Paimennusta ja jälkitreeniä

Viime päivityksestä unohdin kokonaan paimennustreenikuulumiset. Ei olla kyllä taaskaan kovinkaan aktiivisesti ehditty paimennusta treenaamaan, kun on niin hirmuisesti muuta hommaa kotona, mm. sähkökaapelille kaivettu maahan ura ja siihen liittyvää kaikkea muuta. Todella kivisessä maastossa ei mikään helppo homma ja vaikka kaapeli on jo maahan laitettu ja osin hiekalla peitetty, ei olla vielä saatu koko uraa täytettyä eli hommaa riittää. Ja sitten on se toinen pihasaunaan vievä kaapeliura vielä kokonaan hoitamatta. Huoh.

No mutta viime viikolla kuitenkin tuli treenattua paimennusta vähän niin kuin passiivisesti. Meillä kävi yksi treenaaja ja otettiin tuossa alalaitumella treeniä niin, että osa lampaista oli ensin häkissä ja muut valui sitten sinne laitumen toiseen laitaan. Sitten kun lampaat otettiin häkistä ne meinasi lähteä treenaavalta koiralta lapasesta, kun riittävän hyvää kykyä koota lampaita ei vielä ollut, ja Jeriko sai sitten toimia apukoirana ja tuli myös hyvä vetoa vastaan nostaminen, kun porukka ehti jo noin 20 metrin päähän muusta porukasta ja Jeriko siihen väliin. Ei meinannut tietenkään ihan helpolla vaihtaa suuntaa, vaan olis mielellään yrittänyt Jerikosta ohi, mutta Jeriko hoiti tehtävänsä hienosti. :)

Tehtiin myös suunniteltu treeni molemmille pojille häkkiä ja toista porukkaa apuna käyttäen. Ensin Jerikolle look back -treeniä siten, että ensin annoin ajaa kohti häkkiä, sitten flänkkäytin ekalla kertaa toiseen suuntaan ja toisella toiseen, josta sitten look back -käsky. Tämä on kyllä Jerikolle aika epäselvä tehtävä ja huomaa, ettei olla systemaattisesti harjoiteltu tätä ollenkaan tällaisessa tilanteessa, että toinen porukka on tosi kaukana. Jeriko meinasi turhautua ja sen myötä häntä nousi ja haukahteli, mutta en hyväksynyt sitten sellaista käytöstä vaan otettiin uusiksii kääntyminen, rauhoitin ja sitten vasta annoin kaarikäskyn. Hienosti se kyllä sitten haki porukan, vaikka varsinkin ekalla kerralla ei selvästikään tiennyt missä ne oli vaan teki varmuuden vuoksi tosi ison kaaren. Toisella kertaa tehtävä oli jo vähän helpompi, mutta tällaisia pitäis kyllä todella tehdä enemmän, että asia tulisi oikeasti tutuksi.

Ukon kanssa sitten käytettiin myös häkkiä ja Jerikon tuomaa muuta porukkaa hyväksi ja tehtiin häkkiä vasten ikään kuin jakoa. Hienosti Ukko kyllä tuli siihen väliin ja onhan sillä tehty jakoa ihan niinkin, että kaikki lampaat on vapaana, mutta nyt oli hyvä tilaisuus muistutella osan porukan ollessa häkissä. Ei kyllä nyt ainakaan yhtään jumittanut silmään. :)

Muutenkin Ukko on ollut nyt pikku siirtoja yms. tehdessä jotenkin vähän kuuliaisempi. Maahanmenot on toiminut paremmin ja flänkeille Ukko on irronnut paremmin. Olen nyt itse asiassa uskaltautunut sitten ihan ilmoittamaan Ukon 2-luokan kisoihin vielä tälle syksylle! :)

Lauantaina lähdettiin Helsinkiin mun hyvän lapsuudenystävän häihin. Ukon ja Jerikon piti molempien alun perin mennä Ilonalle hoitoon, mutta siellä alkoikin juoksut (joista Jeriko alkoi kyllä jo muutama päivä etukäteen ilmoittelemaan niin ehdin alkaa hyvissä ajoin toista hoitopaikkaa kysymään), joten Jeriko menikin sitten Hyvinkäälle Atelle ja Maijulle hoitoon. Iso kiitos hoitopaikoille! :)

Jeriko ja Ruuska

Sunnuntaina Helsingistä ajellessa napattiin Jeriko Hyvinkäältä kyytiin ja käytiin Tervakoskella erkkaria katsomassa. Siellä mm. Jerikon tyttö Savu oli ensimmäistä kertaa näyttelyssä, juuri 5kk täyttäneenä. Haastava kyllä tuomarillekin tuo 5-7 kk pentuluokka, kun pennut oli niin eri kehitysvaiheissa. Savu oli selvästi pienimmästä ja kevyimmästä päästä, mutta toisaalta malttoi tosi hienosti esiintyä, seisoi hienosti ja liikkui hyvin. :) Hyvän arvostelunkin sai vaikkei isossa pentuluokassa sijoittunutkaan, ja onhan se nyt ihan sika nätti! :)

Eilen piti kotiin tultua tehdä vielä jäljet molemmille pojille, mutta urheiluhenki loppui multa Jerikon jälkeä talloessa, kun hirvikärpäset hyökkäs joukolla kimppuun. Niitä oli ihan joka paikassa, eikä lopulta edes jäljen tallomiseen voinut kunnolla keskittyä, kun väisteli vaan maaston esteitä ja yritti nopeasti pois metsästä. :D En sitten lähtenyt Ukolle enää tallomaan (sori vaan). Jerikon kanssa jälkeä ajaessa muistin sitten ottaa verkkolippiksen mukaan niin oli huomattavasti siedettävämpää mennä. Jerikolla oli alkuun jäljellä vähän vauhtia ja sellaista epätarkkuutta siinä itse jäljestyksessä, mutta toisaalta kepit nousi alustakin suoraan kulmien jälkeen tosi hienosti. Loppua kohden Jeriko myös rauhoittui jäljestämään enemmän omaan tyyliinsä tasaisesti jäljen päällä eikä Jerikon ilme kyllä yhtään hyytynyt hirvareista (jotka ei itse asiassa sen turkkiin näyttänyt menevän ollenkaan). Ukossahan on välillä metsässä paljonkin hirvikärpäsiä, mutta en tiedä miksi ne ei nyt Jerikon kimppuun yhtään käyneet..? Mutta siis onnistunut jälkitreeni joka tapauksessa. :) Illalla harkitsin vetotreeneihin lähtemistä, mutta annoin itselleni sitten kuitenkin ajan istua vaan sohvalla. ;)

Meidän ruokakokeilu on edennyt nyt niin, että yksi iso pussi Acanaa on syöty. En osaa vielä sanoa näkyykö esim. Jerikon turkissa mitään erikoista, mutta toisaalta se myös selvästi vaihtaa nyt karvaa ja olen sitä sen vuoksi harjaillut useammin, joten turkki on senkin vuoksi siistimmän näköinen. Ukolla on ihan vähän tullut piereskelyä nappulaan siirtymisen jälkeen (pentunahan se oli ihan mahdotonta, kun oli JahtiVahdilla), mutta ei nyt ihan kamalasti. Molemmilla ulosteen määrä on ihan järkevä, mutta Jeriko on kyllä aivan omaa luokkaansa tuon mahan toiminnan kannalta. Se on jonkin sortin supersulattaja ja hyödyntää ruuasta kuin ruuasta ihan kaiken mahdollisen, ja nytkin sillä tulee melko pieniä määriä normaalia ulostetta (Ukolla siis ehkä vähän enemmän ulosteen määrä kuitenkin noussut). Eikä Jerikolla sen puoleen ole muitakaan erikoisuuksia, ilmavaivoja tmv, ilmennyt. Nyt vaihtui nappulaksi ProBooster, joka saatiin PK-piirinmestiksistä. Ihan ok ruokavaihtoehto sekin, joten kokeillaan nyt kun ilmaiseksi iso säkki saatiin. Taas vaihdon jälkeen näyttää siltä, että Jerikon ulosteessa ei ole muuttunut mikään, Ukolla ehkä aavistuksen pehmeämpää. No, se niistä kakkajutuista. :D

Viimeisenä meidän ensikotikissojen kuulumiset. Mauritz on jo muuttanut viime viikon torstaina omaan uuteen kotiin. En olis ehkä ihan heti uskonut, että 12-vuotias papparainen saa niin nopeasti niin hyvältä vaikuttavan kodin, mutta niin se vaan kävi. Eräs nuori pariskunta kävi siis edellisenä lauantaina sitä katsomassa, oli ihastunut mun kirjoittamaan kuvaukseen ja vaikutti Mauritzille tosi sopivalta kodilta, joten Maukka pääsi sitten jo omaan kotiinsa. Sain sieltä eilen ihania kuulumisia ja videotakin, jossa Maukka leikkii innoissaan kissojen onkilelulla. Se näytti siltä, että on nuorentunut entisestään (meillähän se alkoi loppuajasta leikkimään Pikkelsin kanssa) ja jotenkin puhjennut kukkaan. Tuntuu ihanalta nähdä, että oikea kissa taisi löytää oikeat omistajat. :))

Lissu on myös varattu ja vain käytännön syistä meillä olo vielä pitkittynyt. Eiköhän sekin pääse tällä viikolla muuttamaan ja ehkä meille sitten tulee uusia ensikotilaisia, koska yhdistys suorastaan pursuaa kodittomia kissoja. Toivotaan, että tilanne pian helpottaa..