No mutta, nyt meille tuli sitten pennut Mimmi ja Ninni (joista Ninni onkin itse asiassa ilmeisestikin poika), jotka on jo vähän rohkeampia/sosiaalisempia. Mimmi on noin 12 viikon ikäinen ja se on löytynyt jostain kadulta tosi huonossa kunnossa. Nyt se on jo sosiaalinen ja villi tuulispää. :)
 |
| Mimmi a.k.a. Tuulispää |
Ninni on otettu talteen jonkun maatilan ympäristöstä ja sekin on ollut alkuun aika huonossa kunnossa, korvapunkkeja on ollut yms. Ninnillä on ollut myös silmätulehdusta, johon se on saanut meilläkin lääkettä ja on nyt paranemassa hyvin. Ninni-poikakin on veikeä ja leikkisä kaveri, joskin hieman rauhallisempi kuin Mimmi. Hieman rauhallisempi luonne johtaa myös siihen, että Ninni-poika tulee jo hyvin juttuun sekä meidän koirien että kissojen (lähinnä Lalli ja Pikkels) kanssa.
Sitten meille tuli emä ja pentu Manta ja Mökö. Nämä on myös ulkoa otettu talteen, mutta toisin kuin edelliset, nämä oranssit karvakaverit on vielä kovin arkoja. Tässä saa sitten itse pistää parastaan, että saa aremmat kaverit luottamaan ihmiseen. Hyvää edistystä on kyllä jo tapahtunut, kun molemmat nukkuu öitä olohuoneen sohvalla ja on jäänyt mun noustua vielä hetkeksi siihen eikä heti luiki piiloon. Mököä olen myös lahjonut broilerin sydämellä, joka on lähtenyt ihan hyvin maistumaan. Manta ei kyllä vielä suostu syömään mun läsnäollessa. Eiköhän ne siitä, kun saavat mallia rohkeammista kavereista ja hyviä kokemuksia. :)
 |
| Mökö |
 |
| Manta |
Koirat suhtautuu tosi hyvin uusiin kissoihin ja erityisesti Jeriko on näitä arempia kissoja kohtaan tosi kiinnostunut. Makoilee pitkiä aikoja jossain sängyn vieressä katselemassa, heiluttelee välillä häntää ja antaa kaikkia mahdollisia ystävällisiä eleitä. Ja kun se kuitenkin käyttäytyy tosi rauhallisesti ja ilmiselvän ystävällisesti eikä silleen kyttää negatiivisessa mielessä, niin ilmeisesti se jotenkin toimiikin. Näin nimittäin tossa hetki sitten sohvalta ylös noustessa, että makuuhuoneessa Jeriko makasi sängyn edessä ja noin metrin päästä lattialta mut nähdessään sängyn alle sujahti Manta. Jeriko ilmeisestikin on saanut näiden arkojenkin luottamuksen jo aika hyvin. :)
2 kommenttia:
Voi että kun Nevakin osaisi yhtä kauniisti suhtautua kissoihin! Meiltä lähti alkuvuodesta kissa mun äidille turvapaikanhakijaksi, kun ottivat Nevan kanssa pari kertaa yhteen... Siihen asti oli elo sujunut kivuttomasti, mutta jotain tapahtui, eikä enää sujunutkaan :/
Onpa kurja, että teillä on mennyt noin.. :( Mikäköhän siinä oikein voi olla, että tolleen muuttuu..?
Meillä on jännä, kun noi ensikotikissat tuntuu sietävän Jerikon (ja Ukon) läsnäoloa tällä hetkellä paremmin kuin ihmisten. Tässä yhtenä aamuna näin, kun Mökö leikki kyljellään jollain lelulla, kun Jeriko makasi puolen metrin päässä, mutta kun näki mut ja yritykset ottaa kuvaa/videota, leikki loppui lyhyeen vaikka olin huomattavasti kauempana.
Lähetä kommentti