Tiistaina olis sitten ollut Tamskin treenivuoro, mutta Ukkoa en vielä ottanut treenaamaan ja jotenkin vaan väsytti niin, että en sitten lähtenyt Jerikonkaan kanssa. Hiihtovuorolle lähtemistä en edes oikeastaan harkinnut.
Eilen käytiin Tiinan kanssa tokoilemassa. Jerikolle tein ihan vaan pk-hyppyä rimalla ilman kangasta. Ponnistuspaikan arpomista oli melko paljon, mutta viimeisenä meni sitten 90 cm tosi hienosti mennen tullen ja siihen lopetettiin tää treeni kun ei olla aikoihin tehtykään.
Ukko teki kaukkareita, hyppyä ja luoksetuloa. Kaukkarit meni nyt hallillakin ihan superhyvin 10 metrin matkalta, täpäkkänä nousi eikä jähminyt kertaakaan. Pari kertaa huomautin maan nuuskimisesta, mutta sitten kun palkkasin vaan hyvästä fokuksesta, niin sitä se tarjoasikin ja kokonaisuutena todella hyvältä näytti tää liike. :)
Sitten hyppy. Hyppäähän se, mutta esteen takana Ukko ei tiedä ollenkaan mitä sen pitäisi tehdä, katsoo vaan hölmistyneenä takaisin ihan niin kuin ei olisi "istu" käskyä koskaan kuullutkaan. Samaa Ukolla on kyllä välillä lenkeilläkin kun käsken istumaan ennen vapauttamista, jumittaa ihan hirveesti. Tai jos muuten jossain uudessa tilanteessa käsken istumaan, niin ei tiedä yhtään mitä pitäisi tehdä, vaikka istumista tehdään koko ajan kaukkareiden muodossa, ruokakupilla jne.. En tiedä miten sen nyt sanoisi kauniisti, mutta Ukko ei ole mitenkään älykäs koira eikä se osaa yleistää edes yksinkertaisia oppimiaan asioita itse. Vähän meinas turhauttaa, kunnes sitten vaan tajusin, että sellainen Ukko nyt vaan on ja mun pitää nyt ottaa toi erilaisissa tilanteissa istuminen työn alle.
Jeriko ja Ukko on kyllä välillä niin toistensa vastakohdat joissain asioissa, että vaikea muistaa ettei Ukko toimi niin kuin Jeriko. Hyvä esimerkki siitä kuinka Jeriko taas yleistää oppimiaan asioita tapahtui tässä ihan lähiaikoina myös. Olen joskus vuosia sitten opettanut Jerikolle Linnainmaalla valojen sammuttamisen makuuhuoneesta. Pari kertaa tehtiin sitä siellä keittiössäkin, mutta muualla oli niin monta katkaisijaa allekkain tai muuten ei ollut mielekästä tehdä (enkä loppujen lopuksi ole hirveän innokas temputtaja), joten lähinnä Jeriko napsutteli makuuhuoneen valoja pois silloin tällöin. Eikä olla tätä temppua tehty varmaan pariin vuoteen, mutta yksi ilta sitten valot jäi päälle, kun jo heittäydyin sänkyyn ja kutsuin Jerikon avuksi. "Valot pois"käskyllä Jeriko lähti etsimään katkaisijaa, löysi sen ja napsautti valot pois. Aivan uusi paikka eikä mitään varsinaista yleistämistreeniä olla tehty, puhumattakaan siitä kuinka kauan oli edellisestä kerrasta, mutta ei ollut Jerikolle ongelma. Ja Ukko ei sitten osaa istua hypyn takana. Mutta sellainen se vaan on... :D
Luoksetulotreeniin otin nyt kaksi patukkaa kokeeksi ja sehän toimi! Jätin toisen takapalkaksi ja toinen itselle mukaan eikä Ukko yhtään jähminyt takapalkan vuoksi. Saatiin jopa yksi aikas hyvä stoppi ja ihan ok vauhdilla tuli loppuun astikin. Ainut että suoraan sivulle se ei oikein ota taas tullakseen, vaan tulis suoraan eteen ja vielä tosi nättiin suoraan asentoon. Koittais nyt päättää mikä on paras, kun alkuun eteen tuleminen oli vaikeaa ja nyt sitten onkin niin tottunut tohon eteen istumiseen, ettei muuta osaakaan.. ;)
Ukon kanssa on myös sisällä tehty avoimen kaukkareita koko talon mitalta eli n. 20 metriä ja se sujuu aika hienosti. Pirskatti on myös päässyt treenaamaan ja se on kyllä aikas etevä pieni kissa! Tais olla neljäs tai aivan korkeintaan viides treeni kantolaatikkoon sheippaamista ja tältä se näytti! Hieman oli haastavaa samaan aikaan kuvata, naksuttaa ja palkata, mutta kissa osaa! Kun sitten meinasin tauottaa siksi aikaa, että saan nameja lisää käteen ja nostin laatikon ruokapöydälle, niin Pirskatti hyppäs lattialta suoraan pöydällä olevaan laatikoonkin. :D Pakkohan siitä oli palkata. Sitten kuskailin laatikkoa ympäri taloa ja Pirskatti juoksi laatikkoon aina uudelleen.
Ja kun Ukko ja Pirskatti on saanut sisätreeniä, niin vähän väkisin keksin sitten Jerikollekin tekemistä ja muistuteltiin mieleen nenän painamista kämmeneen. Tätäkin on tehty viimeksi joskus vuonna X, mutta Jeriko oli aivan heti kartalla ja lisäksi aivan innoissaan.
Tänään sitten Harrin agsatreenit ja Jeriko teki hienosti, mutta itse olin vähän tavallista huolimattomampi, hyvin Jeriko kyllä paikkas. Niin hyvin, että Harri yritti vakuuttaa Jerikoa, ettei tarvis kyllä päästää mua niin helpolla..
Onneksi on kohta viikonloppu, ehkä tää joku pieni väsymys siitä sitten helpottaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti