lauantai 8. toukokuuta 2010

Family meeting

Anita kävi meillä tyttöjen kanssa katsomassa Jerikoa (ja meitä). Käytiin pienellä kävelyllä koirien kanssa metsässä ja pääsivät juoksemaan vapaana. Jeriko innostui juoksemaan varsinkin Ilonan kanssa, mutta kyllä Kira ja Almakin välillä innostuivat juoksemaan ja riehumaan. :) Jerikolla puhkesi paimennusvietti, otti varmaan vaikutteita isommista koirista, kun ei sillä ole niin voimakkaana kyseistä käytöstä aiemmin esiintynyt. Kyttäili pienessä kyyryssä tai täysin maahan painautuneena, ja yritti kiertää toisten eteen. Eteen kiertäminen ei kyllä oikein onnistunut kun muut oli niin pirun nopeita! ;) Mutta oli se hauskaa katsottavaa ja Anita heitti ilmoille ajatuksen että käytäisiin vähän kokeilemassa miten oikea lampaiden paimennus lähtisi sujumaan.
Anita nappaili Jerikosta kuvia, itse unohdin kameran kotiin. Ehkä kuvia on jossain vaiheessa nähtävillä Briskness uutisblogissa..

Anita teki Jerikolle myös pienen tarkastuksen ja passitti Jerikon laihdutuskuurille. :D Olin kyllä itsekin koko ajan vähän epävarma että pitäisikö sen olla vielä hoikemmassa kunnossa vaikka pöyheä karva tekeekin siitä isomman oloisen. Anita myös huomasi Jerikon jaloissa pientä taipumista ja täytyykin nyt yllättävän aikaisin "laimentaa" penturuokaa. Hyvä että Anita huomasi tuollaisen! Itsellä ei ole vielä niin tarkkaa silmää tuollaiselle.
Anita ehdotti myös että ohennettaisiin karvoja Jerikon korvien päältä että korvat ei olisi niin päätä myöten ja pääsisivät edes vähän nousemaan. Ollaankin naureskeltu Jerikon pörröiselle päälle, ei vaan tullut mieleen "trimmata" Jerikoa. Tänään sitten ostin ohennussakset ja napsin karvoja oikein kunnon kasat molemmilta puolilta päätä ja sitten vielä leuan altakin, ja silti sitä jäi vielä ihan hyvin jäljellekin. On Jeriko nyt kyllä jotenkin fiksumman näköinen. Ja jospa se nyt kuulisikin vähän paremmin kun on vähemmän karvaa korvissa.. ;)
Jeriko kesti operaation hyvin Anitan tuomia koirankeksejä popsien, kiitos Anitalle hyvistä (ja tarpeellisista) neuvoista ja tuliaisista! :)

Tosi söpö on kyllä molemmissa kuvissa (ja vanha kuva on huomattavasti parempi laatuinen), mutta huomaa ainakin että on karvat päässä keventyneet ;)

2 kommenttia:

Hapan Omena kirjoitti...

Kaunis Jeriko! Meilläkin vähän kintut taivuksissa, ehkä pitäisi laittaa laimeemmalle safkalle. Toisaalta toinen on laiha, pieni ja karvaton vaikka kuinka syötän.

Jerikon luonne kuullostaa hyvin kerttumaiselta... Ottaa vapauksia edelleen esim. uusien ihmisten kanssa jos vaan annetaan. Joku sanoin piilodominoivaksi, tiedä sitten mikä olisi termi. Mukava siitäkin on tullut kun on jaksanut painia ;)

Sabina kirjoitti...

Haha, piilodominoiva, Jeriko on enemmänkin ihan avoimesti dominoiva! :D Mutta toisaalta suloinen ulkonäkö voi monet pettää, ja parasta käytöstä esittäessään ei varmaan tuntematon uskoisi mitä ton päässä liikkuu, eli kai se piilodominoiva kuitenkin on ihan hyvä termi. ;)

Ja kyllä ollaan jouduttukin painimaan, Jerikolla on just alkanut sellainen ikä että kaikki muu maailmassa kiinnostaa aivan hirveesti paitsi oma emäntä/isäntä, ja hihnakävelykin on siinä meinannut unohtua. Mutta kyllä tämä tästä, hartiavoimin ja päättäväisyydellä, ei saa kyllä yhtään lipsua omista kriteereistään tai sitten se on menoa! :D