Porin tottelevaisuuskoe: ALO1 :)

Korkattiin nyt sitten meidän koeura Porissa. Tuomarina toimi Ilkka Sten.
Tealle taas kiitos kuvaamisesta, harmi vaan ei tajuttu vielä siinä vaiheessa että sen aidan toiselle puolelle kehän laidalle olisi voinut tulla lähemmäksi kuvaamaan, niin ei olisi ollut koko ajan joku kehäsihteeri/liikkuri/joku muu tiellä. :) Johannalle myös kiitos seurasta ja kannustuksesta, kuten myös Tuijalle. Tuijalle ja Ronjalle myös onnittelut omasta AVO1 -tuloksestaan! :)

Luoksepäästävyys 10

Paikalla makaaminen 0: Joo, enpä olisi uskonut että näin kävis, mutta kävipä silti. Paikkamakuu oli aika sähellystä kaiken kaikkiaan. Aluksi ei ehditty edes kävellä riviin kun jo ympäri kääntyessä yksi mäyräkoira oli Jerikon vieressä makaavan tollerinartun ympärillä hääräämässä. Koko liike otettiin sitten uusiksi miinus mäyräkoira. Noh, sittenpä hetken maattuaan rivin toisesta päästä lähti australian paimenkoira haahuilemaan ympäriinsä, haahuili vaikka kuinka pitkään, tuomari/liikkuri oli ennen liikkeen aloitusta tiukasti kieltänyt oman koiran kutsumisen tms. jos nousee, koira siis vaan haisteli ympäriinsä ja haahuili, ei onneksi lähtenyt kenenkään luokse. Jeriko katsoi sitä silmä kovana, ja näytti välistä siltä että jos tulee askeleenkin lähemmäksi niin Jerikokin lähtee, -> leikkimään. Lopulta aussi pääsi sitten jonnekin sinne omistajansa tuntumaan. Jerikopa sitten käänsi huomionsa oikealle puolelleen, äkkäsi hemaisevan kauniin tollerinartun ja sen kummemmin asiaa harkitsematta lähti sitä leikittämään. Ja sittenhän nämä kaksi leikkivät ympäri kenttää ennen kuin saatiin kiinni. Aussikin yritti tulla mukaan, mutta sitten Jeriko totesi että "tämä on minun tyttö". :D Ei tälle voi enää muuta kuin nauraa, aluksi ei kyllä yhtään naurattanut.
Harmitti kylläri tollerin omistajan puolesta. kaksi kertaa peräkkäin tulee toinen koira luokse, pahoittelin jälkikäteen Jerikon osuutta tähän, vaikka eihän sille mitään tietenkään mahtanut. Olisin itse halunnut kutsua Jerikoa nimeltä, että jos olisi sitten tullutkin mun luo ja jättänyt tytön rauhaan, mutta kun oltiin tiukasti kielletty niin en uskaltanut..
Koirien kanssa kun ollaan tekemisissä niin ei ikinä tiedä mitä sattuu, mikään ei ole niin varmaan kuin epävarma.. Mutta tietääpä ainakin mitä treenataan ensi koetta varten, on nimittäin tulossa sellaista häiriönkestotreeniä että oksat pois! ;)

Seuraaminen kytkettynä 9: Jooh, muuten aivan priimaseuraamista, ääniavuilla vain. Täyskäännös todella hieno!



Seuraaminen taluttimetta 9: Sama homma kuin edellä, yhdessä kohtaa erkani vähän. Harmittaa kyllä tuo ääntely, nyt oli kyllä taas tosi huono päivä, ei aina ole todellakaan noin paha! En vaan jotenkin saanut Jerikoa yhtä hyvin rauhoiteltua kuin ennen möllitokoa. Olin myös etukäteen päättänyt etten yhtään leikittäisi ennen suoritusta, mutta jotenkin sitten kuitenkin sorruin tekemään parin askeleen seurauksia ja palkitsemaan siitä vetoleikillä. Ei hyvä, olisi pitänyt pysyä alkuperäisessä ideassa, liikaa taisi tulla kierroksia. Ensi kerralla jätän siis vaikka lelut kotiin jos ei muuten osaa olla niillä häsläämättä, parempi vaan rauhoitella poikaa kun kyllä ne kierrokset sitten nousee itsestäänkin..



Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 10: Mitäs tähän nyt sanoisi, aivan nappisuoritus. :)
Videossa näkyy kyllä vähän huonosti kun jää just ton teltan ja kehäsihteereiden taakse...



Luoksetulo 10: Hyvin meni tämäkin. Aivan pienen kaarroksen teki taas ennen eteen istumista (ilmeisesti se lelun viskely kuitenkin edelleen aiheuttaa tuota), kuitenkin aivan suora asento edessä ja hyvä siirtyminen perusasentoon. Ehkä voisi vielä reippaammin tulla..? Mutta kuten sanoin, lelun viskely taakse aiheuttaa tuota pientä kaarrosta..



Seisominen seuraamisen yhteydessä 10: Todella hyvä, vaikka ehdin jo säikähtää tässäkin. Silmäkulmasta nimittäin näin kun Jeriko niiasi, en jäänyt kuitenkaan uusia käskyjä antamaan, jatkoin vaan eteenpäin. Sitten kun käännyin jätkä seisoikin! Oli tehnyt taas sen mitä joskus treeneissäkin, meinaa ensin arvata mitä sanon, mutta sitten kun aivot tulee mukaan niin korjaakin seisomiseksi. :D Aika hyvin kuitenkin, hyvä että korjasi, ykkönen olisi tohon muuten kosahtanut.



Estehyppy 9: Juuri kun oli kysytty olenko valmis ja vastasin kyllä, Jeriko kiinnitti huomion jonnekin kehän ulkopuolelle (en yhtään tiedä mitä siellä tapahtui). Jouduin kuitenkin antamaan käskyn ja kesti muutaman sekunnin ennen kuin Jeriko toteutti, jääräpäisesti päätin että tuplakäskyä en anna ja tapitin estettä ja kyllähän se sitten hyppäsi, ajatuksen voimalla tai jotain! :D Jäi ihan liki estettä, pistemenetys varmaan pienestä viiveestä.



Kokonaisvaikutelma 9: Arvaako kukaan mistä tämä tuli?? ;D

Että sellaista, yhteispisteet 161, nipin napin ykköstulos. Oli siinä parannusta möllitokoon kuitenkin, Jeriko oli liikkeiden välilläkin hyvin kuulossa ja perusasennossa kontakti säilyi hyvin, että pystyi aina aloittamaan liikkeet heti ja Jeriko pääsi seuraamiseen paremmin mukaan.
Mutta hienoa työtähän tuo loppu oli, jos olisi paikkamakuusta tullut 10 niin oltaisiin saatu aivan huikeat pisteet! Eli 191:een pisteeseen ensi kerralla tähdäten.. ;)

Kohti ensimmäistä virallista tottelevaisuuskoetta ;)

Blogipäivitykset on vähän harventuneet, ollaan kuitenkin treenattu ihan niin kuin ennenkin. Ainut muutos on, että ohjattu agilityryhmä vaihtui tiistailta keskiviikolle ja nyt ollaan samassa ryhmässä Tuijan ja Ronjan sekä Liisan ja Lukan kanssa. Omalla treenivuorolla ollaan sitten tehty Tuijan kanssa samoja harjoituksia kuin ohjatulla treenivuorolla, niitä juttuja mitkä on olleet vaikeita (lue: ohjauskuvioita). Maanantaina tein Jerikon kanssa myös taas puomia ja laitoin aivan alusta jo kiipeämään, hyvin meni eikä enää jalat lipsunut (tassukarvat Hannan suosituksen mukaan leikattu ;) ) ja hyvin meni loppuun asti. Kontaktissa vielä treenaamista, en usko että Jeriko aivan täysin vielä ymmärtää että miten siihen pitää jäädä (takajalat välillä unohtuu), mutta kyllä se siitä treenin kanssa. :)

Tokoa ollaan myös treenailtu ahkerasti, välillä Liisan ja Lukan kanssa ja välillä Tuijan ja Ronjan kanssa. Olen nyt tehnyt treenejä niin, että teen alokasluokan liikkeet ja palkkaan luoksetulon ja hypyn jälkeen, muuten palkkaamatta. Ihan hyvin on palkkaamattomuuden kestänyt, mutta muita pikku juttuja tullut. Esimerkiksi liikkeestä seisomaan jäämisessä Jeriko jää hyvin seisomaan, mutta on nyt pari kertaa tehnyt niin, että kun palaan vierelle niin väistää aivan kuin säikähtäneenä, että menikö se nyt pieleen. Enkä ole vastaavassa tilanteessa koskaan torunut saati sitten rangaissut (olenko peräti onnistunut opettamaan niin hyvin ja etenemään niin sopivassa tahdissa ettei ole koskaan epäonnistunut?!), enkö sitten vaan osoittanut ilmeellä tarpeeksi selvästi että hyvin meni..?
Tänään otettiin sitten vielä illalla Tuijan kanssa treeniä, nyt en ottanut mitään kokonaisia liikkeitä, kävelytin vaan vierellä ja palkkasin suoraan nopeista maahanmenoista ja seisomaan jäämisistä lelulla ja isoilla kehuilla. Tuija naksautteli ja sanoi, että Jeriko alkoi näyttämään treenin aikana tosi iloiselta, häntä heilui ja teki liikkeet vielä entistäkin nopeammin. Molemmista liikkeistä tein kerran häiriökierrokset ympäri ja palkkasin siitä että pysyi paikallaan, joitain kertoja menin sivulle seisomaan ja palkkasin siitä ilman perusasentoon pyytämistä (viime treeneissä Liisan kanssa ennakoi maasta perusasentoon nousun). Todella kivasti kyllä meni ja olin iloinen siitä että Jeriko tuntui nauttivan treenistä. Liikkeestä jäävissä en edes pyytänyt seuraamaan, mutta Jeriko tarjosi sitä itse ja seurasi aivan hiiren hiljaa! JES! :) Torstaina voisi vielä treenata ennen sunnuntain koetta, mutta silloin otetaan vain tällaisia hauskoja treenejä, tuon hyvän mielen haluan Jerikolle sinne mukaan, kyllä se ne liikekokonaisuudet jo muutenkin osaa kunhan on motivoitunut!
Luoksetulosta tein muutamia niin, että heitin lelun taaksi, yhden kokonaisen liikkeen. Yhden kokeilin myös luoksetulon pysäytystä, kun olen sitä samalla "stop" käskyllä kuin seuraamisesta pysäytystäkin ottanut välillä lenkeillä, halusin testata miten toimii. Pysähtyi kyllä, mutta ehkä se vartalonmitta meni pysähtymiseen. Ymmärtää siis kuitenkin mitä pitää tehdä, ja aikaahan meillä on ennen kuin avoimeen luokkaan mennään. TK1:stä tässä taidetaan nyt siis sitten kuitenkin hakea vaikka aiemmin mietin että sen jättäisi väliin, kahteen muuhunkin kokeeseen ollaan jo ilmoittauduttu...
Seuraamista otettiin myös nopeilla palkkauksilla, käännöksiä ja hölkkää myös otin, oikean puolen käännöstä Tuija kehui upeaksi, hyvin meni. :)

Jeriko on kyllä nyt tosiaan kovin ohjaajapehmeäksi heittäytynyt, hyvinkin pieni sanominen riittää ja jos yhtään tiukemmin sanoo niin säpsähtää ihan. Onhan se kiva, että löytyy nyt ohjaajapehmeyttä, mutta vähän kyllä häiritsee kun Jeriko tuntuu mielistelevän ja pyytelevän anteeksi vaikkei mitään ole tapahtunutkaan, näyttää pian ulkopuolisen silmään siltä että olen kohdellut Jerikoa jotenkin huonosti.. :(
Mutta toisaalta tosiaan, onhan ne hyvätkin puolensa: Jeriko toimii aikas hyvin, melkein kuin unelma, ja palkaksi riittää hyvin usein vain se että osoitan olevani tyytyväinen ja iloinen. Kehu ja yhteinen leikki voittaa herkut ainakin mennen tullen, lelupalkan kanssa aika tasaväkistä. ;)
Sunnuntaina on tosiaan ensimmäinen virallinen koe, täytyy siellä nyt sitten hymyillä Jerikolle TODELLA selvästi, että Jeriko tietää että olen tyytyväinen, sitten varmasti menee palkkaamattomanakin tosi hyvin! :)

Viime viikolla pidettiin alkuviikko tokoiluista taukoa kovan treeniputken jälkeen, agilitytreenit oli normaalisti maanantaina ja tiistaina, ja sitten se Someron käynti.
Perjantaina otettiin sitten Tuijan kanssa illalla ulkona pientä tokotreeniä. Jerikon kanssa treenasin perusasennon kontaktia samalla kun Tuija ja Ronja touhusi omia juttujaan, palkkasin iloisella leikillä kontaktin pysymisestä häiriöstä huolimatta. Harjoiteltiin myös luoksetulos ja edestä perusasentoon kääntymistä, edelleen tarvitaan siihen treeniä kun vielä tulee niitä sivulla nenä edellä kääntymisiäkin. Seuraamista otettiin muistaakseni myös, tästä ei mitään mielikuvaa. Kapulan toin nyt ulos, lenkilläkin päivällä olin koittanut sitä treenata mutta Jerikoa ei kiinnostanut taas yhtään. Nyt haki ihan hyvin, mutta tuppasi inisemään kapula suussa.

Sunnuntaiaamuna treenattiin Meirän hallissa Tuijan ja Ronjan kanssa. Kapulan kanssa taas sama homma, inisi tuodessaan. Sisällä ei siis ole ollenkaan tällaista tehnyt, hakee kapulan reippaasti mutta ei ollenkaan saalisvietillä, ja palauttaa nätisti.
Hyppyesteellä tehtiin niin, että Tuija laittoi nakin Jerikon nähden esteen taakse vähän kauemmaksi, tällä yritettiin hakea sitä ettei Jeriko jäisi niin lähelle estettä. Tuija jäi myös seisomaan herkun viereen, että se varmasti löytyi heti ilman ympäriinsä nuuskimista. Kiitos Tuijalle avusta!
Seuraamista otettiin myös ja se hyvää ja hiljaista, hyvä Jeriko! :)
Paikkamakuu oli nyt aikas huono, Jeriko alkoi haistelemaan hallin mattoa, kielsin sitä rauhalliseen ääneen ja välillä uskoi kiellostakin, mutta sitten löytyi joku niin hyvä haju ettei halunnut päätä nostaa ja kun taputin käsiä Jeriko lähti tulemaan luokse. Tajusin sitten jälkikäteen että taputan usein käsiä kun Jeriko tuo lelua mulle, tyhmä veto siis yrittää sillä kiinnittää huomiota. :D Palautin sitten ja tämän jälkeen pysyi ihan hyvin. Mutta jäi vähän huono mieli tästä, paikkamakuut on viime aikoina olleet taas jotenkin huonompia.. Täytyy muistaa välillä palkkailla useamminkin ja vapauttaa lyhyemmän ajan jälkeen, ettei ole aina niin puuduttavan pitkää ja tylsää..

Tänään lähdettiin sitten taas Meirän hallille, tällä kertaa Liisan ja Lukan kanssa tokoilemaan. Vähän mietitytti etukäteen, että miten Jeriko hyväksyy Lukan meidän autoon, kun eivät kuitenkaan ole niin tuttuja. Lauantaina käytiin pitkästä aikaa lenkillä ja pojat tuli kyllä tosi hyvin juttuun. Jeriko on kyllä ihan rasisti, heti huomasi, että Lukan kanssa oli aivan erilainen meno kuin muun rotuisten urosten kanssa, muun rotuisille tarvii enemmän isotella ja äristä. ;) Lukankin kanssa pari riitaa tuli, mutta heti sen jälkeen juttu oli jo unohdettu ja pojat juoksi taas innossaan. :) Tiesin siis, että Jeriko tulee Lukan kanssa toimeen, mutta että miten ottaa omaan autoon. Tosin jos olisi jotenkin hankalaksi heittäytynyt niin olisinhan siitä Jerikoa ojentanut.. Mutta menikin todella hyvin, Jeriko ei yhtään pistänyt vastaan että Luka tuli takapenkille kaveriksi, ja vaikka Luka on hieman rauhaton matkustaja, Jeriko vaan istui tai makasi paikallaan rauhassa eikä välittänyt toisesta. Sai kyllä olla tyytyväinen Jerikon käytökseen! <3

Treenikin meni ihan mukavasti, seumaaninen aikas hyvää, myös juoksussa ja käännöksissä. Hyppyestettä taas harjoiteltiin ja saatiin jo toistoja niin että Jeriko jäi kauemmaksi esteestä. Hyppyytin Jerikoa myös vapaasti ja nostin estettä aika korkeaksikin, taisi olla jotain 70-80 cm, koska 2 tai 3 lautaa jäi käyttämättä, ja Jeriko hyppäsi hyvin yli.
Myös luoksetuloa otin, tässä vähän sähläystä kun Jeriko meinasi ennakoida kääntymistä, mutta ihan hyviäkin toistoja.
Kapula jäi sitten viimeiseksi ja Jeriko oli jo aika väsynyt kaiken juoksemisen ja hyppimisen jälkeen, piti kapulaa aikas huonosti ja pyöritteli sitä suussaan tullessaan. Pitäisi siis malttaa vielä ottaa pitotreenejäkin kodin ulkopuolella, vaikka se kapulan heittäminen ja nouto tuntuisikin Jerikon kannalta mielekkäämmältä. Mutta ei tuosta pidon laadustakaan voi alkaa tinkiä..

Illalla tänään oli sitten taas meidän agivuoro. Tein ensin puomia Jerikon kanssa, kontakti välillä vähän huono, meinasi tulla alas kontaktin reunalta, viimeinen kerta kuitenkin hyvä. Harjoiteltiin myös rengasta jota on otettu tosi vähän tähän mennessä. Jeriko on kuitenkin alkanut hyppäämään jo niin hyvin, että harjoiteltiin ihan korkealla renkaalla. Sara tai Tuija piti renkaan takana lelua ja houkutteli hyppäämään, muutaman kerran meni silti ali, mutta tokaisin vaan että "voi voi, ei noin pitänyt mennä" ja laitoin uudestaan tekemään. Hyvin hyppäsikin, ei yhtään aritellut ja kunhan tajuaa mitä siinä haetaan niin varmasti hyppää joka kerta.
Harjoiteltiin myös erilaisia sarjoja ja niillä erityisesti sylkkäriä, vähän on kyllä vielä hakemista, omassa ohjauksessa varsinkin, mutta kyllä ne esteet ylittyi, rimat kolisten välillä kylläkin..
Viimeisenä otettiin myös keppejä, verkkoihin oli jätetty neljä aukkoja, mutta eipä Jerikoa yhtään hämännyt, pujotteli hyvin kaikki aukotkin vaikka en edes ohjannut ja jättäydyin taakse kävelemään. Hyvä Jeriko! Pian saadaan varmaan kaikki verkot pois. :)

Somerolla taas

Oltiin tänään taas Somerolla harjoittelemassa paimennusta. Tällä kertaa saimme mukaamme Vellun ja Theban, sekä Ronjan jonka minä vein Tuijan puolesta lampaille.
Homma alkoi itselle olemaan nyt paljon paremmin hanskassa, mutta varmaan aiemmasta epäjohdonmukaisesta ohjaamisesta johtuen Jeriko oli melko paineistunut, eikä ollut niin innokas mitä elokuussa. Mietin myös, että onko Jerikossa kuitenkaan tarpeeksi paimennusviettiä, kun ainakin tällä kertaa huomasi että Theballa sitä oli huomattavasti voimakkaammin. Toisaalta kun katselin videoita elokuulta (saati sitten millainen oli ensimmäistä kertaa lampailla) niin silloin Jerikolla oli aika lailla samoja elkeitä kuin Theballa nyt, itse olin vain sata kertaa huonompi ohjaamaan kuin Vellu. Marikan kanssa myös keskustelin ja käsitin, että paimennusvietti on aika moninainen käsite, heidänkin koirillaan silmän käyttöä eri lailla. Ja voihan siis olla, että tämä taas tästä paranee kun Jeriko pääsisi vapaammin tekemään.
Karsin kyllä surutta videoista huonommat pätkät pois, välillä Jeriko liikkui kuin liisterissä, ja pysähtyi herkästi vain heiluttamaan häntää mulle ja mielistelemään. Harmittaa suuresti kuinka olen itse mokaillut ohjauksessa aiemmin ja paineistanut ihan turhaan, toivon että tää solmu tästä aukeaisi kun osaan nyt paremmin ohjata ja Jeriko rentoutuisi uudestaan.

Harmittaa myös vähän, että päästiin pyöröhäkkiin harjoittelemaan vasta nyt, siinä olisin varmaan itsekin hoksannut ohjauksen nopeammin ja Jerikolle olisi suunnat tulleet paremmin selviksi ja oltaisiin säästytty epäjohdonmukaisilta kepillä huitomisilta. Nyt kuitenkin häkissä alkoi myös vastapäivään kiertäminen onnistua jotenkuten, liikkui kyllä niin kuin hidastetussa elokuvassa ja oli muutenkin jo henkisesti aika väsynyt, siitä ei sitten oikein saanut hyvää pätkää tänne vaikka oli sielläkin hyviä hetkiä.. Kyllä siihen parempaan suuntaansa Jeriko kuljetti lampaita ihan mukavasti, ja meni aika pienestä välistäkin kun lampaat oli aivan reunassa sen kummemmin arvuuttelematta.
Täytyy nyt vaan toivoa, että tämä henkinen solmu tästä aukeaisi, tykkäisin kovasti paimentaa Jerikon kanssa, mutta jos se jää tällaiseksi eikä into palaa, niin pakkohan se on sitten luovuttaa. Tyhmä ohjaaja. Katsotaan nyt mitä tulevaisuus tuo..
Ohjasin tosiaan myös Ronjaa, ihan kivasti alkoi kiinnostumaan lampaista ja syttymään, melko herkkä ohjata ja kiva kun sai toisen treenin itse ohjauksen suhteen. :)
Videoiden kuvauksesta kiitos Vellulle. Pahoittelut kuitenkin siitä, että toinen video on äänetön, taustalla keskusteltiin niin paljon, ettei viitsinyt niitä juttuja nettiin julkaista, parempi sitten näin äänettömänä. Ja itse asiassa Jerikon meno näyttää jotenkin reippaammalta ilman taustahälyä. :D

Möllitoko

Tänään oli sitten ensimmäisen möllitokon aika, tuomarina toimi Mika Jalonen. Todella tiiviisti oltiin treenattu, ja tällä viikolla (varsinkin loppuviikosta) alkoi näyttämään siltä, että jopa vähän liikaa. Perjantaiaamuna lenkillä tein vielä seuruu-harjoitusta Jerikolle, vaihtelin tempoa ja Jerikon piti itse pitää oikea paikka. Aika rankka treeni ja yksin liikkeellä ollessa tuli varmaan tehtyä vähän liian pitkään/paljon, huomasi että Jeriko tuskastui vaikka menikin ihan hyvin. Kotona sitten yritin aamupalaa antaessa ottaa ns. paikkamakuuharjoituksen, mutta tarkoitus oli vapauttaa Jeriko heti kun on mennyt maahan. Mutta eipäs sitten suostunutkaan menemään maahan! Ensin ajattelin, että yrittää nyt vaan jotenkin luistaa ja pistin pari kertaa makuuhuoneeseen "jäähylle", toisen kerran jälkeen oli vaikea saada Jeriko tulemaan takaisin, ja kun pyysin maahan Jeriko luikkikin vaan vapaaehtoisesti takaisin makuuhuoneeseen! Kyllä tuli paha omatunto, olen mäkin hirveä emäntä kun olen stressannut kovakalloisen koiran niin, ettei se suostu tekemään osaamiaan liikkeitä ja paineistuu herkästi. :( Päätin sitten, että illalla mennään vaan leikkimään ja lauantai täysin vapaa. Iltaleikit/-treenit meni tosi kivasti, paitsi että liikkeestä maahan (joka on ollut Jerikon vahvimpia liikkeitä) ei vaan meinannut onnistua. Tänä aamuna kokeilin kuitenkin piruuttaan ja Jeriko teki heti hyvän suorituksen, sellaisen kun oikeasti osaakin, ja siihen jätin. Yhden päivän kunnollinen taukokin siis jo auttoi. :)

Kisapaikalla tehtiin pientä lämmittelyä, ja lopulta seuruutin Jerikoa vain senkin vuoksi että oli kovin rauhaton. Rauhaton oli myös liikkeiden aloituksissa, katseli kovasti ympärilleen eikä oikein ottanut kontaktia. Kokonaisuudessaan meni kuitenkin aivan mahtavasti, kokonaispisteitä 185,5 ja jaettu 3. sija!!! :) Liisalle kiitos kuvauksesta, alla muutamia videoita nähtävänä. :)

Luoksepäästävyys 10: Jeriko nousi ylös, mutta otti iloisesti vastaan. Olis tietty voinut pisteitä vähentää ylös nousemisesta, mutta silti siis omaan rauhalliseen tapaansa tervehti.

Paikkamakuu 8,5: Jeriko piti oikein kunnon serenadia, ulvoi ja vinkui ja nojasi vieruskaverin puolelle ja katseli sinne haikeana, mutta pysyi paikallaan. Jälkikäteen kuulin, että vieressä oleva oli juoksuinen narttu! Kiva kiva. Ja siis hatunnosto Jerikolle että pysyi paikallaan tästä huolimatta ensimmäisessä kokeessaan! Häiriö huomioiden 8,5 oli hyvinkin oikeudenmukainen pisteytys, muuten olisi voinut antaa vähemmänkin. (vaikka eihän tuomari sitä varmasti tiennyt kun juoksuisena ei kai olisi saanut osallistua...?)

Seuraaminen kytkettynä 9: melko hyvää seuraamista, täyskäännöksessä otti häiriötä viereisen möllikehän koirista ja kääntyi väljästi, muuten hyvät käännökset.

Seuraaminen ilman hihnaa 9: oikein hyvää seuraamista, tiivistä ja käännökset hyviä. Pistevähennys taisi tulla lähdöstä, tai sitten siitä että jossain välissä Jeriko piti aivan hiljaista vinkunaa.



Liikkeestä maahan 9,5: todella hyvä ja varma maahanmeno ja pysyi siellä erittäin varmasti ja hyvin. Puolikkaan pisteen taisi vähentää taas alusta.




Luoksetulo 10: Hyvä ja tiivis, hyvin siirtyi sivulle. Ei silti Jeriko parasta osaamista, parhaimmillaan siirtyy sivulle peruuttamalla pyllynsä näyttävästi sivulle, nyt kävi kääntymässä sivulla. Olisi voinut myös olla hivenen vielä nopeampi. Mutta siis ihan hyvä, tästä hion kyllä vielä näyttävämmän. ;)




Liikkeestä seisominen 9: Hyvä ja nopea seisahtuminen, varmasti seisoi paikallaan ja hyvä perusasento loppuun. Pisteen menetys siitä, että Jerikolla tuli joku ajatuskatkos eikä meinannut lähteä seuraamiseen mukaan, jäi askeleen jälkeen, mutta kiri sitten.



Hyppy 10: Hyvä hyppy ja seisahtuminen, kaikki hyvin, vaikka vähän säikähdin että hyppääkö ollenkaan kun este oli puolet kapeampi kuin esteet joilla on harjoiteltu! Hyvä ja varma suoritus, mutta silti haluaisin että Jeriko seisahtuisi kauemmaksi esteestä, tätäkin siis hiotaan edelleen jatkossa.



Kokonaisvaikutelma 9: Pistemenetys Jerikon haahuilusta ja keskittymisen rakoilusta liikkeiden välissä ja aloituksissa. Arvostelussa mainittiin erityisen huomion kiinnittämisen kohteiksi: "seuraamisessa varmista kontaktin säilyminen myös alussa. Keskittyminen ja itsehillintä koiralla." Muuten kuitenkin kehui, että tekee hyvin ja hyvällä vireellä. Ja kommentoi vielä ääntelystä, että kun tulee kymppejä, niin ei se voi olla koiran protestointia tai sitä että olisi ikävää. Eikä olekaan, se on vaan jonkinlainen tapa Jerikolla, paineessa tai muuten jos kiihtyy alkaa ääntelemään. Nyt jäi vähän päälle siitä paikkamakuusta, voi olla että ympärille katsoessaan etsi myös katsellaan tätä ihanaa juoksuista narttua. Ronjastakin otti häiriötä (paikkamakuun alussa vilkuili taakseen Ronjaa), ja Tuija siirtyi sitten kauemmaksi. Mutta tähän tarvitaan kovasti treeniä, paljon harjoituksia jossa on kovasti häiriötä ja painetta ja eiköhän se siitä pikku hiljaa hiljene..

Mutta todellakin olen hyvin tyytyväinen Jerikoon, hieno tulos ensimmäisesti kokeesta vaikka epävirallinen onkin. Ensimmäisestä virallisesta lähdetään ehdottomasti hakemaan ykköstulosta! ;)

Eilen kävin Jerikon kanssa aamupäivällä tokoilemassa. Treenattiin seuraamista, luoksetuloa ja hyppyä, siis niitä liikkeitä joissa vielä on eniten hiottavaa.
Seuraaminen aika hyvää ja äänetöntä, käännökset tiiviitä. Otin myös muutamia hölkkäpätkiä, niitä on otettu kyllä todella vähän, pitäisi muistaa treenata sitäkin.
Hyppy ihan hyvä, mutta edelleen haluaisin Jerikon kauemmaksi esteen taakse pysähtymään. Namilla olen sitä paikkaa yrittänyt hioa, vienyt Jerikon nähden namin sinne kauemmaksi ja se onkin toiminut ihan hyvin. Käntyminen mua kohti on hiukan hidas, olen yrittänyt siihen saada enemmän intoa sillä, että heti kun se on kääntynyt ja pysähtynyt käskystä, heitän lelun taakse. Kyllä se jo siitä paranee.
Luoksetuloa sujuu myös aika hyvin, mutta välillä joko suoruus tai vauhti uupuu. Nyt olen palkkaillut ja vapauttanut suoraan edessä istumisesta ilman perusasentoon siirtymistä, koska alkoi jo ennakoimaan sitä.
Enpä ollut sitten muistanut tarkistaa hallin varauksia, ja puolisen tuntia treenattuani alkoi erään naisen vuoro. Hän kuitenkin ystävällisesti pyysi meidät jäämään häiriökoirakoksi omalle voittaja-luokassa kisaavalle koiralleen, ja mekin saatiin sitten kunnon häiriö paikkamakuuseen kun makuutin Jerikoa hetken samalla kun toista koiraa lähetettiin ruutuun.

Illalla meidän agilityvuorolla Jeriko oli ihan hassu, jotenkin ihan kuutamolla, ja muutenkin tosi herkkiksenä. Ensin harjoittelin puomia ja nostin aina vaan lähemmäksi alkua, ja sitten lopulta yritin saada sen nousemaan itse puomille, mutta Jeriko jalat luisti ja se olikin aivan hirvittävää Jerikon mielestä, ensimmäinen kerta kun Jeriko kunnolla pelkää jotain, lukuunottamatta silloin joskus 5 kk kun keinua kokeiltiin. Hyppäsi sitten puomilta alas parikin kertaa, toisella kertaa ihan ryminällä, ja oli sen jälkeen aivan rikki, luikki vaan mun edellä varastosyvennykseen. Sitten toisella harjoitusvuorolla Jeriko unohti vähän hypätä, tai hyppäsi vaan 5 senttiä ja naama edellä rimaan ja siitä nenälleen maahan, itsekin vähän säikähdin mutta käskytin vaan siitä putkeen ja yritin olla niin kuin ei mitään. Sitten piti ottaa ihan yksittäistä hyppyä ja palkata siitä ettei jää paha mieli. Mutta tehtiin kyllä hienoja hyviä sarjojakin, mutta välistä Jeriko oli aivan pihalla.. :D

Tänään lähdettiin taas Somerolle paimentamaan. Oli ollut tarkoitus harjoitella kepin käyttöä kotona, mutta en oikein tiennyt miten sen tekisi, ja oli aika vaikeaa ilman lampaita. ;D Jäi sitten kuivaharjoitukset yhteen kertaan.
Tällä kertaa Jeriko tykkäsi taas kiertää vain myötäpäivään, tai sitten syöksyi mun jalkoihin ja sieltä lampaiden sekaan. Itse olin auttamatta koko ajan jäljessä, tai sitten tein muuten vaan väärin kun en ymmärtänyt miten ohjauksen saisi perille. Tällä kertaa Jeriko myös otti herkemmin itseensä kepillä maahan paukuttelusta, kävi keppiin taas kiinni ja lähti välillä hallin ovelle murjottamaan ja sai oikein kutsumalla kutsua, että tuli takaisin. Ensimmäinen yritys lampailla oli sitten vähän sitä että yritin saada itseni jotenkin kasaan, mutta kyllä Jeriko hyvin myötäpäivään lampaita kiersi sitten kun annettiin rauhassi kiertää eikä kepillä yritty häiritä.
Välissä sitten katselin muiden suorituksia ja koin jonkinlaisen ahaa-elämyksen, ja toinen kerta lampailla meni jo huomattavasti paremmin. Hoksasin, että sen kepillä sohimisen tarkoitus on estää Jerikoa ohittamasta mua, ja kun se kunnolla hoksasin niin pystyin ajoissa laittamaan kepin tielle, eikä itse asiassa sitten mitään kepillä paukuttelua tarvittukaan vaan Jeriko vaihtoi heti nätisti suuntaa! Kaikki oli vaan siitä kiinni, että olin ajoissa ja itse tietoinen siitä mitä ollaan tekemässä! :D Saatiin sitten hienoja kuljetuksiakin kun sain Jerikon pidettyä nätisti lampaiden takana, ja suuntakin välillä vaihdettiin. Jeriko myös kiersi erityisen hyvin lampaita, kauempana musta ja silti aivan nätisti, alkoi jo näyttämään oikealta paimentamiselta kun Jeriko ravaili melko rauhallisesti lampaiden ympäri ja välillä jopa kuljetti niitä. :)
Ensi viikolla sitten taas uudestaan, jospa sitä pääsisi nyt oikein kehittymään kun itse pääsi juonesta kiinni. Ostin meille nyt sitten 10-kerran kortinkin, eli jatkossa tullaan kyllä paimentamaan ja onneksi nyt alkoi jo näyttämään paremmalta omalta osalta! :D

Sitten parin tunnin kotimatkan jälkeen käytiin vielä pienet tokoilut tekemässä. Hyppyä harjoittelin Jerikon kanssa pikku hiljaa nostamalla estettä ja kävelemällä sen rinnalla, vapaasti hyppyyttämällä toisin sanoen. Sitten otin ihan oikeita hyppyharjoituksia ja lopuksi saatiin muutama juuri sellainen mitä halusinkin, meni tarpeeksi kauas esteestä, kääntyi hyvin ja pysähtyi, siitä palkka tai sitten kerran menin sivulla ja otin perusasentoon. Seisominen on onneksi niin vahva ettei sitä erikseen tarvitse harjoitella.
Luoksetuloharjoituksissa meinasi taas tulla vähän kiemuraa, ja sitten kun ei tullut kiemuraa niin ei tullut aivan niin lujaa kuin olisi suotavaa, mutta treeniä vielä. Tällä kertaa en viitsinyt pitkään treenata kun huomasi että alkaa väsymään. Muutenkin on senkin vuoksi ikävä käydä yksin treenaamassa ettei treeniin tule luonnostaan taukoja sillä lailla kun porukalla treenatessa..
Seuraaminen oli nyt jo aivan hiiren hiljaista, pystyin sitten keskittymään kunnolla itse seuraamisen hiomiseen. Hiottiin vähän sitä paikkaa, jos Jeriko edisti niin itse hidastin entisestään, jolloin Jeriko haki itse uudestaan oikean paikan, sitten muutama askel ja palkka. Ja muutenkin tempon vaihdoksia. Tällaista treeniä seuraamiseen jatkossakin, meni ihan kivasti. :)