Myytin leirillä

Viime viikonloppu vietettiin Myytin leirillä Jämillä. Mukana leirillä mulla oli Jupiter ja Jeriko. Perjantaina pääsin iltapäivällä perille ja Jerikolle tallattiin peltojälki. Jäljelle laitettiin kaksi esinettä ja kun ajatus ei ollut suunnittelussa ihan mukana ja toinen esine jäi jo keskelle jälkeä, niin jäljen tallaaja nappasi maasta kuivahkon tikun palan ja laittoi sen vielä jäljen loppuun. :D

Jeriko ajoi jäljen aika hyvin ekaksi peltojäljeksi moneen vuoteen. Pienellä harjoituksella siitä voisi tulla tosi hyväkin ja olen miettinytkin, että pk-jäljen jälkeen eläkelajiksi Jerikolle varmasti sopisi hyvin FH-jälki kun Jeriko niin mielellään jäljestää. Vauhtia oli vähän liikaa mutta ei niin pahasti kuin Ukolla. Jeriko meni aika ison osan jäljestä tarkasti jäljen päällä, mutta teki pari hassua tarkastusympyrää vaikka oli juuri ollut aivan jäljen päällä. Saattoi liittyä jotenkin lähtösuoran vastatuuleen tai sitten Jeriko sai vaan paremmin juonesta kiinni, kun viimeinen paluusuora myötätuuliin meni todella hienosti. Keskimmäinen esine olisi jäänyt, mutta kepin lopusta Jeriko ilmaisi varmasti. :)

Jupiterille tein myös namiruudun pellolle. Nuuskutus kävi mukavan voimakkaasti, mutta vähän meinasi välillä keskittyminen herpaantua.

Sekä lauantaina että sunnuntaina maastossa kouluttajana toimi Ninan Manner. Lauantaina oli hakutreenipäivä. Arvoin ennen omaa vuoroa tekisinkö Jupiterille hajuhakuja (tylsäääääää) vai ääniavuilla hakuradalla. Päädyin jälkimmäiseen. Sain kuitenkin palautuksen "maan pinnalle", kun Jupiter oli löytänyt vähän vielä lisää juoksemisen riemua (siitä tulee varmaan nopea ja hyvä agilitykoira), upposi hienosti syvälle, mutta nenä oli aivan kiinni ja Jupiter yritti sitten katseella löytää maalimiehiä. Parin yrityksen jälkeen teimme kaksi hajuhakua ja treeni loppui sitten siihen.

Hajuhaku on kyllä todella työlästä ja todella tylsää. Itse tykkäisin yksinkertaisesta ja helposta, vähän niin kuin Jerikon kouluttaminen hakuun aikuisella iällä. Toki sillä oli ikää ja kokemusta taustalla ja ihan erilaiset edellytykset hoksata nenän käyttö ilman hajuhakujakin. Huoh. Kai niitä on vaan pakko tehdä.. (nyrpistän nenääni tässä)

Hakutreenien jälkeen päätin vielä tehdä Jerikolle jälkitreenin. Ninan lisäksi eräs Jenni jäi jälkeä treenaamaan ja tallasi Jerikolle 1,5km jäljen kuudella kepillä. Maastothan Jämillä on aivan upeat, joten jälkimaastokin loistokas. Kuumalla säällä toki mäntysammalmetsä on aika kuiva alusta jäljestää. Hienosti Jeriko jäljesti ja kaikki kepit nousi! :)

Sunnuntaina oli sitten jälki-/EK-treenipäivä. Jerikolle tallattiin jälki, jonka oli tarkoitus olla lyhyehkö (mun mittapuulla) eli 500-700m kahdella kepillä. Olisi kuitenkin pitänyt korostaa enemmän sitä, että tämän oli tarkoitus olla nyt helppo ja lyhyt jälki vähillä kepeillä keppimotivaatiota nostamaan, kun lopputuloksena oli n. 800m siksakkia rinteessä, jonka toisella puolella kulki toisen koirakon jälki. Itse asiassa Jerikosta päätellen olen aika varma, että aikaisemmin toisen koiran jälkeä tallatessa on varmaan käynyt niin, että Jerikon jälki oli leikattukin, koska yhdessä hankalassa kohdassa Jeriko päätyi lopulta palaamaan samaa reittiä takaisin kuin mistä oli tullut ja sitten valitsi eri suunnan. Näin Jeriko on ennenkin tehnyt jos on ollut hankala harhajälki. Lisäksi ilma oli nyt todella kuuma, joten helposta ja palauttavasti jäljestä ei voinut oikein puhua.

Lopputuloksena Jerikolta jäi välikeppi. :( Laiha lohtu, että hienosti suoritti haastavan jäljen, kun siitä ei mitään epäilystä olisikaan etteikö Jeriko suorittaisi haastaviakin jälkiä. Silloin alkaa vaan jälki imemään niin paljon, että kepit jää... Sain kuitenkin nyt Ninalta yhden ajatuksen takajälkien tarkastukseen, että nostattavan lähetyksen sijaan voisi kävellä vaan vapaasti kohti jälkeä ja antaa Jerikon nostaa jäljen siitä. Kuulemma näin nostettuna koirat lähes poikkeuksetta nostaa heti oikean suunnan kun ei ole kiirettä tai mitään painetta.

Jupiterille tehtiin keppiruutua. Keskittyminen oli päivän lopussa tehtävälle harjoitukselle aika heikkoa eikä Jupiter meinannut aluksi tajuta mitä lähtisi tekemään, mutta keppien ilmaisu parani koko ajan ja kolmannelle kepille Jupiter jo tarjosi opetettua maahanmenoa! :) Siihen sitten lopetettiinkin jo treeni. Näitä pitäisi nyt tehdä lisää ja vaikka unohtaakin namijäljet, koska tuntuu ettei namijäljillä Jupiter ole oikein päässyt kiinni ajatukseen jäljestämisestä, vaan se enemmänkin vaan ruokailee metsässä. Muutenkaan en jälkeä tekisi enää paljoakaan enempää ennen keppi-ilmaisun saamista kuntoon ja keppejä jäljelle.

Jeriko teki vielä hupilajina alokas-luokan etäisyyksillä pudotetun esineen. Tämä taisi olla Jerikon kolmas pudotetun esineen treenin ihan metsään (lenkeillä on tehty poluilla tai metsä teillä) ja viimeisestäkin metsään tehdystä harjoituksesta on ainakin pari vuotta. :D Mistään kummoisesta seuraamisesta ei voi metsässä puhua, mutta kyllä Jeriko siinä rinnalla pysyi. Ekalla lähetyksellä Jeriko juoksi vauhdilla hanskan ohi (ehkä sivusta?), mutta uudella lähetyksellä lähti taas vauhdilla ja korjasi hieman juoksulinjaansa ja löysi hanskan. Hauska harjoitus Jerikolle. :)

Aikamoinen tällainen leiriviikonloppu aamusta iltaan treenaamisineen, mutta hauskaa oli. Hyvä seura ja koiraharrastukset, mikä sen parempaa. :)

Lammastelua, peekoilua ja leikkiä

Viime sunnuntaina lähdettiin Jupiterin kanssa pääkaupunkiseudulle. Päästiin vierailemaan hakuryhmään jossa Jupiterin veli Kiila sekä Immi ja Rudi treenaa. :) Oli tosi kiva nähdä Kiilaa ja ylipäätään päästä treenaamaan vieraaseen porukkaan. Jupiterille tehtiin taputusavuilla. Vähän oli seisovanoloinen ilma just siinä ja Jupiterilla oli parin maalimiehen löytämisessä vähän haastetta, mutta siellä se vaan itsenäisesti etsi. Ei tuu yhtään mua ikävä. :D Hyvät treenit saatiin.

Treenien jälkeen käytiin vielä leikkitreffeilla Kiilan kanssa. Pojat kaahaili ensin kuin vinttikoirat radalla ja sitten kun alkoi vähän väsyttämään siirryttiin painileikkeihin. Välillä käytiin pienessä purossa virkistäytymässä ja Kiila innostui uimaankin, Jupiter vaan pönötti vedessä. Todella kivoja poikia on kyllä molemmat. Niin kiva nähdä miten noin puolivuotiaat pojatkin leikkii täysin sulassa sovussa ilman vähäisintäkään riidan poikasta. Hyväluonteisia kavereita. :)

Itse kävin kokeilemassa pienlentokonelennolla ja todella kivaahan se oli! :)

Maanantaina käytiin tottistreeneissä. Jerikolle tehtiin kisanomainen treeni ja taas pysyi treeneissä pakka hyvin kasassa. Vielä kun saisi koevireen samanlaiseksi. Ukko sai myös tehdä pientä rallattelua ja toimi uuden kännykän kameran testimiehenä.

Tiistaina käytiin Päivin luona paimentamassa. Mulla oli Ukko ja Jupiter mukana, Ukko sai vähän fiilistellä "omaksi ilokseen" vailla sen suurempaa päämäärää. Jupiterin kanssa pyöritettiin ensin kesympää porukkaa ja Jupiter lähti nyt ihan kivasti kiertämään. Vasempaan suuntaan kiertäminen tuli enemmän luonnostaan, mutta lähti sitten myös oikealle. Ihan pari askelta peruskuljetuksentynkääkin tuli. Sitten lopuksi vielä vilkkaammalla porukalla ja kiertäminen onnistui siinäkin hienosti. Matalana se kyllä jo työskentelee, joten aika tyylikäs siitä varmasti tulee. Hyvältä näyttää. :) Nyt katsellaan seuraavan kerran sitten muutaman viikon päästä ehkä, että miltä sitten taas näyttää.

Lähdettiin sitten auttamaan lemmikkilampaiden siirrossa Valkeakoskella yhdessä paikkaa. Etukäteistietona oli, että niitä olisi kahteen kertaan koiralla siirretty, mutta ei se nyt ihan niinkään ollut. Täysin koiraan tottumattomia lampaita, jotka oli jo aikaisemmin levinneet ja ollut pahemmillaan muutaman päivän karussa siirtoyritysten johdosta ja etsijäkoira oli sitten käynyt ne paikallistamassa. Olosuhteet ei muutenkaan koiran käytölle olleet ihan ihanteelliset, mutta kun oltiin sinne asti menty niin "pakkohan" sitä oli yrittää. Ajattelin, että lyhyen matkaa siirrettäessä tottumattomia lampaita Ukko olisi paras vaihtoehto, mutta ei se ihan toiminutkaan niin, kun lampailla oli niin paljoa eri paikkoja mihin pääsi livahtamaan, ei halua seurata edes omistajaansa eikä riittävästi aukeaa missä koira voisi oikeasti koota porukkaa.

Lampaat levisi sitten "pitkin poikin", juoksi Ukon ylikin kertaalleen ja sitten toisessa tilanteessa Ukko ei vaan saanut niitä liikkeelle ei sitten millään. Jeriko haki niitä loppujen lopuksi talon alta ja sieltä lähtiessä lampaat levisi ja yksi hävisi, ja hieman myöhemmin toinen pääsi jonkin aidan ohi ja hävisi sekin. Nice. Mutta Jeriko teki kyllä hienosti hommia, jäljesti ensin toisen lampaan noin 150 metrin päästä ryteiköstä piilosta ja sitten vielä toisen kateissa olevan rantaa pitkin ainakin 300m päästä. Jeriko sai niitä kyllä koottua moneen kertaan ja olisi niitä kuljettanutkin ihan hyvin, mutta stopparikoira edessä olisi ollut välttämätön eikä Ukko valitettavasti sitten pärjännyt näin villien kanssa.

Täytyy sanoa, että kyllä tuo Jerikon älykkyys ja työäly aina välillä ihmetyttää. Sitähän ei ole koulutettu mihinkään eläinten etsintään ja pk-jäljellä se ei ole vähääkään kiinnostunut esim. riistan jäljistä eikä koskaan vaihda harhalle. Kuitenkin tällaisissa tilanteissa se hoksaa, että jotain puuttuu ja lähtee oma-aloitteisesti jäljestämään ja jäljestää niin pitkään, että kohde löytyy. Toista kadoksissa olevaa etsiessä mentiin rantaa pitkin yhden naapurin pihan ohi ja siihen pysähdyttiinkin ja otettiin Jeriko itse asiassa kertaalleen jäljeltä pois ja lähdettiin takaisin päin, kun naapurilta kysyttäessä mitään ei oltu nähty eikä huomattu, eikä pihassa oleva vahtikoira ollut reagoinut. Tultiin siis aluksi siihen käsitykseen, ettei lammas olisi voinut päästä siitä ohi huomaamatta. Kun Jeriko kuitenkin lähti uudelleen jäljestämään samaa jälkeä niin sanoinkin, että nyt luotan kyllä koiraan ja niin vaan se kadonnut lammas löytyi pitkältä rantapöpelikköä eteenpäin jatkaessa. Ei olisi mitenkään löytynyt ilman Jerikon apua niin kaukaa. Kyllä siinä kohtaa sai olla ylpeä koirastaan, kun ihan täysin sen ansiosta tarina sai onnellisen lopun, lampaat päätyi sinne minne niiden kuuluikin mennä eikä yksikään jäänyt kadoksiin. :)

Eilen Pete kävi meillä kouluttamassa. Päätin tosiaan, etten ottanut Jupiterin kanssa nyt ollenkaan. Jerikon kanssa tehtiin jakoa ja korjailtiin mun epäloogista otettavan lauman osoitusta. Kun vaan itse olen rintamasuuntani kanssa selkeä enkä vaihda sitä jaon aikana, on Jerikollekin ihan selkeää mikä porukka otetaan ja tuli jakoihin rennosti ja piti lampaat hyvin. :)

Harjoiteltiin myös häkitystä, jossa ongelmana mun oma passivoituminen ja Jerikon valuminen "seis"-käskyn alta. Kriittisissä kohdissa kun muistaa laittaa Jerikon maahan asti, niin homma pysyi hienosti hallussa ja häkitykset onnistui. Pieniä ja rauhallisia flänkkejä Jeriko osaakin tehdä hyvin. :)
Treenit jatkuu taas näillä ohjeilla. Viikonloppuna onkin sitten Myytin leiri Jämillä, joten treeniä taas pukkaa. :)

Niin joo. Jeriko kävi keskiviikkona virallisessa mittauksessa agilityä varten ja siitä tulee jatkossa pikkumaksi. Saa jatkoa agilityharrastukselle ja pientä kevennystä, kun rimakorkeudet tippuu ensi vuoden alusta. :) Tän vuoden puolella käydään varmasti vielä normikisoissa kuitenkin. :)

HK2 Jeriko

Eilen oli Hämeenlinnassa iltakoe, tuomarina Vesa Häkkinen. Sain vietyä Jerikon aamulla Katrille ja hain sitten töiden jälkeen ja lähdettiin suoraan kokeeseen. Etukäteen vähän jännitti hakuradan ohjaus, mutta hyvinhän se meni. Olen itse asiassa jopa omaan työskentelyyni todella tyytyväinen vaikka alkuun taisi ekat pistot tulla vähän turhan tiheään. Luin kuitenkin rataa sen jälkeen ihan hyvin ja korjasin jos pisto oli vähän huonompi. Eka maalimies nousi oikealta ehkä n. 70 metristä (Jeriko eteni toiselta pistolta pitkälle). Vasemmalla ensimmäinen maalimies oli ehkä n. 50 metrin kohdalla. Viimeinen maalimies vasemmalla juuri ennen 200m merkkiä.

Pisteitä meni Jerikon lähtöhaukahduksista sekä haukun katkeamisesta, kun ekalla maalimiehellä se oli edennyt niin pitkälle ja mulla oli pitkä matka mennä sen luokse. Jatkoi kuitenkin itsenäisesti haukkua. Hieman vahvempaa työskentelyä olisi tuomari myöskin toivonut. Pisteitä henkilöetsinnästä 160/170.

Esineruutu oli aikamoista varvikkoa ja aika haastavat esineet noin niin kuin kyläkisaan. Jeriko nosti lopulta jääkiekon korkean varvikon pohjalta ja sitten jonkinlainen kumisen pienen esineen, ikään kuin lelun sisällä oleva vinku, mutta hiljainen ja hieman lelun sisältä löytyviä isompi. Kaksi esinettä löytyi, mutta aikaa kului jonkin aikaa. Pisteitä 26/30.

Tottiksessa Jeriko meni ihme kierroksille, varmistautuminen ei ollut ehkä ihan paras sitten. Jeriko äänteli nyt lähes koko tottiksen läpi, vaikka yleensä on tullut korkeintaan muutama äännähdys. Jeriko kuitenkin keskittyi ja teki pääosin ihan hyvällä ilmeellä. Hyppy jäi suorittamatta ja luoksetulossa joku aivopieru (tuli hitaasti ja suoraan sivulle), mutta muuten ei liikevirheitä. Pisteitä 73.
Viimeksi se on tainnut äännellä noin pahasti meidän ekassa 3-luokan jälkikokeessa, kun mä itse olin niin hermona, että unohdin liikejärjestyksen jne. :D En myönnä, että olisin nyt jännittänyt niin paljoa, mutta en sitten tiedä mistä tuo ääntelymäärä tuli? Vaikuttiko kuitenkin taustalla pitkä päivä ensin vieraaseen paikkaan jätettynä ja sitten suoraan kokeeseen..

Näin ollen 259p, 2-tuloksella HK2. :)

En ollut asiaa ollenkaan ajatellut etukäteen, mutta kokeen jälkeen mulle tuli kirkas päätös, että Jerikon haku-ura loppuu nyt tähän. Jeriko on jo 7,5-vuotias ja aloittanut haun vasta aikuisena muutama vuosi sitten. Rahkeet ja aika ei riittäisi kuitenkaan 3-luokkaan treenaamiseen ja tässä vaiheessa haluan mieluummin alkaa keventämään Jerikon harrastuksia ja antaa sille enemmän palautumispäiviä. Palautuminen ei kuitenkaan tuon ikäiselläkään enää ole kuin esim. 3-vuotiaalla.

On hienoa, että mun hakuryhmä on ollut niin joustava, että on antanut mun treenata tähän asti kahdella koiralla, mutta nyt on heidänkin kannalta reilumpaa jatkaa treenaamista vain yhdellä koiralla. Näin ollen Jeriko käy ehkä vielä jossain treeneissä tarjoamassa kakut ja fiilistelemässä ja ottamassa vaan kehuja, mutta muuten treenaaminen loppuu ja Jupiter saa jatkaa. Iso kiitos parhaalle ryhmälle hauskoista treeneistä Jerikon kanssa :)


Jerikon kanssa on vielä pari isoa haavetta saavuttamatta ja nähtäväksi jää, tuleeko ne täytettyä. Kävi miten tahansa on Jeriko jo nyt saavuttanut huomattavasti enemmän kuin olisin koskaan uskaltanut toivoa ensimmäiseltä harrastuskoiraltani. Olen suunnattoman kiitollinen siitä, että olen saanut ilon omistaa tämän koiran, joka on mun "kerran elämässä koira", jollaista ei toista tule. Toivon, että näin ennakoimalla ja keventelmällä pikku hiljaa harrastuksissa, sillä olisi vielä monen monta tervettä vuotta edessään. :)

Kaipa sitä voisi alkaa jo vähän kouluttaakin...

Tuli tässä joku aika sitten mieleen, että kaipa tuota Jupiteria voisi alkaa jo vähän kouluttamaankin. Kaikki mitä on tähän asti tehty on ihan puhtaasti höntsäilyä. Istumisen on oppinut ruokakupilla ja ovella ja siihen on liitetty käsky, mutta ei minkäänlaista varsinaista kestoa tai varsinkaan etäisyyttä. Maahanmenoa on vähän höntsäilty, mutta ei silleen kunnolla, että Jupiter olisi edes voinut sitä kunnolla oppia. Kahden lelun leikkiä on tehty paljon, mutta lelut ei edelleenkään tuppaa palautua mulle, vaan Jupiter jäisi niitä itsekseen hautomaan. Kosketusalustaa on harjoiteltu ja samoin kosketuskeppiä ja käsikosketusta.

Arkikäytöksen asiat uppoaa kyllä Jupiteriin todella helposti. Se osaa hienosti odottaa ulko-ovella ja takaluukussa, ja tulla vasta omalla nimellään tai yleisellä "saa tulla" vapautuksella. :)

Jotenkin sitä ei ole vaan lähtenyt vielä kunnolla tottisliikkeitä opettamaan, mutta nyt se ajatus sitten mulla syttyi, että eiköhän sitä voisi jo aloittaa. Niinpä sitten aloin opettamaan ensin kirjan päälle etutassujen nostamista ja sitten sen kiertämistä. Pieni viive tuli etenemisessä vielä mun vasta orastavan koulutusinnon vuoksi, mutta sitten tuli into jostain ja nopeasti yhden treenin aikana Jupiter oppi siirtymään mun sivulle kirjan avulla. Seuraavalla treenikerralla aloin ottamaan kirjaa pois ja jätin vain kosketusalustan, ja nyt kolmantena treenikertana/treenipäivänä on otettu kosketusalusta pois ja perusasento alkaa pikku hiljaa oikeasti valmistumaan. :) Nopea tuo Jupiterkin on oppimaan eli on tää opettaminen kyllä tuollaisen kanssa mukavaa. :)

Seuraava opetukseen noussut asia oli se istuminen ja siihen kesto ja etäisyys. Hyvin lähti sekin sujumaan. Jupiter malttaa niin hyvin, kun vaan tajuaa mistä on kyse. :) Lelun palautus/nouto olisi tarkoitus myös ottaa kunnolla treenilistalle. Tähän mennessä kerran kapulan kanssa höntsäilty, mutta vielä ei lähtenyt ihan etenemään. Ja sitten se maahanmeno silleen oikeasti. ;)

Mutta nyt kun ajatus on syttynyt ja kärpänen purrut, niin eiköhän tämä lähde tästä ihan mukavasti etenemään. :)

Jupiterilla on nyt kaikki hampaat vaihtunut. Mittasin sen tuossa yksi päivä ja sain korkeudeksi 50cm ja painoksi 13,5kg, joten eiköhän siitä ihan sopivan kokoinen tule kun vielä ehtii useamman kuukauden kasvaa. :)