Valjakkohiihdon rotumestikset ja suksi poikki

Sunnuntaina kilpailtiin valjakkohiihdon rotumestiksistä Imatralla. Lähdettiin Ilonan kanssa reissuun lauantaina ja otettiin nyt Ukon ja Jupiterin lisäksi Jeriko mukaan reissumieheksi. Käytiin kisapaikalla hiihtelemässä illalla, mutta ei oltu varauduttu otsalampuilla, niin hiihdeltiin vain kenttää ympäri ja harjoiteltiin wassuttamista. :D Yövyttiin samassa hotellissa kuin tammikuun kisojen aikaan. Nyt vaan olikin sitten huomattavasti rauhattomampaa hotellin vieressä olevan baarin ympäristössä yöllä ja nukuttiin molemmat tosi huonosti, mä näin unia mafiasta ja heräilin ja Ilona vaan nukkui tosi vähän. Sen oloisia ihmisiä oli aamupalalla (joka oli kyllä aika kämänen), että saattoi olla samaa ulkona metelöinyttä porukkaa.. Näillä eväillä sitten kisoihin.

Ennen startteja testailtiin vielä suksia (aika pro meininki kun molemmilla oli nyt kahdet sukset :P ). Latu oli hyvässä kunnossa plussakeleistä huolimatta, tiivis, mutta ei jäässä. Oikein hyvä. :) Ainut huono puoli oli lämmin sää +4-5, mutta koiria oli kyllä juotettu sen mukaisesti.

Autoin Ilonan ja Jupiterin matkaan ja sitten neljän minuutin päästä oli oma lähtö Ukon kanssa. Eipä siinä päästy pitkälle kun heti kentältä metsään sukeltaessa oli tiukka 90 asteen mutka (josta varoiteltiin!) ja silti porhalsin siihen aivan liian lujaa. Vauhtisokeus iski enkä tajunnut kuinka helkkarin tiukka se käännös sitten olikaan koiran vetämässä vauhdissa! Multa meni mutka suoraksi ja lensin ladulta pihalle. Äkkiä vaan ylös ja takas eteenpäin, mutta heti huomasin, että oikeassa suksessa oli jotain vialla. Ensin aattelin, että pohjaan oli juuttunut joku roska ja toivoin, että se irtoaisi pian. Vaan ei irronnut ja pikku hiljaa aloin olemaan varma, että suksi oli mennyt rikki, tuntui siltä kuin se olisi halki pohjasta ja kinnaisi ladussa joka oikean jalan potkulla.

Siinä vaiheessa ei ollut enää takaisinpaluuta, ainut tie ladulta pois oli hiihtää sieltä ja niin minä hiihdin ja Ukko veti urhoollisesti. Yhdessä kohtaa olin jo aivan loppu ja kirosin vaan epätoivoisena. Siinä Ukko otti muutaman kymmenen metrin ajan ravia tai jopa kävelyä, mutta kun sain sisuni uudelleen kerättyä, niin Ukko jatkoi laukalla vetoa. Vielä maalisuorallekin tullessa Ukko veti laukalla liina kireällä vaikka aivan hullun rankka rasti olikin ollut. Urhoollinen Ypy. <3 p="">
Heti maalissa nappasin suksen jalasta ja rikkihän se oli. Hittolainen. Jos olisi tajunnut tuon heti kaaduttuaan niin olisi voinut vielä jättää hiihtämättä sen 5km. Ukko jaksoi kuitenkin hyvin ja palautui hyvin, joten sinänsä no harm done. Ja onneksi meni vaan suksi (vaikka harmittaahan se!) eikä murtunut sentään mitään paikkoja, pieni tärsky vaan tuli hartialle.

Suksen yläpinta repeytynyt irti. Nyt jälkikäteen kävi ilmi, että suksi on itse asiassa sisältä poikki ja pohja ja sivumuovit piti sitä tälleen kasassa... :D

Päivän upean tuloksen tekivät Ilona ja Jupiter kun hiihtivät 19 koirakon korkeatasoisessa luokassa sekä samalla rotumestaruuksissa toiselle sijalle VAIN 20 sekunnin erolla voittajaan! Huonoille eivät hävinneet, kun voiton vei moninkertainen rotumestari ja suomenmestari Emilia ja Nona. :) Aivan huikean hieno suoritus ja tästä on kyllä hieno jatkaa muihin kauden arvokisoihin. Molempien poikien kanssa, hienossa kunnossa ovat!

Hullu koira :D 

Jupiter palkintojen kanssa. :) 

Kotimatkalla luettiin sitten uutisia valjakkohiihdon SM-kilpailuista. "Kilpailijoiden toiveita oli kuultu" ja naisten C-luokan matkaksi ilmoitettiin nyt, ilmoittautumisten jo alettua, 8km. Ainut että facebookissa pyörineen äänestyksen tulos oli, että 5km matkaa äänesti 22 henkilöä ja 8km matkaa yksi. Mut hei, kuultu on. ;) Jotkut oli erehtyneet tätä asiaa facebookissa kysymään, niin saivat aika nuivaa vastausta. Siispä olen pitänyt siellä suuni kiinni, mutta ehkä sitä omaan blogiinsa saa sentään kirjoittaa ajatuksiaan..?

Vähän aiheuttaa päänvaivaa, että miten tuota matkaa varten treenataan täällä etelässä, kun ladut (varsinkin ne joille on koirahiihtovuoro) on jo mennyttä ja muualla on sitten tiet ja kaikki ihan peilijäässä. Yksi kysymysmerkki on toki sekin, että onko maaliskuun lopussa ladut kunnossa Kuhmossakaan jos nämä plussakelit jatkuu.

Mutta nyt treenataan sitten innovatiivisesti ja matkasta viis, ainakin Jupiter ja Ilona, todennäköisesti myös Ukko on osallistumassa jos hiihtäjä vaan uskaltaa tuolle matkalle. Osallistujia tuo kuitenkin varmasti karsii naisten C-luokasta. Se 3km lisä voi todella olla kynnyskysymys jos/kun koiran on tarkoitus todella vetää täysiä, varsinkin lämpimällä säällä, kun nytkin Imatralla nähtiin koirilta aivan totaalisia hyytymisiä 5km matkalla.