maanantai 5. kesäkuuta 2017

Jälkitreeniä, paimennusta ja pentutreffit

Viime tiistaina käytiin Ilonan kanssa tekemässä jälkeä. Ilona tallasi Jerikolle 1,4km jäljen, minä Millille jäljen sekä Jupiterille jäljen. Jupiterin jälki oli sellainen kaareva, tai no, maasto vähän pakotti tekemään ihan suoran kulmankin, ja pituutta oli ehkä noin 50m tai vähän vajaa. Nameja jäljellä jonkin verran, mutta tyhjiäkin välissä. Jupiter keskittyi välillä tosi hyvin ja tarkasti otti jälkeä, mutta välillä poikkesikin jäljeltä. Kuitenkin itse hienosti palasi takaisin jäljelle ja jatkoi. Kiipesi jopa pienen kiven päälle jonka yli olin mennyt ja laittanut namikeon. Hieno pentu. :)

Jerikon jana lähti ylämäkeen ja jälki leikkasi noin 35 metrin kohdalla. Hienosti Jeriko eteni suoraan janalla, mutta nosti kyllä takajäljen. Tai tarkkaan ottaen mielestäni merkkasi jäljen oikean suunnan ja sitten lähti kuitenkin selvittämäään mistä jälki oli tullut. Jälki lähti siis vasemmalle. Jeriko olisi jatkanut varmaan tielle asti, mutta kääntyi sitten kun kuuli mun puheen.

Nyt oli jäljellä uutena yllätyksenä kvartaalit eli isosta koiran makkarasta leikatut paksut viipaleen neljäsosat. :D Jeriko oli hauska, kun löysi ensimmäisen. Jäi äimistyneenä seisomaan sen eteen ja otti herkkupalan vasta kun sanoin, että "vapaa". :D Hassu poika. Jäljestys sujui tarkasti ja normaaliin Jerikon tapaan, kepit (kaikki kuusi) ja neljä kvartaalia nousi hienosti. Kepeillä Ilona osallistui Jerikon kehumiseen ja ihasteluun, josta Jeriko oli kyllä todella mielissään ja jatkoi jäljestystä keppien jälkeen häntä tötteröllä. ;) Aivan huippuhyvä treeni! :)


Perjantaina Pete Keski-Korpela tuli meille kouluttamaan paimennusta. Jupiter sai vähän pyöräyttää lampaita ja sitten treenattiin Jerikon kanssa jakoa. Sain kotiläksyksi opetella eri vaihteita Jerikon kanssa, ajoa ympäri aitausta aivan hitaasti, ravilla, juosten, jne. Portaaton vauhdin säätö. Katsotaan kuinka hyvin onnistuu.. :D

Lauantaina olikin sitten Jupiterin pentueen pentutreffit. Yksi veli puuttui, muuten kaikki veljekset paikalla. :) Treenailtiin yhdessä vähän paimennustaja sain Jupiterin kanssa tosi hyviä pätkiä, se keskittyi ja malttoi hyvin ja tasapainotteli lampaita jopa hetken peruskuljetuksessa aidan vieressä. :) Veljekset oli kyllä mainioita ja Jupiter otti ilon irti veljien kanssa leikkimisestä. :) Lisäilen varmaan videoita myöhemmin.



Illalla käytiin vielä Liisa-Idan ja Pasin kanssa tekemässä jälkitreeni. Pasi tallasi Jerikolle jäljen, jolla oli kolme keppiä, mun sports tracker mittasi matkaksi 910 metriä, mutta matka oli ilmeisesti hieman lyhyempi. Lähdin jäljelle yksin ja hieman meinasi usko loppua varsinkin lopun kiemuroiden kanssa, mutta hienosti Jeriko kyllä jäljesti ja nosti kaikki kolme keppiä. Pasi ja Liisa-Ida oli tien varressa vastassa viimeiseltä kepiltä ja Jeriko sai "yleisöltä" aplodit ja ihastelua. ;)


Jupiterille tallasin myös jäljen. Tällä kertaa oikeasti vain kaartuvan ilman mitään kikkailuja, pituutta oli varmaan jotain noin 70m. Välissä Jupiter meinas jo joutua vähän hukkaan, kun lähti nostamaan vauhtia ja kun en voinut itsekään sanoa, että missä jälki tarkalleen meni, niin menin vaan mukana. Jupiter sitten itse korjaili itsensä takas jäljelle, joten varmaan ihan hyvä oppi. :)

Esineruutu ei ollut Jerikon paras. Jeriko odotti hihnassa puuhun sidottuna kun Kide teki ja laskikohan sitten vire kuitenkin, kun Jeriko otti niin rennosti siinä..? Halukkaasti kyllä lähti esineruutuun, mutta voimakkaassa oikealta tulevassa tuulessa meinas jäädä vasen takakulma kokonaan tarkastamatta. Ensimmäinen esine nousi keskeltä takaa nopeasti, sai tuulessa hyvin hajun. Toinen toikealta edestä löytyi sinänsä nopeasti, mutta Jeriko jäi vähän ihmettelemään autolaturia, että mistä ottaisi siitä kiinni, otti sitten johdosta ja vähän piti ravistella.. Ja sitten se vasen takakulma vaati avun, että oikeasti upposi sinne.

Sunnuntaina meillä oli kesän eka paimennusryhmä treenaamassa. Jeriko sai toimia apukoirana ja hienosti se hommansa taas hoitikin. Vasta jälkikäteen tajusin, että Jeriko oli ensin lauantaina apukoirana hieman lyhyemmissä treeneissä kolmelle pentuveljekselle, ja sitten sunnuntaina yhteensä noin 5 tuntia apukoirana ja päälle vielä lampaiden siirrot treenejä varten ja treenin jälkeen, sekä pässien siirto uudelle laitumelle illalla. Treeneissä Jeriko tasapainotteli taustalla lampaita itsenäisesti ja jarrutti niiden menoa helpottaen töitä aloitteleville koirakoille, eli toisin sanoen oli koko ajan keskittyneenä ja liikkeessäkin tosi ison osan ajasta. Eikä mitään väsymyksen merkkejä, päin vastoin, Jeriko olisi vaan jatkanut hommia vaikka jo kutsui pois. On se aikamoinen työmyyrä. :) Juuri tuollainen bordercollien kuuluukin olla.

Torstaina käytin Ukon Räihän tutkittavana Anne Muhlen suosituksesta. Etukäteen taas tuntui vähän, että minkä ihmeen vuoksi tutkitutan sitä uudelleen ja uudelleen, kun ei enää ontumaakaan ollut näkynyt. Selvää ontumaa ei tullut esille Ukkoa liikuttaessa Räihän vastaanotolla/ulkona, mutta lonkkien liikutteluun Ukko selvästi reagoi yrittämällä luikerrella pois otteesta. Myös vasemman polven testaamiseen Ukko reagoi selvästi eikä antanut oikaista polvea suoraksi, mutta tämä saattoi liittyä siihen, että samalla myös lonkkaan tuli liikettä.

Ukolta kuvattiin uudelleen lonkat sekä polvet, ja lonkissa oli Räihän lausunnon mukaan aivan lievät nivelrikkomuutokset, jotka olivat edenneet tammikuun kuvaukseen verrattuna. Diagnoosiksi siis muodostui, että Ukon ontumiset johtuikin todennäköisesti lonkista ja Ukolle aloitettiin Cartrophen-pistosarja. Lisäksi Räihä suositteli Ukolle tulehduskipulääkekuuria.

Toivotaan, että näistä on nyt apua Ukolle. Nyt on vähän vaikea sanoa onko se edelleen kipeä, kun ei normaaliin tapaan ole enää leikkinyt Jupiterin kanssa tai leikki päättyy nopeasti Ukon nasahdukseen aivan kuin kipuun reagoiden. :(

Ei kommentteja: