Agilityä, tottistelua ja valjakkohiihtoa

Lauantaina treenailtiin tottista pienellä porukalla SDP:llä. Jupiterin kanssa tehtiin muutamia noutoja, seuraamista ja lyhyesti maahanmenoja. Kuvattiin Jupiterin treeniä myös videolle, joten alla parhaita paloja. Noudon suhteen Emmiltä hyvä havainto, että tässä vaiheessa ei vielä ole syytä tehdä kokonaista noutoliikettä, vaan tehdä kontrollia/ärsykehallintaa erikseen eikä edes päästää silloin noutamaan, ja noutoja sitten erikseen.

Seuraaminen alkaa näyttämään jo ihan kivalta. Ehkä hieman pystymmässä voisi vielä pään asento olla, mutta on tuo mielestäni jo ihan hyvä. :) Maahanmenoa Jupiter on nyt tajunnut jo hyvin ja alkaa toteuttamaan sitä jo käskystäkin.

Jerikon kanssa hömppäiltiin vähän rallitokoa. Aiemmin sanoin, että rallitokokoe voisi olla Jerikolle hyödyllinen vireenhallinnan harjoittelussa, mutta rallitokoliikkeitä harjoiteltuani tajusin, että siinä on toinenkin etu Jerikon treenaamiseen. Nimittäin yllätyksellisyys ja ennakoinnin minimoiminen. Yhtäkkiä Jeriko ei enää tiedäkään mitä tehdään seuraavaksi! Edestä istumasta ikään kuin saksalaisena takaa sivulle kiertäminen oli Jerikolle ensin todella vaikea, kun sillä oli vain kaksi vaihtoehtoa: sivulle siirrytään suoraan takapäätä käyttäen vasemmalle, tai sitten namihoukutus on vain tarkoitettu sitä hämäämään ja se tiivisti asentoaan edessä. :D

No, sain sen lopulta luopumaan näistä ajatuksista ja pikku hiljaa aukesi, että voi tehdä jotain muutakin. Ihan hauskaa kyllä treenata Jerikolle jotain uutta "ihmeellistä".

Ukon kanssa on tehty avoimen luokan liikkeistä vasemmalla pyörähtämistä, mikä on Ukolle vaikea hoksata ja yhdistää pelkkään käsimerkkin. Pikku hiljaa se sieltä kai tulee. Liikkeestä seisominen pitäisi Ukolla vaatia vain pientä muistuttelua tokosta, mutta ei kuitenkaan ollutkaan ihan niin helppo. Saa nähdä saadaanko liikkeeseen varmuus parin viikon päästä olevaan kokeeseen mennessä.

Sunnuntaina oli alueellisen valkun agilitytreenit. Jeriko on ollut nyt tosi vetreässä kunnossa eikä edes astutushommat pistäneet sitä jumiin. Itse asiassa tuntui, että Jeriko vetristyi vaan lisää ja kirmaili kuin nuori poika konsanaan tyttöystävänsä kanssa. :D Päätin sitten ottaa Jerikon mukaan treeneihin pitkästä aikaa ja kokeilla miten menee. Viimeksi oltiin tehty kaksi lyhyttä pätkää joulukuussa ja silloin Jeriko vähän arpoi ponnistuspaikkaa.

Nyt oli kuitenkin aivan eri meininki. Tehtiin pikkumaksirimoilla ja Jeriko kulki niin kuin aina ennenkin tai tietty jopa vähän vauhdikkaammin, kun oli matalat rimat. Hyppytekniikka pelasi ja tehtiin koko pitkä rata nollana läpi. En voi edes kuvailla kuinka ihanaa oli tehdä agilityä taas Jerikon kanssa. Taidetaan olla valmiita valloittamaan pikkumaksiluokkaa. ;)

Jupiter treenasi myös lyhyesti. Paria lyhyttä pätkää tehtiin. Ponnistusvoima on Jupiterilla kyllä hirmjuinen ja lähdöt niin räjähtäviä, että on siinä tekemistä, että pysyy sen tahdissa. Vielä on kokemusta aivan liian vähän ja esteiden lukua täytyisi kehittää tosi paljon, ettei häiriintyisi mun liikkeestä. Pitäisi siis alkaa oikeasti treenaamaan..

Illalla tehtiin Haavistolla vetohiihtotreeni niin, että Jupiter ja Ukko veti yhdessä 3,5km. Jupiter piti kyllä niin kovaa tahtia yllä että huhheijaa. :D Spurttasi myös alamäkiin kunnon vauhdilla mikä taisi olla Ukolle vähän yllätys. Kierroksen jälkeen Jupiterilla vielä riitti energiaa pallolla pelailuun, kun Ukko taas oli aika poikki. Selvästi maksimivauhdin treenejä tarvitsee tehdä ja saada Ukko oikeasti juoksemaan täysiä eikä itseään yhtään säästellen. ;) Treenit jatkuu siis uusien ajatusten kera.