Vetoa ja muita kuulumisia

Lissu pääsi eilen muuttamaan omaan kotiinsa ja myös sieltä on saatu mukavia kuulumisia. Lissu on (odotusten mukaisesti) ollut heti kuin kotonaan, ottanut valtakunnan omakseen niin sanotusti. Vähän on pitänyt pistää kahta suurin piirtein samanikäistä poikaa ruotuun, mutta sitten on leppynytkin. Toivotaan, että myös siellä menee kaikin puolin hyvin. :) Jossain vaiheessa ehkä ensi viikolla tulee meille sitten seuraavat ensikotiasukkaat.

Käytin Jerikon tuossa 1,5 viikkoa sitten uusinta lonkkakuvilla. Tämä oli ihan omaa mielenkiintoa ja jalostuksellisesta näkökulmasta halusin nähdä, että kaikki on edelleen hyvin. Tai oikeastaan jo osasin aavistaa, että hyvät on edelleen, koska ensimmäisenä mulle tuli mieleen kysyä, että olisiko viime vuotisista selkäkuvista saanut myös lonkkalausunnon lantiokuvasta. Aluksi sanottiin, että voisi saadakin ja tein siitä lausuntopyyntöä, mutta sitten tulikin viesti että ei onnistu, koska jalat ei ole oikeassa asennossa ja polvet ei näy. Soitin sitten Limanille siitä ja yritin vähän kysyä lausuntoa niistä kuitenkin suullisesti, mutta kieltäytyi antamasta mitään puhelinlausuntoa. Liman suositteli (totta kai) kovasti vanhemman koiran kuvauttamista uudelleen sen antaman jalostuksellisen arvon vuoksi. Vähän tuumaisin asiaa, mutta päätin sitten kuvata. Pipsa kysyi, että kuvataanko kyynäretkin ja päätin sitten, että mikä jottei. Jälkikäteen tuli mieleen, että olisi voinut myös polvista pyytää lausunnon, mutta ehkä me nyt pärjätään ilmankin..? :D

Kuvattaessa ja kuvia läpi käydessä Pipsa Lampinen (Eläinlääkäriasema Reviiri, Tampere) meinasi, että lonkat voisi olla A:tkin, joten vähän jäin jännityksellä odottamaan, että mikä on lopputulema. B/B tuli lonkat kuitenkin takaisin ja kyynäretkin oli ihan priimaa 0/0, joten tyytyväisenä voi jatkaa harrastuksia. Onhan Jerikolla kuitenkin jo jonkin verran ikää ja rasitusta on ollut, niin hienoa, että on noin hyvänä pysynyt! :)

Ukon kanssa on tehty ihan lyhyitä pieniä paimennuspätkiä, siis ihan että Ukko on hakenut lampaat vaan jostain ja on lopetettu heti siihen. Ukko on kuunnellut näissä aikas hyvin. :) Tänään jaettiin porukkaa osiin ja molemmat pässit pääsi oman uuhiporukkansa sekaan. Toinen porukka oli kyllä vähän onneton, kun Lalli pässi huusi Linuksen (se toinen pässi) perään ja kaksi emoa huusi karitsoitaan. :D Ehkä ne kuitenkin vielä löytää yhteisen sävelen (toivon mukaan) ja on siellä sitten ne kolme muuta joilla ei ole ollut karitsoita. Ukko ja Jeriko hoiti kyllä tässä hienosti osansa, kun siirreltiin porukoita paikasta toiseen ja porukat olis vähän halunnut hajoilla ja palata toistensa luokse. Hienosti pojat otti koppeja eikä antanut periksi. :) Toivotaan, että ensi talvena karitsoita tulisi enemmän, mutta että karitsoinnit itsessään sujuisi yhtä vaivattomasti kuin viime talvena. :)

Tänään käytiin taas vetotreeneissä juoksemassa ja autas armias, kun Ukko on taas lisännyt pökköä pesään. Siis sinne jonnekin hulluuden kammioon joka sen korvien välissä on. Jotenkin kohtuullisen rauhallisesti mennyt noi autolla odottamiset ja siitä radalle lähdöt näillä muutamalla edeltävällä tämän syksyn treenikerralla, mutta nyt on Ukko taas saanut jutun juonesta kiinni ja kiljui niin täyttä kurkkua, että koko Hervanta raikasi. Ja hitsi kun se veti lujaa! Kärkiporukka lähti aika tiukkaan tahtiin menemään ja annettiin niiden mennä ja juostiin Ukko mua vetäen ja Jeriko Ilonalla. Ukkoa kyllä harmitti niin pirusti päästää muut menemään, kun se olis vaan mennyt. :D Mentiin me silti kovempaa tahtia kuin viime kerralla ja jatkettiin juoksua koko kierros ympäri, joten ihan hyvä treeni!