Lammastelua, peekoilua ja leikkiä

Viime sunnuntaina lähdettiin Jupiterin kanssa pääkaupunkiseudulle. Päästiin vierailemaan hakuryhmään jossa Jupiterin veli Kiila sekä Immi ja Rudi treenaa. :) Oli tosi kiva nähdä Kiilaa ja ylipäätään päästä treenaamaan vieraaseen porukkaan. Jupiterille tehtiin taputusavuilla. Vähän oli seisovanoloinen ilma just siinä ja Jupiterilla oli parin maalimiehen löytämisessä vähän haastetta, mutta siellä se vaan itsenäisesti etsi. Ei tuu yhtään mua ikävä. :D Hyvät treenit saatiin.

Treenien jälkeen käytiin vielä leikkitreffeilla Kiilan kanssa. Pojat kaahaili ensin kuin vinttikoirat radalla ja sitten kun alkoi vähän väsyttämään siirryttiin painileikkeihin. Välillä käytiin pienessä purossa virkistäytymässä ja Kiila innostui uimaankin, Jupiter vaan pönötti vedessä. Todella kivoja poikia on kyllä molemmat. Niin kiva nähdä miten noin puolivuotiaat pojatkin leikkii täysin sulassa sovussa ilman vähäisintäkään riidan poikasta. Hyväluonteisia kavereita. :)

Itse kävin kokeilemassa pienlentokonelennolla ja todella kivaahan se oli! :)

Maanantaina käytiin tottistreeneissä. Jerikolle tehtiin kisanomainen treeni ja taas pysyi treeneissä pakka hyvin kasassa. Vielä kun saisi koevireen samanlaiseksi. Ukko sai myös tehdä pientä rallattelua ja toimi uuden kännykän kameran testimiehenä.

Tiistaina käytiin Päivin luona paimentamassa. Mulla oli Ukko ja Jupiter mukana, Ukko sai vähän fiilistellä "omaksi ilokseen" vailla sen suurempaa päämäärää. Jupiterin kanssa pyöritettiin ensin kesympää porukkaa ja Jupiter lähti nyt ihan kivasti kiertämään. Vasempaan suuntaan kiertäminen tuli enemmän luonnostaan, mutta lähti sitten myös oikealle. Ihan pari askelta peruskuljetuksentynkääkin tuli. Sitten lopuksi vielä vilkkaammalla porukalla ja kiertäminen onnistui siinäkin hienosti. Matalana se kyllä jo työskentelee, joten aika tyylikäs siitä varmasti tulee. Hyvältä näyttää. :) Nyt katsellaan seuraavan kerran sitten muutaman viikon päästä ehkä, että miltä sitten taas näyttää.

Lähdettiin sitten auttamaan lemmikkilampaiden siirrossa Valkeakoskella yhdessä paikkaa. Etukäteistietona oli, että niitä olisi kahteen kertaan koiralla siirretty, mutta ei se nyt ihan niinkään ollut. Täysin koiraan tottumattomia lampaita, jotka oli jo aikaisemmin levinneet ja ollut pahemmillaan muutaman päivän karussa siirtoyritysten johdosta ja etsijäkoira oli sitten käynyt ne paikallistamassa. Olosuhteet ei muutenkaan koiran käytölle olleet ihan ihanteelliset, mutta kun oltiin sinne asti menty niin "pakkohan" sitä oli yrittää. Ajattelin, että lyhyen matkaa siirrettäessä tottumattomia lampaita Ukko olisi paras vaihtoehto, mutta ei se ihan toiminutkaan niin, kun lampailla oli niin paljoa eri paikkoja mihin pääsi livahtamaan, ei halua seurata edes omistajaansa eikä riittävästi aukeaa missä koira voisi oikeasti koota porukkaa.

Lampaat levisi sitten "pitkin poikin", juoksi Ukon ylikin kertaalleen ja sitten toisessa tilanteessa Ukko ei vaan saanut niitä liikkeelle ei sitten millään. Jeriko haki niitä loppujen lopuksi talon alta ja sieltä lähtiessä lampaat levisi ja yksi hävisi, ja hieman myöhemmin toinen pääsi jonkin aidan ohi ja hävisi sekin. Nice. Mutta Jeriko teki kyllä hienosti hommia, jäljesti ensin toisen lampaan noin 150 metrin päästä ryteiköstä piilosta ja sitten vielä toisen kateissa olevan rantaa pitkin ainakin 300m päästä. Jeriko sai niitä kyllä koottua moneen kertaan ja olisi niitä kuljettanutkin ihan hyvin, mutta stopparikoira edessä olisi ollut välttämätön eikä Ukko valitettavasti sitten pärjännyt näin villien kanssa.

Täytyy sanoa, että kyllä tuo Jerikon älykkyys ja työäly aina välillä ihmetyttää. Sitähän ei ole koulutettu mihinkään eläinten etsintään ja pk-jäljellä se ei ole vähääkään kiinnostunut esim. riistan jäljistä eikä koskaan vaihda harhalle. Kuitenkin tällaisissa tilanteissa se hoksaa, että jotain puuttuu ja lähtee oma-aloitteisesti jäljestämään ja jäljestää niin pitkään, että kohde löytyy. Toista kadoksissa olevaa etsiessä mentiin rantaa pitkin yhden naapurin pihan ohi ja siihen pysähdyttiinkin ja otettiin Jeriko itse asiassa kertaalleen jäljeltä pois ja lähdettiin takaisin päin, kun naapurilta kysyttäessä mitään ei oltu nähty eikä huomattu, eikä pihassa oleva vahtikoira ollut reagoinut. Tultiin siis aluksi siihen käsitykseen, ettei lammas olisi voinut päästä siitä ohi huomaamatta. Kun Jeriko kuitenkin lähti uudelleen jäljestämään samaa jälkeä niin sanoinkin, että nyt luotan kyllä koiraan ja niin vaan se kadonnut lammas löytyi pitkältä rantapöpelikköä eteenpäin jatkaessa. Ei olisi mitenkään löytynyt ilman Jerikon apua niin kaukaa. Kyllä siinä kohtaa sai olla ylpeä koirastaan, kun ihan täysin sen ansiosta tarina sai onnellisen lopun, lampaat päätyi sinne minne niiden kuuluikin mennä eikä yksikään jäänyt kadoksiin. :)

Eilen Pete kävi meillä kouluttamassa. Päätin tosiaan, etten ottanut Jupiterin kanssa nyt ollenkaan. Jerikon kanssa tehtiin jakoa ja korjailtiin mun epäloogista otettavan lauman osoitusta. Kun vaan itse olen rintamasuuntani kanssa selkeä enkä vaihda sitä jaon aikana, on Jerikollekin ihan selkeää mikä porukka otetaan ja tuli jakoihin rennosti ja piti lampaat hyvin. :)

Harjoiteltiin myös häkitystä, jossa ongelmana mun oma passivoituminen ja Jerikon valuminen "seis"-käskyn alta. Kriittisissä kohdissa kun muistaa laittaa Jerikon maahan asti, niin homma pysyi hienosti hallussa ja häkitykset onnistui. Pieniä ja rauhallisia flänkkejä Jeriko osaakin tehdä hyvin. :)
Treenit jatkuu taas näillä ohjeilla. Viikonloppuna onkin sitten Myytin leiri Jämillä, joten treeniä taas pukkaa. :)

Niin joo. Jeriko kävi keskiviikkona virallisessa mittauksessa agilityä varten ja siitä tulee jatkossa pikkumaksi. Saa jatkoa agilityharrastukselle ja pientä kevennystä, kun rimakorkeudet tippuu ensi vuoden alusta. :) Tän vuoden puolella käydään varmasti vielä normikisoissa kuitenkin. :)