Jeriko ainakin kasvaa niin fyysisesti kuin henkisestikin. Kuluneen viikon aikana ollaan tultu jonkinlaiseen taitekohtaan, ja vaikuttaisi aivan siltä kuin Jeriko olisi saanut vähän järkeä päähänsä ja on rauhoittunut huomattavasti! Enää ei roikuta niin paljoa housun lahkeessa/kädessä/milloin missäkin, ja huomaa että Jeriko oikein skarppaa ja keskittyy kun sitä käskyttää. Lisäksi Jeriko on alkanut kohtelemaan kissojamme/Lallia (Lulua kun ei paljon voi kohdella kun se karttelee itse Jerikoa niin tarkkaan) hieman rauhallisemmin. Lallin ja Jerikon välillä on ehkä jopa havaittavissa jonkinlaista leikkiä, vaikka se näyttääkin aika kummalta kun kaverit ei oikein ymmärrä toisiaan! :D
Tänään otettiin vasta ensimmäiset kyydit bussilla, vaikka alunperin oli tarkoitus tehdä se jo PALJON aikaisemmin. Henkilöautossa mesoaminen kuitenkin sai minut vähän lykkäämään asiaa, mutta päätin nyt sitten kokeilla kun ajattelin ettei Jeriko välttämättä koe bussia sillä lailla samaksi asiaksi kuin henkilöautoa. Ja niinhän se menikin että Jeriko matkusti oikein mukavasti pienen 10 minuutin matkan mun koululta kotiin, Jerikosta oli vain kivaa kun siellä oli niin paljon ihmisiä jotka katseli sitä ihastuksissaan ja halusi silittää! :D
Istumista ollaan hiottu, ensin ylipäätään asentoa ja sitten latenssia ja kestoa. Myös perusasento harjoitukset ollaan aloitettu ja takaa Jeriko osaa jo melko hyvin tulla sivulle istumaan. Itse olen vain niin vainoharhainen että toivoisin jonkun asiaan perehtyneen tarkistavan meidän asennon ennen kuin lyödään mitään lukkoon tai liitetään toimintaan käsky. Jonkinlaisesta pentukurssista olisi kyllä ollut hyötyä ja iloa, mutta ei olla löydetty sellaista kohtuuhintaista ryhmää johon vielä mahtuisi.
Vähän kyllä poden pahaa omaatuntoa kun tuntuu että olen saanut niin vähän aikaiseksi Jerikon kanssa, mutta täytyy toisaalta vaan ajatella että ollaan näin aluksi keskitytty enemmän elämän perusasioihin ja käytöstapoihin, ja täytyyhän pennun saada olla pentukin välillä. Kuulostaa vaan omissa korvissa tekosyyltä, enemmänhän se on siitä kiinni ettei vaan ole ehtinyt/jaksanut kouluhommien lomassa. Pääsiäislomaviikkoa odotellessa, silloin mä skarppaan!!
8 kommenttia:
Onpa kiva kuulla teistäkin taas :) Jeriko on kyllä yhä aivan mahtavan näkönen! Vaikka väri on ihan eri, niin musta Jeriko muistuttaa naamastaan Keenaa aika paljon.
Äläkä nyt mitään huonoa omatuntoa pode, pennuthan on vielä ihan vauvoja niin kenelläkään ei ole mikään kiire vielä ;) Sitäpaitsi, se on aina tosi iso plussa kaikessa jos pohjatyöt on kunnossa, ja oottehan te ehtinyt jo vaikka mitä.
Samaa mieltä Emmin kanssa. Ei niiden naperoiden kanssa tarvitse olla kiire. Arjen opettelussakin on paljon tekemistä.
Onhan tosiaan. Mutta tuntuu että te saatte niin paljon aikaiseksi. :)
Jerikon blogia on aina hauska lukea ja onpa se kasvanut viime näkemän! Lallista on tullut rohkea, kun kaveeraa Jerikon kanssa. T. I
Kyllä on Jeriko kasvanut, komeakin vielä! Ja kivan kaverin kissasta saanut.
Ja Anonyymisti Marianne :-)
Täysin samaa mieltä, kyllä Jeriko on komea! ;)
Juu, eipä sulla mikään kiire ole.... Älä ota itsellesi turhia paineita. Jokainen etenee omaan tahtiin mitä muu elämä antaa myöden. Välillä tuntuu että osa teistä on jo paljon pidemmällä kun minä Ilonan kaa..? -anita-
Lähetä kommentti