Tänään käytiin Tuijan kanssa Kyötikkälässä treenaamassa. Tuija tallasi Jerikolle kolme jäljenpätkää, tehtiin siis janatreeniä. Janaksi valittiin nyt Niemisen Sarin neuvoa seuraten polku, jotta on joku joka auttaa näin alkuun koiraa etenemään suoraan. Jälki siis kulki polun yli ja Jerikon annettiin nähdä, kun Tuija ylitti polkua, sitten otin Jerikon pois hetkeksi. Jäljet ei juurikaan vanhenneet, tässähän on pointtina lähinnä se irtoaminen, ei se kuinka vanhan hajun koira pystyy nostamaan. Parempi näin alkuun, että mielikuva on vielä hyvässä muistissa, kun lähettää. Ensimmäinen meni ihan ok, Jeriko ehkä oikaisi aivan aavistuksen juuri ennen jälkeä, en ole varma, kun ei oltu merkattu kohtaa. Jeirko myös paahtoi loppupalkan ohi ja jatkoi Tuijan poismenojälkien seuraamista, ei oikein olisi malttanut siihen lopettaa. :D
Seuraavaan Tuija sitten merkitsi kohdan missä ylitti polun. Lähetyksessä Jeriko lähti alkuun aivan vinoon ja otin Jerikon heti takaisin. Lähetin sitten heti uudestaan ja Jeriko eteni hyvällä vauhdilla ja aivan tikkusuoraan ja nosti jäljen hienosti! :) Loppupalkankin malttoi nyt syödä.
Sitten kolmas jälki ja nyt lähtösuunta oikealle, kun kaksi edellistä oli vasemmalle. Jeriko lähti nyt tosi hyvin irtoamaan ja vauhdilla juoksi janaa, olisko tässä ollut 20 metriä jäljelle..? Jostain syystä Jeriko nyt kuitenkin nosti takajäljen, olisko sitten suurempi vauhti teettänyt vähän malttamattomuuttakin..? No, joka tapauksessa jätettiin harjoitus tähän, koska oltiin saavutettu se mitä haettiinkin, eli Jeriko eteni janalla nopeasti ja suoraan. :)
Mentiin sitten tottiskentälle treenaamaan. Kenttä olikin sopivasti juuri ajettu. Seuraamista otettiin joitain pätkiä ja sitten pk-esteitä. Jälkikäteen tehtiin vielä parkkiksella seuruuta vähän lisää, että saatiin lisää kuvia. ;) Sinänsä se oli hyvä treeni muutenkin, kun Ukko huusi autossa vieressä ja Jeriko silti pystyi nyt keskittymään tekemiseen eikä mennyt paineeseen. Tässä kuitenkin kuvasatoa treeneistä. :)
Pientä poikittamista... ;)
Oikenihan se perä :D
Jerikolle myös ammuttiin, yksi leikissä, pari seuraamisessa eikä kummassakaan tilanteessa kiinnittänyt mitään huomiota. Paikkamakuuseen otettiin nyt myös ensimmäisen kerran. Otin Jerikon melko lähelle Tuijaa, ehkä 25 metriä etäisyyttä suoraan sivulla, luotan niin Jerikon laukauksiin. ;) Ensimmäisellä yllättyi sen verran, että vilkaisi, sitten taas katse muhun. Olin siis koe-etäisyydellä. Toiseen ei kiinnittänyt mitään huomiota, kun olin katse Jerikoon päin. Kolmas niin, että olin selin, Jeriko kuulemma vilkaisi laukauksen suuntaan, mutta ei mitään kummempaa.
Eihän Jeriko koskaan ponnaa esteestä.. ;D Jerikon puolustukseksi sanottava, että toi nurmipohja on vielä liian haastava Jerikolle (epätasainen eikä kovin vankka), hiekkapohjalla menee paremmin.. Ja tässä Jeriko meinasi ensin tulla ohi ja aivan edessä korjasi takaisin hypylle, hieman huono hyppykulma siis. :D
Toinen hyppy oli jo parempi, mutta vaatii edelleen harjoitusta.Tähän kuitenkin jätettiin tällä kertaa.
Jessss!
Jeriko lentää pk-esteelle
Öööö... Pitäiskö/voiko jotenkin opettaa ettei ihan noin korkeelta tarvis tulla alas..?
Tänään oli Ylökk:n ilta-agilitykisat ykkösille ja kakkosille. Eilen oli kolmosluokka ja periaatteessa olis pitänyt siellä talkoilla, mutta kun oli ne paimennuskisat. Talkoilin sitten tänään ykkösluokassa, sain asian järjestettyä niin, että jätin Jerikon (ja Ukon) Aneten ja Annelen hoitoon samalla, kun ajoin Mutalaan, ja Marjukka oli niin ihana, että otti ne kyytiin samalla, kun itse tuli kisoihin! Kiitos Marjukka koirien kyytsäilystä ja ratojen kuvaamisesta! Ja onnea nollavoitosta, ensimmäinen kakkosten startti ja heti nolla, kyllä te ootte hyviä! :)
Meidän eka rata ei mennyt yhtä hyvin. Sinänsä Jeriko oli ihan hyvin ohjauksessa ja meni tosi kivasti ja vauhdikkaasti, mutta Jeriko oli hieman malttamaton ja pari rimaa tippui. Tiesin kyllä jo etukäteen sanoa, ettei tollanen rata ole meidän vahvuuksia. Loppusuoran A:lla Jeriko sitten antoi jalkojensa tippua kontaktilta maalle ja vaikka se kyllä pysähtyi, niin päätin ottaa treenin kannalta ja käskyttää takaisin kontaktille ettei tule liikaa tavaksi ja kun virheitä oli jo pohjilla. Siitä sitten HYL.
Toisesta radasta pystyin sitten jo heti sanomaan, että tää on aika hyvä meille. Ihme kyllä mua ei tässäkään vaiheessa vielä hirveästi väsyttänyt vaikka kello oli jo yli 11 ja usein mulla on jo normaalin kisapäivän loppupuolella mehut imetty. Kisakunto kasvanut.. ;) Jaksoin siis keskittyä hyvin ja samoin teki Jeriko. Melkein jokaisen riman kohdalla kyllä kouraisi mahasta, että pysyykö se, mutta hienosti meni. Ihan tokavikalla esteellä meinasin jo hukata Jerikon pakkovalssi-jaakotuksessa, mutta sain sen kääntymään oikealta puolelta puhtaasti. Kyllä riemu repesi radan jälkeen! :D Tuloksena siis 0 ajalla -7,36 ja 3. sija palkinnoilla, radalta tuli yhteensä 5 nollaa.
Pitkä päivä, mutta kyllä kannatti jaksaa, kun nyt noustiin kolmosluokkaan! Jotenkin ihan epätodellinen olo tästä viikosta, voiko mennä näin hienosti? :D Ei ainakaan hullumpi viikko. ;)
Tämä vauhti ei monille ole juuri mitään, toisilla tulokset napsuu vielä nopeammin, mutta mun mielestä jo se, että ylipäätään saadaan näin hyvää tulosta aikaiseksi vaikka Jeriko on mun ensimmäinen koira ei onnistuis ilman, että koira olisi aivan huippu! Olen sanonut tämän ennenkin, mutta kiitos Anita tästä kultakimpaleesta jolla on kaiken muun hyvän lisäksi sydänkin kultaa. <3
Nyt olis vähän sellainen fiilis, että pidetään agilityssä pieni tauko kisoista ja treeneistäkin. Ainut, että jos piirinmestiksiin päästään, niin sinnehän on pakko mennä, mutta muuten.. ;)
Tänään oli ensimmäiset SBCAK:n/kennelliiton alaiset paimennuskisat Somerolla, tuomarina Päivi Nietosvaara.
Hakukaari oli aikas hyvä, mutta ehkä ei ihan niin hyvä kuin edellisissä kisoissa..? Lampaat lähti hassusti sivulle päin liikkumaan ennen kuin Jeriko oli tasapainossa, joten herättäisi epäilyn siitä, että kaari oli kuitenkin liian ahdas sivusuunnassa.. No anyway, aika hyvät pisteet hakukaarelta silti. :) Nyt Jeriko meni maahankin tasapainoon, mutta lampaat oli jo liikkeellä ja sitten ajoon lähdössä lähti turhan vauhdikkaasti juoksemaan. Kuljetuksessa ohjaajalle videolta katsottuna huomaisin parikin kohtaa, jossa pistämällä Jerikon maahan juoksu olis vaihtunut nopeasti kävelyksi. Sillä hetkellä musta kuitenkin jotenkin vaikutti, että parempi antaa tulla sitä vauhtia, että jos laitan Jerikon maahan niin lampaat jatkaisi kuitenkin jonkin matkaa juoksua ja pääsisi ehkä turhan kauaksi.
Ärsyttävin oma moka oli taas toi tolppa! En yhtään katsonut missä tolppa on muhun nähden ennen kuin olin jo antanut Jerikon ajaa lampaat mun ohi ja hups, tulppa olikin suoraan mun selän takana ja lampaat meni osa toiselta puolelta, osa toiselta. Note to self: jätä tolppa selkeästi jommalle kummalle puolelle niin, että Jerikon tuodessa lampaita kohta ne tulee väistämättä oikealle sivulle ohi tolpan!
Hämmennyin pieneksi hetkeksi tästä mun mokasta ja lampaat ehti jo pitkälle ohi tolpan. Toinen muistettava asia: käske nyt hyvä ihminen se koira kaarelle ennen kuin kaikki lampaat on metrikaupalla tolpan ohi! :D
No joo, sitten poispäinajo-pätkä oli aika vauhdikasta, lampailla oli kova veto pellon perälle puimurin luokse, mistä ne tuotiin sisään. Lampaat alkoi siis varmaan jo senkin vuoksi kiihdyttelemään, koska tässä niiden vauhti ei yhtään hiljentynyt vaikka pistin Jerikoa maahan. Olisi pitänyt rohkeammin ja aikaisemmin pistää Jerikoa eteen estämään, jonkin verran niin kyllä teinkin, käskin Jerikoa kaarille samalla hieman yrittäen jarruttaa ja ohjata portille. Vauhdilla mentiin, mutta kaikki lampaat portista läpi! :D Portin jälkeen alkoi sitten lampaiden syöksy kohti vapautta ja tää alkupätkä oli kyllä yhtä pelastelua, Jeriko lähti kuitenkin todella hienolla kaarella pysäyttämään lampaita, ei mitään hätiköintiä ja perään säntäämistä. Kiitos Jerikon hienon työskentelyn saatiin lampaat haltuun ja jatkettiin kuljetuksella. Kuljetuksessa Jeriko piti tosi hienosti itse etäisyyttä lampaisiin, joku lamppu on vähän päässä syttynyt ettei niitä tarvitse mun ohi puskea. Kerran jouduin käskemään Jerikon maahan, muutan vilkuilin taakseni vain varmistaakseni onko Jeriko siellä ylipäätään, kun lampaat kulki niin hyvin ja kehuin Jerikoa. :)
Häkitys ja häkistä poisotto sukkana, ihana iso häkki johon on helppo häkittää. :) Jeriko kyllä toimikin häkillä tosi hienosti, paljon paremmin kuin aikaisemmin! :) Häkistä poisoton jälkeen lampaat pitää tosiaan ottaa vielä haltuun ja mä olin siinä ihan pihalla, kun en kuullut tuomarilta missä vaiheessa suoritus oli hyväksytty, en siis uskaltanut päästää lampaita juoksemaan varikolle kuin vasta sitten, kun näin varikkokoiran lähtevän hakemaan. Viimeiseen osaan ei halua koko suoritusta pilata! :D
Pisteitä kertyi hakukaaresta 18/20, nostosta 5/10, kuljetuksesta ohjaajalle 10/20, poispäinajosta 2/10, kuljetuksesta 13/20, häkityksestä 10/10 ja häkistä ulosotosta 10/10. Yhteensä siis 68 pistettä, hausta 33 eli PPR1 koularin arvoisesti ja 3-tulos, kaksi pistettä vaille PAIM1. Hieman haluttaisi jossitella, jo omat virheet korjaamalla olisi sekin koulari tullut, mutta kyllä tähänkin voi olla todella tyytyväinen! :)) Kyllä me ehditään se PAIM1 vielä saada. Jeriko toimi tänään hienosti ja olen siitä todella ylpeä! <3
Ukkokin pääsi lampaille kisan jälkeen ja toimi todella upeasti! Ukko on kehittynyt joka kerta huimasti, tällä kertaa oli jo todella rauhallinen ja kiersi lampaita rauhassa molempiin suuntiin, alkoi jopa hiipimistä ja kunnon silmänkäyttöä näkyä. Siis tosi hieno pentu!! :) Hieno päivä oli! Matti oli mukana kuvaamassa ja seurana, pitkä päivä kyllä oli, eli hese-ateriat oli täysin ansaitut! ;)
Videon lataan myöhemmin. :)
Lisäys: Se piti vielä sanoa, että tosiaan treenattavaahan meillä on vielä rutkasti, vaikka se PAIM1 olisikin voinut tulla omat virheet korjaamalla. Nostoon ja ohjaajalle kuljetukseen pitää saada rauhallisuutta, samoin poispäinajoon ettei sitten ole tollasta juoksemista. Eli siis olihan lampaille veto kuivurille, mutta se ei ole ainut syy miksi meno oli niin vauhdikasta. Jerikon maahanmenoista ne ei hiljentäneet, mutta joka kerta kun Jeriko lähtee liikkeelle se ponkaisee liian nopeasti pystyy ja suoraan juoksuun ja sillä aina "säikäyttää" lampaat. Eli jatketaan treenejä sen rauhallisen ylösnousemisen ja ajon parissa! :)
Toinen lisäys: Jeriko sai tosiaan hakea lampaat Ukolle. Kisan jälkeen kaikki lampaat oli päästetty laitumelle, olisko niitä sitten ollut siinä reilu 50 ja matkaa reilu 300 metriä. Lähetin Jerikon sitten vaan hakemaan samalla, kun itse kävelin eteenpäin. Jeriko eteni kyllä hyvin vaikka selvästi ei alkumatkasta tiennyt yhtään missä lampaat on, lähti liikaakin oikealle. Rohkaisin kuitenkin vaan, että "mene mene" luottaen siihen, että kyllä Jeriko ne pian äkkää. Sitten kun Jeriko huomas lampaat niin se leikkaskin linjan ja lähti vasemmalta kokoamaan laumaa. Annoin sen sitten tehdä niin, koska en ollut pitkään aikaan antanut mitään suuntakäskyä ja se oli sinänsä oikea ratkaisu, koska lauma oli enemmän levinnyt vasemmalta ja sitä kautta kiertäen Jeriko sai ne paremmin kokoon. En tiedä sitten teinkö väärin, kun annoin siitä jatkaa..? Kuitenkin olin tyytyväinen siihen, että Jeriko eteni koko ajan ja heti kun äkkäsi lampaat niin alkoi selkeästi työskentelmään tuodakseen ne mulle.
Sitten vielä jaettiin porukkaa. Kimmo neuvoi mua menemään laumaa kohti ja "säikäyttämään" ne erilleen, että tulis rako mihin Jerikon voi kutsua. Helpommin sanottu kuin tehty! :D Vaikka Kimmo näyttäessä esimerkkiä se kyllä näytti helpolta.. Vetoan kokoeroon, en ole kauheen vakuuttava säikäyttelijä.. ;) Swedu näytti hienon mallisuorituksen ja sitten Jeriko sai harjoitella. Jakoa ollaan siis tehty pienellä porukalla kerran viime kesänä. :D Mutta siis kunhan sain vaan jonkun raon aikaiseksi, niin kyllä me porukkaa saatiin erilleen ja Ukolle sitten viisi lammasta pyöröaitaukseen. Oli kiva harjoitella tollasta, ja hienosti Jeirko tosiaan haki ison lauman pitkän matkan päästä. Olen niin ylpeä pikku showmiehestä. :)
Tänään käytiin Mouhijärvellä paimentamassa ja grillailemassa Johannan kanssa. Ukkokin pääsi nyt ensimmäistä kertaa näille lampaille, aikaisemmin en ole uskaltanut kun niin iso porukka jossa vielä karitsoitakin joukossa. Nyt lampaat on kyllä olleet todella mukavia ja uskalsin ottaa Ukon lampaille, kun ei tarvinnut pelätä, että joku niistä puskisi. Ihan kivasti sitten menikin, Ukko teki kaksi kierrosta lampailla ja varsinkin ensimmäisellä meni tosi kivasti. Ukko sai pidettyä sellaista 15 päistä (en ole tarkasta määrästä varma, ei ole tullut laskettua) laumaa mun ympärillä ja kiersi tosi rauhassa ja hienosti. :) Toisella Ukon vuorolla lampaat oli jostain syystä saanut päähänsä, että niiden on pakko olla siellä aitauksen toisessa päässä (jossa me ei juuri haluttu olla koska siellä on oja ja mutaisempaa) ja koko ajan yritti livahtaa sinne. Eihän Ukko sitten vielä pysty hallitsemaan isoa porukkaa joka lähtee juoksemaan johonkin suuntaan, osan porukasta Ukko sai aina pysäytettyä, mutta ei kaikkia. Itse siis toki juoksi koko ajan mukana valmiina auttamaan, mutta apua ei sinänsä tarvittu. ;) Jeriko otettiin sitten kuitenkin siihen avuksi väliin lampaiden reitille ja saatiinkin ne pysymään toisessa päässä, mutta sitten ne jumitti koko ajan aitaa vasten eikä sinne väliin nyt tässä vaiheessa pientä Ukkelia vielä voi pistää. Hienosti Ukko kyllä tasapainotti niitä aidalla, että sinänsä hyvä harjoitus sekin. :)
Jeriko sai nyt viimeisen treenin ennen keskiviikon SBCAK:n kisoja. Vähän alkaa jännittämään ja me ei olla tosiaan häkkityöskentelyä juurikaan harjoiteltu! Siis sitä, että koira häkin sisään ja itse ulkopuolella, ja että koira kiertää nätisti lampaiden taakse ja ottaa ne sieltä pois.. Täytyy vaan toivoa, että menee sitten ihan hyvin eikä käy mitenkään köpelösti viimeisessä osiossa.. =/
Joka tapauksessa Jeriko teki hienosti töitä tänään, tehtiin peruskuljetusta ja Jeriko sai itse hajoilevaa laumaa tasapainotella ja pitää kasassa. Jotenkin rauhattomampia lampaat tänään oli kuin viime kerralla, johtuiskohan aitauksen vieressä kiljuvasta Ukosta..? :D Joka tapauksessa siis meni ihan kivasti Jerikon kanssa, kyllä ihan hyvillä mielin voi kisaan lähteä, toivotaan että siis tulee tuloskin ja voi hyvällä mielin olla kisan jälkeenkin! :D
