallisesit ympärilleen. Vatsanpeitteiden läpi otettiin neulalla näytekin eikä Jerikolla silmäkään räpsähtänyt. On se vaan niin luottavainen, rento ja hermorakenteeltaan tasainen ettei sitä mikään hätkäytä. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti