sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Sähköankerias ja kumppanit

Viime maanantaina Jupiter aiheutti todellisia sydämen tykytyksiä mulle, kun ensin sain töihin Matilta viestin, että talossa on ympäriinsä oksennusta, virtsaa ja ulostetta. Hetken päästä perään tuli viesti, että sähköjohto on purtu rikki ja sulake lauennut. Jupiter oli 1v täytettyään saanut vapauden omasta "eristyshuoneestaan", mutta nyt sitten sattui ihan kunnolla. Eihän tuota ole voinut kumpikaan aikuisista koirista tehdä, ei sitten millään.

Jälkikäteen Matti totesi, että kyseenomaisen pistorasian asennukset oli ilmeisesti vialliset, koska vikavirtasuoja ei ollut lauennut vaan vasta sulake. Kunnon tällin oli siis ehtinyt saada ja joko paniikissa juossut ympäriinsä tai varsinkin oksennuksen vuoksi luulen, että Jupiteria on sattunut niin pahasti se voimakas isku, että on tullut pahoinvoivaksi. Onneksi kuitenkin sulake pelasti hengen! :(

Seurailin Jupiteria sitten pari päivää erityisen tarkkaan eikä otettu sitä vetotreeneihin mukaan. Sitä ei antaisi itselleen anteeksi, jos olisi joku sisäinen palovamma tullutkin ja sitten maksimirasituksessa joku suoni repeäisi tmv. Tieto lisää tuskaa, kun tietää mitä kaikkea olisi voinut käydä.

Ukko pääsi treenailemaan keskiviikkona ja aivan superhyvä treeni tulikin!! Nahkialassa Ilonan kanssa vajaa kaksi kierrosta. Lähti vielä mieshiihtäjän ja saksanseisojan (pieni narttu kylläkin) eteen ja vasta juuri ennen palkkauspaikkaa tulivat saavutetuksi! Tosi lujaa ja hienosti meni ja palkkaus tuli täydelliseen paikkaan ylämäen jälkeen, kun Ilona pisti lisää pökköä pesään ja Ukko veti upeasti uudelleen irti seisojasta! :) Loistavaa!

Viime viikolla käytin koko sakin Sanna Hasulla ja sen jälkeen Ukolla on ollut takajaloissa vähemmän kireyttä, hyvältä on omaan käteen tuntunut. Jupiterilla oli käsittelyssä ristiluun seudussa kalvokireyttä, mutta muuten hyvä, ja Jerikolla taas niskassa kireyttä (oli törmännyt Ukkoon just edellisenä päivänä pää edellä).

Jupiterin ja Jerikon kanssa on tehty vähän tottistakin ja Jupiter tekee kyllä tosi hienolla ilmeellä ja seuraaminen on edistynyt hyvin. :) Istumistekniikkaa liikkeessä istumiseen hiottiin ja Jupiter alkaa hyvin hoksaamaan mistä on kyse. Jerikon kanssa tehtiin eka harjoitus sitä, ja Jeriko on kyllä niin hauska kun tehdään jotain ihan uutta ja eri menetelmällä kuin mihin se on tottunut. :D Pitäisi videoida sen ilmeitä ja innokasta touhotusta kun se yrittää keksiä ratkaisun arvoitukseen. :)

Eilen oli Jupiterin pentueen pentutreenit Somerolla Marikan koulutuksessa. Oli kyllä hyvä mennä vähän koulutettavaksi ja saada ryhtiä touhuun! Olosuhteet on hankalat enkä ole päässyt treenaamaan, mutta silti on tuntunut lisäksi siltä, että en vaan edes tiedä mitä tekisin. Jotenkin vaan yhtäkkiä tuntuu, että en mä nyt osaa vaan yksin viedä koiraa eteenpäin. Marikalta saatiin hyviä ohjeita, ihan nyt vaan siitä lähtien että pentutreenihömpöttelyt pitää jo lopettaa ja alkaa kouluttamaan Jupiteria ja edes jotain käskyjä, kun ei se vielä mitään osaa. :D Toinen treenivuoro meni hyvin, kun koulutus sitten aloitettiin ja hyvinhän Jupiter koulutukseen reagoi, kiltti ja oppivainen poika. :)



Tänä viikonloppuna on käyty Jerikon kanssa kahdella kaverikoirakäynnillä, eilen palvelutalossa Kylmäkoskella ja tänään Särkänniemessä koko perheen talvitapahtumassa. On kyllä kiva kun on päässyt taas takaisin KaveriKoira-touhuihin ja Jeriko on niin elementissään siinä. :)

Särkänniemen hulinan jälkeen käytiin juoksemassa yksi rata agilitykisoissa. Hienostihan se olisi mennyt jos en olisi ohjannut takaakierrolle kun piti mennä suoraan. Huono minä, mutta aivan loistava Jeriko. Ihan ilman treeniä ja edelliset kisat syyskuussa niin noin hienosti menee! :) 


lauantai 10. helmikuuta 2018

Rallitokoilua

Tänään käytiin Ukon JA Jerikon kanssa rallitokokokeessa. :D Ukko ekassa avoimen luokan kokeessa ja Jeriko alokkaassa luonnollisesti. Juuri ennen koetta tajusin, että olin lukenut vähän sääntöjä tai kylttejä väärin, ja harjoitellut seisomista liikkeestä seisomisena, enkä sivulta seisomaan nousuna. Hups. Enkä treenannut hyppyä tai houkutusta ollenkaan. Hups. Sivulla pyörähdystä on treenattu, mutta se ei vaan meinaa Ukon ymmärrykseen upota.

Jerikon kanssa on pari treeniä tehty, mutta ei yhtään hihnassa. Hups. Muuten rallitokotreeni vähäisyydestään huolimatta on tehnyt Jerikolle hyvää. Aluksi sen oli todella vaikea tajuta, että edestä istumasta voisi tulla sivulle selän takaa kiertämällä eikä suoraan sivulle kiepsahtamalla, niin kuin sillä tietenkin oli oletusarvo. Namilla houkuttelut oli Jerikon mielestä aluksi yrityksiä hämätä sen tiivistä suoraa asentoa edessä. ;) Mutta sitten kun sen sai pari kertaa tekemään oikein niin kyllähän se sitten sen jo tajusikin. Helppoa, sanoi Jeriko. Sitten olikin hauskaa tehdä sille kuuntelua, että kummalla tavalla siitä lähdetään siirtymään, hyvä treeni!

Täytyy sanoa, että mulle ei edelleen oikein aukene rallitokon arvostelu. Siellä painotetaan niin eri asioita kuin mitä itse arvostan tai olen tottunut, että tokossa tai pk-tottiksessa arvostetaan. Vaikka koira seuraisi erittäin hyvin ja keskittyneesti, koko ajan oikealla paikalla, niin jostain epäolennaisesta pikkujutusta voi mennä -10p. Sitten taas jos joutuu  koko ajan kannustamaan, lisäkäskyttämään ja muuten auttamaan koiraa, niin se ei ole virhe eikä mikään. Tai vaikka koira meinaisi aina välillä hairahtua jonnekin ihan muualle, niin ei haittaa. Mistään näistä ei oteta kuin ehkä korkeintaan piste tai pari. VMP. Mutta siihen on vaan totuttava jos rallitokokokeissa meinaa käydä.

Ukon kanssa oltiin luokan toinen ja en tiedä vaikuttiko vireeseen se, että oli vähän kiireen tuntua valmisteluissa vai se, että eka koira karkasi kehästä suoraan meitä kohti. Säikähdin, että koira tulee Ukon iholle (ja mulle on kyllä selvästikin jäänyt vähän trauma näistä) mutta pysähtyikin meidän eteen isännän luo joka kuvasi sisäänmenoaukon edessä. Mä kuitenkin jotenkin säikähdin tuota vaikka koira ei ollut missään nimessä raivokkaasti tulossa, on vaan niin paljon pahoja kokemuksia. Pitää kyllä päästä tuosta reagoinnista itse yli!

Polvi vähän tutisi lähtöpaikalla ja ehkä vaikutti vähän Ukkoon, koska Ukko ei tuntunut niin rennolta ja keskittyneeltä kuin esim. viime kokeessa. Hyppy jota ei oltu treenattu ollenkaan meni hyvin, pyörähdyksen sain lopulta tehtyä. Sitten eteen istuminen ei vaan onnistunut. Ukko ei keskittynyt ja teki suoraan takaa kierron ja uusinnassa vielä uudelleen. En halunnut käyttää toista uusintaa tähän, joten jatkoin vaan, tästä yhteensä -13p. Vasemmalle käännöksessä Ukko oli omissa maailmoissaan eikä, tästä kontrollivirhe. Sitten Ukko vielä karkasi houkutuksen lelua katsomaan, niin noloa! :D

Seisomaannousuun jouduin antamaan kolme käskyä ja reippaan käsiavun, jolla sain Ukon lopulta nousemaan seisomaan ja seisoi vinossa. Tästä liikkeestä vain -1p. Ei käy mun järkeen. :D Tämän jälkeen Ukko taas oli vähän omissa maailmoissaan ja jouduin uusimaan liikkeen, -3p. Pari Ukon huonon keskittymisen aiheuttamaa virhettä lisää ja loppupisteet 71p, nipin napin hyväksytty. Mutta hyväksytty silti. Iso peukku Ukolle siitä, että radan loppupuolella odotustilasta kuuluvaan koirien rähinään Ukko ei reagoinut mitenkään eikä paineistunut. Varmaan kun en minäkään. :)

Loppukommenttina "Hyvä rata, koiralla hyvä kontakti." No joo, varmaan jossain välissä olikin ihan hyvä, ,mutta ei kyllä tuntunut ihan kauheen hyvältä tuo tekeminen.. :D






Sitten Jerikon rata. Miten onnistuin siinäkin lähdössä jännittämään ja tärisemään? Mikä muhun on oikein mennyt? :D Jeriko oli ihan alussa ei-ihan-oma-itsensä, mutta teki kyllä ihan täsmällisesti mitä pyydettiin. Ekan suoran jälkeen Jeriko nosti itse oman vireensä hyvälle tasolle ja oikein hyvä vireenhallintatreeni saatiinkin siinä mielessä, että Jeriko ihan itse nosti oman vireen, mutta ei liikaa, eikä mun tarvinnut puuttua siihen. :)

Hihnatreenin puutteesta huolimatta Jeriko teki hienoa työtä. Ainut mun huomaama virhe tuli kyltillä 9 kun olisi pitänyt maasta nousta suoraan seisomaan ja Jeriko ehti tehdä ikään kuin istumisen, kun olin itse liian hidas lähtemään liikkeelle. Kontrollivirheet tuli myös  molemmista eteen istumisista, mutta en kyllä tiedä mistä jollei sitten liiasta tiiviydestä? On kyllä mielestäni aika epäsuhta siinä, että Ukon seisomisessa kolme käskyä ja silti huono suoritus ja vain -1p, ja sitten yksi pyllyn käyminen maassa niin -10p. :D Mutta se on tämän lajin arvostelua ja sille ei miäätn mahda. Tyytyväinen olen kuitenkin Jerikon suoritukseen.



Jerikon kanssa pitäisi ehkä päästä ainakin vielä ulkokokeissa rallitokoilemaan, niin näkis ehkä todellisemman mielentilan joka tulee tottiskentälläkin kokeessa ja pääsisin ehkä siihen puuttumaan. Toisaalta ylipäätään kokeissa käyminen ja erilaisten tehtävien kuunteleminen tekee Jerikolle hyvää, joten ehkä mä vaan jatkan pään hakkaamista seinään vaikka välillä ihan urpolta tuntuukin. :D

torstai 8. helmikuuta 2018

Ukko valjakkohiihtokisoissa ja muuta puuhastelua

Ukolla oli kauden ekat valjakkohiihtokisat viime viikonloppuna Ilonan kanssa. Kisat oli Hämeenlinnassa lauantaina kunnon lumimyräkän aikaan ja latu oli todella raskas. Lisäksi mäkiä ja mutkia riitti, joten kukaan tuskin pääsi ihan huippuvauhtiinsa. Ukko oli vetänyt hienosti koko matkan ja jaksanut oikein hyvin, joten hyvässä kunnossa on nyt. :) Ilona ja Ukko jäi vaivaiset kaksi sekuntia kolmannesta sijasta, kun mitalisijat meni viime vuoden SM2 Satulle ja Tessulle, toinen sija SM3:lle ja kolmas sija SM7:lle. Malinoisuros, hollanninpaimenkoiranarttu ja käyttösakemanniuros. Ja sitten Ypy. Hieno suoritus! :)

Satun ja Tessun lisäksi treenikavereista kisoissa oli Liisa-Ida ja Kide, jotka tuli neljänsiksi ja miesten C-luokassa Jorma ja Aku, jotka tuli toisiksi. Hienoa! :)

Vetotreenejä on tehty ihan kohtuullisen tiukkaan tahtiin ja vähän on Ukolla reisissä kireyttä alkanut näkyä. Olen hieronut ja venytellyt itse kotona, ja sain Miikulta laserinkin lainaan. Ei mitään isoa pahaa, mutta kuitenkin olen kiinnittänyt huomiota ja halunnut ennaltaehkäistä ettei pääse pahemmaksi.

Maanantaina treenattiin Nahkialassa ja Ukko ja Jupiter lähtikin kahden koiran vedossa Satun kanssa radalle! Hauska kokeilu ja hienosti pojat meni "vieraan" (eihän Satu mikään täysin vieras ole, mutta kuitenkin) kanssa ja vielä aivan hurjaa vauhtia porhalsivat maalialueen läpi toiselle kierrokselle. Hienosti kyllä meni ja pojat sai Satultakin kehuja. :)

Eilen käytiin Sanna Hasun luona hoidattamassa kaikki pojat. Ukolla reisien lisäksi ei muuta ihmeempää, eikä siis mitään maata mullistavan kamalaa. Jupiterilla selvästi paikallisesti ristiluun ja SI-nivelten seudussa jumia, jonka avaamiseen Jupiter selvästi reagoi, mutta muuten ei mitään ja muutoin oikein hyvässä kunnossa. Jerikolla selkä hyvässä kunnossa, mutta niskassa vähän isompaa jumia (olisko johtunut maanantain törmäyksestä Ukon kanssa..?). Hyvä, että tuli kaikki pojat hoidatettua ja Ukolla on sitten ensi viikolla taas aika niin on ainakin sitten parhaassa mahdollisessa kunnossa ennen isoja kisoja. ;)

Jupiterin kanssa on tottistreeneissä käyty ja sen keskittymiskyky on selvästi parantunut aiemmasta. Tosi kivasti teki ja saatiin hyviä vinkkejä Riitalta, jotka onkin jo paikallaan kirjoittaa kiireesti ylös, kun meinaa jo nyt tuntua, että olenko unohtanut jotain.

Kapulan kanssa pelaamiseen/säheltämiseen saatiin hyvä kapula-leikki. Leikitään siis lelulla ja sitten kesken leikin heitetään kapula lähelle ja usutetaan koira hakemaan kapula. Heti nostosta palkka ja leikki jatkuu. Tuloksena napakka kapulaan tarttuminen, koska sillä pääsee leikkiin takaisin. Tästä sitten voi jatkotreenata niin, että ensin heitetään nami jonnekin eteenpäin ja sillä välin, kun koira hakee sitä juostaan karkuun toiseen suuntaan ja vapautetaan lelulle. Namin tilalle lelu ja lopulta kapula, jolloin koiralla on ajatus vaan äkkiä napata kapula ja palata äkkiä luokse.

Liikkeestä istumisen esitreeninä tehtiin istumista niin, että koira vetää pyllyn etujalkojen luokse. Tätä tehtiin namilla houkuttelemalla ensin niin, että itse istui maassa polvi koukussa ja polvea esteenä käyttänyt annettiin koiran tarjota istumista ja seisomista. Tästä treeni etenisi siihen, että noustaan pystyyn ja sitten hitaassa peruutuksessa odotetaan istumisen tarjoamista oikealla tekniikalla. Tuli mieleen, että tämä olisi varmaan kiva treeni Jerikollekin.

Lopuksi tehtiin istumista ja siinä koiran vierelle siirtymistä jolloin koira sai tarjota kontaktia. Otettiin tähän häiriötä hakeutumalla lähemmäksi treenikavereita. Aika hienosti Jupiter keskittyi, mutta herkkänä poikana se kiinnitti kovasti huomiota, kun kauempana toinen koira leikki muovipullolla. Tämä ihmetytti ja vähän jännitti Jupiteria, mutta oli hyvää harjoitusta Jupiterille ja hyvin pääsi sitten tästä yli.

Ensi viikonloppuna taas vähän rallitokottelua tiedossa... :D

Niin ja viime viikonloppuna Mandilla oli vähän aamupahoinvointia, joten toivotaan, että tämä on hyvä merkki siitä, että pentuja on Jerikolle tulossa. :)

tiistai 30. tammikuuta 2018

Agilityä, tottistelua ja valjakkohiihtoa

Lauantaina treenailtiin tottista pienellä porukalla SDP:llä. Jupiterin kanssa tehtiin muutamia noutoja, seuraamista ja lyhyesti maahanmenoja. Kuvattiin Jupiterin treeniä myös videolle, joten alla parhaita paloja. Noudon suhteen Emmiltä hyvä havainto, että tässä vaiheessa ei vielä ole syytä tehdä kokonaista noutoliikettä, vaan tehdä kontrollia/ärsykehallintaa erikseen eikä edes päästää silloin noutamaan, ja noutoja sitten erikseen.

Seuraaminen alkaa näyttämään jo ihan kivalta. Ehkä hieman pystymmässä voisi vielä pään asento olla, mutta on tuo mielestäni jo ihan hyvä. :) Maahanmenoa Jupiter on nyt tajunnut jo hyvin ja alkaa toteuttamaan sitä jo käskystäkin.


Jerikon kanssa hömppäiltiin vähän rallitokoa. Aiemmin sanoin, että rallitokokoe voisi olla Jerikolle hyödyllinen vireenhallinnan harjoittelussa, mutta rallitokoliikkeitä harjoiteltuani tajusin, että siinä on toinenkin etu Jerikon treenaamiseen. Nimittäin yllätyksellisyys ja ennakoinnin minimoiminen. Yhtäkkiä Jeriko ei enää tiedäkään mitä tehdään seuraavaksi! Edestä istumasta ikään kuin saksalaisena takaa sivulle kiertäminen oli Jerikolle ensin todella vaikea, kun sillä oli vain kaksi vaihtoehtoa: sivulle siirrytään suoraan takapäätä käyttäen vasemmalle, tai sitten namihoukutus on vain tarkoitettu sitä hämäämään ja se tiivisti asentoaan edessä. :D

No, sain sen lopulta luopumaan näistä ajatuksista ja pikku hiljaa aukesi, että voi tehdä jotain muutakin. Ihan hauskaa kyllä treenata Jerikolle jotain uutta "ihmeellistä".

Ukon kanssa on tehty avoimen luokan liikkeistä vasemmalla pyörähtämistä, mikä on Ukolle vaikea hoksata ja yhdistää pelkkään käsimerkkin. Pikku hiljaa se sieltä kai tulee. Liikkeestä seisominen pitäisi Ukolla vaatia vain pientä muistuttelua tokosta, mutta ei kuitenkaan ollutkaan ihan niin helppo. Saa nähdä saadaanko liikkeeseen varmuus parin viikon päästä olevaan kokeeseen mennessä.

Sunnuntaina oli alueellisen valkun agilitytreenit. Jeriko on ollut nyt tosi vetreässä kunnossa eikä edes astutushommat pistäneet sitä jumiin. Itse asiassa tuntui, että Jeriko vetristyi vaan lisää ja kirmaili kuin nuori poika konsanaan tyttöystävänsä kanssa. :D Päätin sitten ottaa Jerikon mukaan treeneihin pitkästä aikaa ja kokeilla miten menee. Viimeksi oltiin tehty kaksi lyhyttä pätkää joulukuussa ja silloin Jeriko vähän arpoi ponnistuspaikkaa.

Nyt oli kuitenkin aivan eri meininki. Tehtiin pikkumaksirimoilla ja Jeriko kulki niin kuin aina ennenkin tai tietty jopa vähän vauhdikkaammin, kun oli matalat rimat. Hyppytekniikka pelasi ja tehtiin koko pitkä rata nollana läpi. En voi edes kuvailla kuinka ihanaa oli tehdä agilityä taas Jerikon kanssa. Taidetaan olla valmiita valloittamaan pikkumaksiluokkaa. ;)

Jupiter treenasi myös lyhyesti. Paria lyhyttä pätkää tehtiin. Ponnistusvoima on Jupiterilla kyllä hirmjuinen ja lähdöt niin räjähtäviä, että on siinä tekemistä, että pysyy sen tahdissa. Vielä on kokemusta aivan liian vähän ja esteiden lukua täytyisi kehittää tosi paljon, ettei häiriintyisi mun liikkeestä. Pitäisi siis alkaa oikeasti treenaamaan..

Illalla tehtiin Haavistolla vetohiihtotreeni niin, että Jupiter ja Ukko veti yhdessä 3,5km. Jupiter piti kyllä niin kovaa tahtia yllä että huhheijaa. :D Spurttasi myös alamäkiin kunnon vauhdilla mikä taisi olla Ukolle vähän yllätys. Kierroksen jälkeen Jupiterilla vielä riitti energiaa pallolla pelailuun, kun Ukko taas oli aika poikki. Selvästi maksimivauhdin treenejä tarvitsee tehdä ja saada Ukko oikeasti juoksemaan täysiä eikä itseään yhtään säästellen. ;) Treenit jatkuu siis uusien ajatusten kera.