Ekalta radalta 5 vp, tosin okserin rimakin heti alussa kolahti pahaenteisesti, mutta pysyi kannattimillaan. Muurille tullessa Jeriko sitten jotenkin sekosi ihan jaloissaan ja tuli suoraan muuri palojen läpi. Muuten aika kivaa menoa, etenemä 4,68 m/s.
Toinen rata alkoi oikein vauhdikkaalla suoralla ja sitten piti suoran lyhyen putken jälkeen kääntyä pituudelle. Mun suuruudenhullu ajatukseni oli vaihtaa ohjauspuoli valssilla ennen pituutta, mutta Jeriko ampaisikin putkesta niin lujaa, ettei mitään mahdollisuutte ehtiä. Tein sitten paniikki-takaaleikkauksen, joka oli aivan liian jyrkkä ja käänsi Jerikoa liian voimakkaasta niin, että ajautui keppien ekaan väliin väärältä puolelta. Lopussa oli sellanen kieputushässäkkä, jonka ohjausta en osannut päättää rataan tutustumisessakaan. Periaatteessa halusin tehdä peruskäännöksellä, mutta sitten tuli jotenkin sellainen olo, että se olisi Jerikolle jotenkin epäselvää ja päädyin tekemään vastakäännöksen ja niiston. Tämä meni ihan ok, mutta ehkä se peruskäännös-valssi olis ollut parempi... Tätä ennen kuitenkin tippu okseristakin rima, joten tuloksena 10 vp. Aikaa vievästä keppivirheestä huolimatta etenemä reilu 4 m/s.
Ihan kivaa menoa siis, mutta ei meidän parasta. Ekan radan loppusuoralla ennen viimeistä estettä himmaan taas jotenkin ihan hölmösti.. :D Riman ja muurin palikoiden tiputtelu ei ole Jerikolle mitenkään tyypillistä, mutta en nyt keksi syytä millä laittaisin sen omaan piikkiini.. Mutta sattuuhan noita, toivotaan että ensi kisoissa tulis jo nollaakin..
Kisapäivä sai vähän ikävän lopun, kun tajusin, että olin unohtanut avaimet kotiin (taas) ja Matti oli reissusssa. Ja kun ei omakotitalossa saakaan isännöitsijää tai vartijaa avaamaan ovea, niin tuli äkkiä aika orpo olo. Hädässä ystävä tunnetaan ja Tuijalta löytyi yösija. Onneksi oli molemmat koirat mukana! Tehtiin sitten lenkki illalla ja ulkona jo oli havaittavissa, että Jeriko oli yhtäkkiä erityisen kiinnostunut Meeasta ja alkoi vähän leikkiinkin pyytää. Tähän asti Meea on ollut lähinnä ilmaa. ;) Sisällä Jeriko oli oikein erityisen muikeena Meealle ja Tuija teki sitten paperitestin ja niinhän se Meea oli juoksut aloittanut. Ukko ei tuntunut asiasta tajuavan mitään, mutta en tiedä johtuiko nyt kuitenkaan kastraatiosta vai pelkästään siitä, että laumanjohtaja oli paikalla ja nartut kuuluu sille..? ;) Tosin kyllä Ukko leikkikin Meean kanssa niin kuin ei mitään, että mene ja tiedä. Toivon, ettei ymmärtänyt mitään. :D
Ja jos mulla oli eilen vaikeuksia päästä kotiin, niin viime aikoina on ollut vähän vaikeuksia pitää lampaat kotona eli aitauksessaan. Aluksi ne keksi tulla aidan yli pihan puolelle ja söi puiden kuoria pihlajoista, vaahteiroista ja vielä omenapuistakin. :/ Lunta siis on vaan ollut niin paljon, että aidan yli ei enää kummoista pomppua vaadittu.. Laitettiin sitten sähkölanka verkkoaidan yläpuolelle ja lampaat pysyi hetken aitojen sisällä kunnes sitten keksi toisen reitin pihalle. Nimittäin ladon katolta oli tippunut niin paljon lunta maahan, että ladon seinustalta pääsikin aidan yli ja tällä kertaa valitettavasti tien puolelle ja kakkapallerot johti autotielläkin 50-100 metrin päähän. Hui. Lisäksi lampaat oli käynyt meidän takakuistilla ja ties missä muualla. Kotiin tullessa ne oli kuitenkin kiltisti aitojen sisällä. Ihan niin kuin olisi osannut odottaa. ;) Tyhmä kuin lammas ei kyllä pidä ollenkaan paikkaansa eikä lampaiden pito ole ihan niin yksinkertaista kuin sitä äkkiseltään luulisi.. :D Aitaa saatiin siis taas korottaa..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti