Ensimmäinen FH-koe

Tänään oli Ukon ja mun ensimmäinen FH-koe. Koe oli bortsujen rotumestaruuskoe Kuortaneella ja tultiin Pohjanmaalle jo eilen. Treenailtiin illalla vanhan treenikaveri-Tiinan sekä Jessican kanssa ja Tiina majoitti meidät kotonaan. Jupiter sai samalla oikein hyvää harjoitusta koiraan tottuneen lapsen kanssa ja lapsipelko ehkä pienen aavistuksen helpotti. 

Tänään sitten tosiaan kokeeseen ja Ukolle arpoutui koko kokeen ensimmäinen jälki. Ukolla oli ihan yksityispelto, heinä oli maltillisen korkuista ja pohja aika kuiva. Tiedossa oli, että treeni Ukon kanssa on pahasti kesken ja vielä enemmän varmuutta tarkkaan työskentelyyn pitää saada lyhyellä liinalla ajaen. Nyt sitten yhtäkkiä vaan 10m liinassa ja eniten jännitti, että päästäänkö alusta liikkeelle, ettei ala siinä varmistelemaan.

Alku menikin sitten tosi hyvin! Ukko lähti tosi hyvällä tahdilla ja tarkasti jäljestämään ja sydämessä vähän läikähti, kun pääsin paalulta sen perään ja katsoin, että se jäljestää kyllä nyt niin hienosti. Ekalla suoralla tuli ensin pari pientä tarkastusta sivusuunnassa, mutta Ukko hienosti itse hillitsi isommat kaarrokset ja heti palasi takaisin jäljelle. Kyllä näytti hyvältä! :)

Sitten tuli joku epävarmuus ja palasi vähän takaisin päin, lähti mun lisäkäskyllä sitten taas jatkamaan (ja Outi Hermiö muuten tuomarina ihanan kannustava ja ohjaava!) ja tultiin ekalle esineelle jonka Ukko ilmaisi tosi hienosti. :) Esineeltä matka jatkui tosi hienosti jäljestäen.

Ekan kulman Ukko ehti jo kääntyä suoraan ja itse ehdin jo siirtyä sen perään (ja taas vähän ylpeys Ukosta läikähti rinnassa), mutta sitten Ukkoon iski epävarmuus ja tuli takaisin tarkistelemaan kulmaa. Matka jatkui ja toinen kulma tuli heti perään, tässä vähän taas epävarmuutta. Kolmannella suoralla Ukko sitten tarkasteli niin pitkälle, että veti mut pois jäljeltä ja koesuoritus loppui siihen.

Upeaa kuitenkin oli se, että saatiin vielä jatkaa jälkeä loppuun ja loppuun päästiinkin eikä mm. harhat häirinneet Ukkoa yhtään. Kun pääsin sitten treeninomaisesti ajamaan jälkeä lyhyemmässä liinassa, homma pelitti taas paremmin. Nyt oli vaan liikaa liian nopeasti tuo 10 metrin liina, kun koulutus vielä kesken.

Olen kuitenkin tosi tyytyväinen Ukkoon. Se näytti myös tosi hienoja pätkiä ja kun se on jo viikon koulutuksella parantanut ihan huimasti, niin tiedän että varmasti siitä tulee todella hieno jälkikoira. Harmi, että en ole osannut viedä Ukkoa eteenpäin tällä tavalla jo alkukeväästä, mutta toisaalta turha sitä on harmitella nyt jälkikäteen. Pääasia, että tiedän tasan tarkkaan missä on ongelma ja toisaalta olen jo nähnyt että se on ihan korjattavissa. Ei siis muuta kuin lisää treeniä ja uusiin kokeisiin sitten kun ollaan siihen valmiita. :)

Hienosäätöineen ja nyansseineen FH-jäljestä on tullut aika koukuttava laji. ;) 

SmartDog-raportit ja jäljestystä

Tänään tuli SmartDog-testiraportit sekä tunnukset palveluun, josta pääsee tarkastelemaan oman koiran tuloksia kuvaajina verrattuna rodun keskiarvoon sekä kaikkien koirien keskiarvoon.

Jerikon kokonaisarvio testin perusteella:
"Jeriko on ystävällinen koira, joka tutustuu rauhallisesti uuteen tilaan. Jeriko on testissä hyvin rauhallinen, ystävällinen ja keskittyy loistavasti joka tehtävään. Sylinteritestissä ja koko testin ajan Jeriko osoittaa hyvää itsehillintää – Jeriko ei kiihdy missään osiossa liikaa. Jeriko lukee erinomaisesti ihmisen eleitä, mutta ei silti ole niillä johdettavissa harhaan (huijaus -osio). Tilaan liittyvä ongelmanratkaisu, V-aita, oli Jerikolle helppo - sen sijaan testin vaikein tehtävä, looginen päättely oli liian vaikea. Jeriko on mahdottomassa tehtävässä ehdottomasti enemmän ihmiseen tukeutuva ongelmanratkaisija, ja se on hyvin intensiivinen avunpyynnissään. Jeriko saa kaikki oikein myös muistitehtävässä, mikä on sekin harvinaista. Jeriko pystyy myös selkeästi matkimaan ihmisen toimintoa sosiaalisen oppimisen tehtävässä, ja koira oppii myös koneen käytön. Jeriko on kognitiivisesti selkeästi keskivertokoiraa korkeamalla (huomaat tämän siellä tietokannassa). Jerikolla on lisäksi itsenäisen koiran ilahduttava piirre mitä ei aina näy selkeästi bordercollieilla – koira kykenee miettimään tälläisessä tilanteessa, mikä on edullista sille itselleen. Monet bordercolliet tuntuvat miettivän sen sijaan mitä omistaja haluaisi niiden tekevän, tai mikä tehtävässä on ”oikein”. Hieno koira!"

Ukon kokonaisarvio testin perusteella:
"Ukko on aluksi pelokas vierasta testaajaa kohtaan, eikä ole suuremmin halukas tutustumaan uuteen tilaan. Ukko on kuitenkin erittäin hyvin motivoitunut ruoasta, eikä osoita tämän jälkeen pelkoa testaajaa kohtaan. Ukko keskittyy hyvin, ja on erittäin motivoitunut testin ajan, vain katsetta saa välillä houkutella ylös silmiin saakka. Ukko käyttäytyy sylinteritestissä impulsiivisesti, ja jonkin verran impulsiivisuutta näkyy myös nopeissa virhevalinnoissa eleet osiossa. Muuten koira ei kiihdy. Eleissä Ukko ymmärtää ehdottomasti parhaiten jalan ja kehon käännöksen vihjettä – katsetta ei lainkaan, ja kädetkin ovat vaikeita. Ukko ei ole myöskään eleillä johdettavissa harhaan (huijaus-osio). Tilaan liittyvä ongelmanratkaisu, V-aita, oli Ukolle helppo - sen sijaan testin vaikein tehtävä, looginen päättely oli liian vaikea. Myös sosiaalisen mallioppimisen tehtävä oli sille vaikea, eikä se lähtenyt painamaan tai koskettamaan laitetta. Ukko on mahdottomassa tehtävässä enemmän itsenäinen ongelmanratkaisija, mutta se pyytää myös hieman apua tehtävän ratkaisuun. Muistitehtävässä Ukko saa hienosti ¾ oikein, mikä on hyvä suoritus. Ukko on bordercollie, joka työskentelee enemmän itselleen, eikä sitä kiinnosta ihminen suuresti. Sen on vaikea katsoa testaajaa, ja mieluummin se katsoo muualle. Kun loogisessa päättelyssä on usein bordercollieilla vaikeuksia oppia katsomaan alas papereille, (ne tuijottavat testaajaa yleensä vain silmiin), oli se taas hyvin helppoa Ukolle. Tehtävät, joissa ihmisen rooli oli vähäisin, olivat Ukolle helpompia (mahdoton tehtävä, muisti). Uskoisin, että tämä koira on parhaimmillaan täysin itsenäisessä työssä."

Ihan mielenkiintoiset raportit. Ukon raportissa huomio kiinnittyy tuohon ekaan lauseeseen ja sanaan "pelokas". Pelokas ei ehkä ole ihan oikea termi, "varautunut", "pidättäytynyt" tai "epäileväinen" voisi olla oikeampi termi. Ukko tuntui siinä ihan aluksi miettivän, että mihin eläinlääkäriin sitä on tultu ja mitä epäilyttävää täällä on meneillään. Mutta sitten heti, kun sai namia unohtui epäileväisyys. Mutta eipä Ukko tosiaan katsekontaktia testaajaan ottanut kunnolla ollenkaan koko testin aikana.

Viime aikoina siihen on tullut kiinnitettyä enemmän huomiota ja onhan Ukko tosiaan aikas pidättyväinen, eikä sitä oikeastaan kiinnosta vieraat ihmiset. Ei se oikein kiinnitä huomiota treenikavereihinkaan.

Ukon vertailussa kiinnittyi huomio erityisesti sen V-aidan suoritukseen 13s vs. bordercollieiden keskiarvo 39s, aika vikkelä poika kun ruoka on kyseessä. ;) Ja hienoa ettei jumittunut sinne aidan kärkeen vaikka ruoka näkyi vaan pystyi irtaantumaan ruuasta. Mahdottomassa tehtävässä Ukko käytti 75% ajasta itsenäiseen ongelmanratkaisuun ja 25% ajasta pyysi apua. Itsestäni tuntui vielä lyhyemmältä tuo avunpyyntöön käytetty aika, mutta kello ei varmastikaan valehtele. Tyytyväinen olen siihen, että passiivisuutta Ukko ei tarjonnut koko testin aikana ollenkaan. :) Muistitehtävässä Ukko muisti kolme lyhimmällä viiveellä olevaa toistoa, rodun keskiarvo 2,35. Jalalla ja vartalolla (ristikkäisellä kädellä) osoittamista Ukko ymmärsi paremmin kuin testatut bordercolliet keskimäärin, mutta muita ohjauksia selvästi huonommin, katsetta ei juuri ollenkaan.

Allekirjoitan tuon, että Ukko on parhaimmillaan itsenäisyyttä vaativissa tehtävissä. Esim. valjakkolajit, joissa koira periaatteessa saa täysin itsenäisesti tehdä omaa suoritustaan, sekä jäljestäminen on Ukolle kyllä vahvoja lajeja. :)

Jeriko tosiaan luki kaikki eleet 100% oikein ja tämä on selvästi yli rodun keskiarvon tai ylipäätään kaikkien testattujen koirien. Myös muisti 4/4 oli selvästi testattujen koirien keskiarvoa parempi. V-aitaan Jerikolla kului aikaa 27 sekuntia, matkaa hidasti alun lyhyt luvan kysyminen, että varmastiko voi vaan tavoitella vaikka on aita. Mahdottomassa tehtävässä Jeriko käytti alusta 9% ajasta itsenäiseen yrittämiseen ja sen jälkeen lopun ajan intensiiviseen avun pyytämiseen ihmiseltä. Yllätyin tosiaan siitä, että Jeriko yritti itsenäisesti näin lyhyen aikaa, mutta toisaalta on verrannollinen esim. lelun vierimiseen sohvan tai pöydän alle mistä lelua ei itse saa, kyllä Jeriko silloinkin pyytää ihmisen apuun. Itsehillintä Jerikolla oli rodun keskiarvoa parempaa testin aikana.

Tässä jälkikäteen on taas tullut lisää pohdittua näitä tuloksia ja informaatiota mitä niistä voi saada. Ukon jähmeys agilityssä on todennäköisesti liittynyt tuohon vaikeuteen lukea eleitä. Agilityn ohjaus usein tapahtuu pitkälti kädellä tai katseella ohjaten, joten ei ihme, että välillä tuli virheitä tai toisaalta Ukko kilttinä poikana hidasti tahtia, kun sille on ehkä ollut vaikea ymmärtää ohjausta. Jos olisi taas osannut ohjata sitä enemmän jaloilla (rytmillä?) ja vastakkaista kättä käyttäen soveltuvissa tilanteissa, olisi ehkä voinut olla tilanne toinen. Periaatteessa olisi mielenkiintoista joskus kokeilla, mutta ei me agilityn pariin enää palata. Ukolla on ihan hyvät lajit nyt mitä harrastaa ja näistä se varmasti kuitenkin nauttii kaikkein eniten. :)

Vepestäkään ei olisi kyllä tullut Ukon kanssa mitään, kun käsiohjauksia ei ymmärrä ja kuulokin heikko. :D

Tällä viikolla onkin sitten tehty jälkeä oikein olan takaa. :D Maanantaina saatiin pitkästä aikaa Taina ja Hero treenikavereiksi. Tallasin itse Ukolle jäljen ja pitkästä aikaa saatiin harha jäljelle kun Taina tallasi sen sitten tunti oman jäljen tallaamisen jälkeen. Itse tallasin Herolle jäljen.

Jälkien vanhetessa käytiin uimassa ja olikin mukavaa uida Heron ja Ukon kanssa pitkiä lenkkejä järvellä. Jupiter ei nyt sitten kuitenkaan rohkaistunut uimaan vaikka kerran meni jo hyvin, vaan pelastusliiveistä huolimatta haluaa vaan aina rantaa kohti. Lähdettiin uimaan eri rannasta kuin yleensä on menty ja yhdeltä rundilta takaisin rantaan uidessa Ukko harhaantui uimaan siihen paikkaan mistä yleensä Matin kanssa mennään uimaan. Siellä oli sitten naishenkilö ja hänellä musta terrieri, joita Ukko ei noteerannut millään tavalla, nousi vaan "hyppykivelleen" ja kääntyi valmistautumaan uuteen hyppyyn.

Ukon hölmistynyt ilme oli aika "priceless", kun terrieri alkoikin räyhätä selän takana ja Ukko tajusi olevansa vähän pinteessä. :D Luikki sitten lopulta rantaa pitkin meidän rantautumispaikkaan. On se niin kiltti. :)

Tanjalta tuli sitten jälkeä ajaessa aika tärkeä havainto! Mä olen antanut ihan liikaa vapauksia Ukolle jäljellä ja se on saanut tehdä aivan liian isoja tarkastuskierroksia. Vähän silleen metsäjälkityyliin. Kun otin Ukon lyhyemmälle liinalle, alkoi homma toimimaan paremmin, vaikka sellaista pyrkimystä haahuiluun edelleen olikin. Tärkeä havainto kuitenkin, hitsi kun tämän olisi tajunnut aikaisemmin ja olisi kaikki tämän kevään treenit saanut tehtyä tälleen.

Jälkiä on tehty tällä viikolla myös keskiviikkona, torstaina ja tänään perjantaina. Kun otin Ukon lyhyemmälle liinalle enkä edennyt sen perään jos poistui jäljeltä, on jäljestys alkanut nopeasti siistiytymään ja eilisellä itse tallaamallani jäljellä Ukko ajoi jo pitkiä pätkiä tosi tarkasti jäljen päällä kuin raiteilla ja pyrkimykset tarkasteluun oli ylipäätään vähäisiä.

Tänään otin aamulla Ukon autoon ja Ukko pääsi työpäivän ajaksi mun kaverin luo, mistä sitten lähdettiin työpäivän jälkeen kohti Tuusulaa. Rami oli tallannut Ukolle jäljen ja Outi tehnyt siihen harhan. Halusin ennen sunnuntaina koetta saada Ukolle vielä vieraan jäljen jossa on vieraan tallojan harha, ihan varmuuden vuoksi vaikkei Ukko harhoihin ole mitenkään reagoinutkaan.

Ei reagoinut tälläkään kertaa yhtään mitenkään. Mutta vieraan hajuiset esineet olikin yllättävän iso ihmetys Ukolle. Ensimmäisen esineen kohdalla Ukko istahti hölmistyneenä ja toisesta olisi mennyt kokonaan ohi. Kolmannen Ukko onneksi ilmaisi jo hyvin, joten toivon mukaan siitä jäi hyvä muistijälki Ukolle. Tosi tyytyväinen olen kyllä Ukkoon tälläkin jäljellä, jäljestys oli todella täsmällistä ja tarkastelua ilmeni vain toisessa piikkikulmassa jossa itsekin vähän kadotin ohjaustaitoni. Hienosti Ukko kuitenkin löysi itsensä takaisin jäljelle ja jatkoi taas voimakkaasti. :)

Eilen tein myös Jerikolle metsäjäljen. Jeriko oli innoissaan ja ajoi hienosti 1km jälkensä. Kepit 2+2+2 sarjoina. Kaikki muut Jeriko ilmaisi hienosti mutta vika keppi juuri ennen kaatunutta puun runkoa olisi meinannut jäädä. Tuollaiset on kyllä hankalia.

Nyt on sitten huomenna Ukolla vapaapäivä ja sunnuntaina sitten ensimmäinen FH-koe. Jännittäisi, mutta ei auta muu kuin mennä katsomaan miten pärjätään. Jos ei onnistu niin treeni on vaan kesken ja jatketaan.

SmartDog-testipäivä

Aika mielenkiintoinen päivä tänään. Käytin Jerikon ja Ukon SmartDog-testissä Kangasalla. Kognitiiviset asiat on kiinnostaneet mua lukiosta lähtien ja SmartDog-testi alkoi tietyllä tapaa kiinnostamaan heti kun kuulin siitä ensimmäistä kertaa Kennelliiton jalostusneuvojien jatkokurssilla ja sitten toistamiseen KoiraExpossa. Lopulta päätin sitten ensin viedä Jerikon testiin ei pelkästään mielenkiinnosta omaa koiraa kohtaan, vaan ylipäätään testiä kohtaan ja sitä kohtaan mitä tämä testi voi koirista kertoa. Loppumetreillä päätin sitten, että hinnasta viis, otan myös Ukon testiin, koska se on niin jännä tyyppi, että varsinkin se on kiva nähdä testissä.

Eroja pojissa oli, vaikka toki jotain samaakin. Jupiter olisi taas monissa osioissa molemmista erilainen.

Sylinteriosiossa Jeriko tökkäsi ensimmäisellä toistolla pleksiä, kun pahvi oli poistettu ja näki suoraan namin, mutta sen jälkeen Jeriko meni päättäväisesti joka kerta suoraan sylinterin sivuun. Ukolla ilmeni tässä ja muissakin osioissa hieman enemmän impulsiivisuutta, Ukko tökki pleksiä useita kertoja, joskin löysi aina suht nopeasti sylinterin sivuunkin. Muissa tehtävissä Ukolle välillä näkyi, että sillä oli katse kohdistettuna jo vaikka osoitettuun suuntaan, mutta sitten se yllättäen päättikin mennä toiselle puolelle, ikään kuin hetken mielijohteesta.

Ihmisen eleiden lukemisessä Jeriko on todella loistava. Olen tavallaan ollut siitä tietoinenkin, koska agilityssä se ohjautuu niin kevyesti ja arjessakin sitä on osoittamalla helppo ohjata, kun esim. Ukko ei sitten taas osoituksesta ymmärrä siirtyä tiettyyn paikkaan. Jeriko ei tehnyt tässä osiossa yhtään virhettä ja Tiira kertoi, että tällä hetkellä noin 1000:ta testatusta koirasta vain 14 on suoriutunut virheettä. Jeriko sai testiosion näyttämään helpolta, mutta Ukolle se ei ollutkaan niin helppoa. Yksinkertaisessa kädellä osoittamisessa Ukko valitsi oikein ehkä 50/50, viive hankaloitti tehtävää ja katseen suuntaa Ukko ei ymmärtänyt ollenkaan. Itse asiassa Ukko ei ottanut katsekontaktia testaajaan lainkaan ja oli aivan pihalla tässä kohtaa vaikka edellisissä tehtävissä (jalalla osoittaminen ja vastakkaisella kädellä osoittaminen) Ukko oli taas suoriutunut hyvin. Ukko lukee siis jalkoja ja vartalon käännöstä paremmin kuin pelkkää kädellä osoittamista.

Tilallisen hahmottamisen tehtävässä Jeriko osoitti ensimmäisen kerran avun kysymistä. Se oli vähän epävarman oloinen, että saako mennä kun tässä on este, istahti ja kääntyi kysymään lupaa, mutta kun sanallisesti uudelleen vapautti, suoritti Jeriko tehtävän kyllä sitten lopulta kohtuu nopeasti, muistaakseni n. 20 sekunnissa. Tämä oli tavallaan yllätys, kun jotenkin ajattelin, että Jeriko käyttäytyisi testissä ikään kuin jäljellä tai hakumetsässä tai muuten kun se yleensä on niin, että ei yhtään mua kuuntele. :D Toisaalta jälkikäteen ajateltuna kyllähän se osaa hyvin selkeästi pyytää apua kotonakin jos vaikka lelu vierii sohvan alle tmv. mistä se ei itse sitä saa. Tiira kertoikin, että avun hakeminen korreloi iän kanssa; vanhemmat koirat ovat kokemuksen myötä oppineet, että monissa tilanteissa on hyödyllistä ja paljon helpompaa pyytää ihminen auttamaan. Jännä kontrasti kuitenkin noihin maastohommiin, joissa mä olen ihan statisti Jerikolle.

Ukolle tämä tehtävä oli selvää pässin lihaa, muutama kurkkaisu eri puolin verkkoa ja sitten lähti kiertämään ja pääsi nameille 13 sekunnissa.

Kumpikaan pojista ei mennyt huijaukseen kun testaaja osoitti väärää kuppia. Vaikka Jeriko niin hienosti osasi lukea eleitä, niin tässä osassa se jätti ohjauksen täysin huomiotta ja teki niin kuin itse näki tuottavan paremman tuloksen. Ukolle tämä tietty oli helppo, koska se hädin tuskin ymmärtää osoittamisen merkityksen eikä apuja muutenkaan kaipaa. :D

Muistitehtävässä Jeriko muisti kaikilla toistoilla namin paikan helposti, Ukolta unohtui viimeisellä (viive 2,5minuuttia) namin sijainti, kun se odottaessaan kävi niin raukeaksi ja melkein nukahti. Ihan hyvää muistia sekin kuitenkin osoitti. Jeriko selvästi koko odotteluajan keskittyi edelleen tehtävään, kun ilmeisesti usein koirat saattavat alkaa kiinnittämään huomiota milloin mihinkin ympäristössä. Erinomainen keskittymiskyky ja muisti toki kulkevatkin käsi kädessä.

Loogista päättelyä testaava tehtävä olikin sitten todella mielenkiintoinen. Olin tavallaan odottanut, että Jeriko saattaisi suoriutua tästä tehtävästä, kun se on niin hyvä käyttämään päätään muutenkin ja soveltamaan oppimaansa ja päättelemään mitä siltä haluan. Jeriko jäi tässä kuitenkin jotenkin kiinni siihen, että nami olisi sen kupin alla, jota näköesteen takana käsiteltiin aina ensimmäisenä ja kun namin paikka vaihtui Jeriko sai vahingossa puolet toistoista oikein ja puolet taas väärin.

Ukko sitä vastoin ehkä jopa vähän yllätti tässä. Toisaalta ei se yllätys ollut, koska se on monesti jotain asiaa halutessaan osoittanut, että sillä on älliä ihan mukavastikin. Kaikki on vaan kiinni motivaatiosta ja siitä miten mun ja sen haluamat asiat kohtaa. Ukko selvästi katsoi tarkkaan tyhjää kuppia kun sitä näytettiin ja sitten käänsi katseensa toiseen kuppiin, jossa nami siis oli. Se näytti kyllä hyvinkin siltä, että Ukko päätteli namin olevan siellä, sekä minä että Tiira tulkittiin tätä niin. Osalla toistoista Ukko meni oikealle kupille, mutta tosi epävarmana, osalla toistoista tyhjälle kupille. Tiira pohti, että tässä oli ehkä vähän ristiriitaista informaatiota, kun sitä tyhjää kuppia pelkästään käsiteltiin ilman näköestettä ja ehkä Ukko hämääntyi tästä vaikkei muuten osoittelua hyvin lukenutkaan. Se meni vähän epävarmaksi ikään kuin olisi tiennyt oikean kupin, mutta ei ollut ihan varma saako sinne mennä. Jännä.

Mahdoton tehtävä oli Jerikolle "mahdoton" jo ennen kuin se oikeasti muuttui mahdottomaksi. Kun liukukansi oli hyvin vähän raollaan, Jeriko ei sitä oikein saanut työnnettyä sivuun ja alkoi sitten vaatimaan apua. Tehtävän ollessa oikeasti mahdoton Jeriko yritti itse ihan pienen hetken, mutta käytti sitten lopun ajan intensiiviseen katsekontaktiin ja sitten vinkumiseen, kun tyhmät ihmiset ei tajunneet pienemmästä hänen avunpyyntöään. Jeriko oli tässä strategiassaan hyvin päättäväinen ja asettui Tiirankin katseen alle hyvin päättäväisesti katsekontaktin hakien.

Ukko toimi tässäkin taas itsenäisesti. Välillä jo vähän pelkäsin, että se saa laatikon rikki, kun sai hampaansa kannen ja reunan väliin ja alkoi siitä kiskomaan. :D Yllättäen 2 minuutin loppuvaiheilla Ukko päätti kuitenkin, että nyt on ehkä pakko kysyä apu ihmiseltä ja tuli silleen merkityksellisesti istumaan mun eteen, että "nyt olis sitten sun vuoro".

Jos en nyt jotain osiota unohda, niin viimeisenä "do as I do" -osio tai toisin sanoen osio, jossa koiralle näytettiin kuinka nappia painamalla namiautomaatista sai ruokaa ja sitten koira sai itse kokeilla. Jeriko selvästi oli tajunnut tämän näyttökerroista ja meni ensimmäisenä napille, mutta kun sen kevyt kosketus ei laukaissutkaan namisadetta, päätti Jeriko hetken aikaa soveltaa "passita ihminen hommiin" -strategiaansa, mutta kannustamalla se meni takaisin automaatille ja saikin sitten painettua nappia. Kannustuksesta Jeriko tässä vähän kiihtyi ja huitoi tassuillaan aika vallattomasti, muut tehtävät ei aiheuttaneet Jerikossa juuri tunteita.

Ukko ei osoittamisesta tajunnut nytkään mitään ja päätti kokeilla saako namit ulos kaatamalla automaatin tai puremalla sitä. Kannustaminen ei sitä auttanut eikä kiinnostanut, alkoi sitten lopulta haukkumalla komentamaan, kun konetta ei saanut kaadellakaan. :D

Voisi ehkä tiivistää niin, että molemmat pojat keskittyi tosi hyvin ja muisti hyvin. Kummallakaan ei mene varsinaisesti kuppi nurin missään osiossa. Ukon ongelmanratkaisu on hyvin itsenäistä, Jerikolla enemmän yhteistyötä/apua ihmiseltä hakeva. Jeriko lukee ihmisen eleitä äärimmäisen hyvin, mutta Ukko toimii taas enemmän itsenäisesti.

Ukon kohdalla tämän päivän havaintoja jotka ei toki kaikki ole uusia: lähtötilanteessa Ukko ei halunnut mennä vieraiden ihmisten luokse, sehän on vähän pidättyväinen. Sitten kun selvisi, että ihmisellä on ruokaa, tuli ihmisestä ihan kiva tyyppi eikä Ukko koskaan ole ihmisiä mitenkään jännittänytkään. Se ei vaan piittaa vieraista ihmisistä jollei niillä ole jotain sille arvokasta. Sittenhän taas Ukko voisi vaikka vetohommiin lähteä ihan tuntemattoman kanssa, koska se asia/resurssi on merkityksellisempi kuin se kuka siellä perässä roikkuu.

Jännä havainto oli, että Ukko ei koko testin aikana kertaakaan ottanut katsekontaktia Tiiraan. Katseella osoittaminen oli tämänkin vuoksi täysin mysteeri, Ukon katse skriinasi vain rintakehän alapuolella. Yhdistettynä näistä asioista tulee kyllä  mieleen vähän autismin kirjon häiriö, ja olen jo aiemmin ajatellut, että jos koirilla voi sellaista olla, niin Ukolla on. Sen sosiaalinen kanssakäyminen muutenkin on jännää, sillä tulee pakkomielteisiä naamannuolemisvimmoja tutuille koirille ja näitä on jopa vähän vaikea katkaista.

Kyvyttömyys lukea eleitä selittää mm. pk-jäljellä janan opettamisen vaikeudet. Ihmettelinkin ja tuskailinkin sitä silloin joskus aikanaan, että mikä on kun olen huolellisesti opettanut (jopa paremmin kuin Jerikoa) niin silti Ukko vaan säätää janalla eikä osaa edetä osoitettuun suuntaan. No niinpä. Osoitettuun suuntaan. Osoitus on Ukolle haasteellinen apu. Tämä on kyllä hyvä muistaa jatkossa.

Ukko siis tekee aika sinnikkäästi töitä itselleen silloin kun se haluaa johonkin päämäärään. Välillä on vähän vaikeuksia saada se tekemään yhtä sinnikkäästi jotain, mitä itse haluan. Kuitenkin kaiken tämän jälkeen täytyy sanoa, että olen tyytyväinen siihen mitä olen saanut Ukon kanssa aikaan. Musta on tullut Ukolle merkityksellinen asia maailmassa Jerikon lisäksi ja olen saanut sitä motivoitua tekemään asioita mun kanssa.

Jerikon kohdalla tuo avun pyytäminen aluksi yllätti, mutta toisaalta se oli ihan loogista ja sitten toisaalta Jeriko ei taas mennyt ihmisen huijausyritykseen. Jeriko käytti siis hienosti omaa päätään ja ehkä tässä onkin se hieno tasapaino Jerikolla, että silloin kun se tietää itse paremmin, se ei apuja kaipaa eikä mene edes huijausyrityksiin, mutta kun tehtävä on sellainen että se ajattelee ihmisen voivan auttaa sitä, niin se saattaakin apua pyytää.

Kaiken kaikkiaan todella mielenkiintoinen päivä siis testissä. Vaikka se on hyvin kallis testi, niin taidanpa viedä Jupiterin kesäkuussa vielä omaan testiinsä. Ihan vaan kun uteliaisuus ei jätä mua rauhaan. ;)

Ukosta sain testistä vähän videota, koska Heli Väätäjä saapui paikalle Jerikon ja Ukon testien välissä ja oli ylimääräisenä seuraamassa ja pystyi kuvaamaan. Alla Ukon testistä pätkiä videolla, näissä ei siis näy kaikki osiot eikä yhdenkään osion kaikki toistot lukuunottamatta tilatehtävää.

Palkinnoilla on viihdytty

Päivitykset laahaa perässä. Paljon on treenailtu ja kisailtukin. Aloitetaan viime viikonlopusta. Jämillä oli vetokauden päättävät Jämin kevätkisat, joihin Ilona oli ilmoittautunut Ukon kanssa canicross harrastesarjaan. Kävi kuitenkin niin, että Ilonan nilkka kipeytyi ja Ilona joutui perumaan osallistumisensa.

Hetken mielijohteesta päätin sitten itse lähteä juoksemaan. Täysin treenaamattomana, viimeksi viime syksynä kunnolla olen juoksut enkä ylipäätään ole koskaan mikään juoksija ollut. Mutta silti. Koska Ukko ja koska meidän yhteistyö. <3 p="">
Ja ihan hyvinhän se menikin noin niin kuin treenaamatta vetäistyksi. Noin 2,5 km oli matka ja jaksoin sen ihan hyvin lukuunottamatta viimeistä puolta kilsaa, kun alkoi todella pistämään kylkeen ja kurkunkansikin päätti alkaa temppuilemaan ja sisäänhengitys vinkui. Ukko auttoi hienosti ja sijoituttiin kisassa kolmansiksi! :)

Ukon kanssa ollaan tehty myös pari peltojälkeä. Ekalla jäljellä oli nameja jäljellä ja ehkä tämän johdosta esineet meinasi jäädä. Toiselle jäljelle en laittanut namin namia, jäljestys oli mukavan särmikästä ja lähes riittävän tarkkaa ja esineet nousi hienosti. Namittomia jälkiä nyt sitten vaan niin varmasti tarkkuuskin kasvaa treenin myötä.

Jerikon kanssa on tehty muutama jälki metsään ja pari esineruututreeniä. Ekat jäljet meni kaikki ihan nappiin, mutta viime torstaina oli vähän heikompi päivä kun kaksi keppiä jäi jäljelle.

Tänään oli rallitokokoe Kyötikkälässä. Ukko osallistui avoimeen luokkaan ja Jeriko alokkaaseen. Ukon kanssa viime koe meni vähän penkin alle ja ensin olin jo heittämässä kirveen kaivoon, mutta sitten tajusin alkaa kouluttamaankin liikkeitä Ukolle paremmin ja päätin lähteä vielä kokeeseen. Työ kantoi hedelmää (vaikka edelleen enemmän olisi voinut treenata) ja Ukolla oli tosi hyvä ilme ja meillä yhteinen fiilis koko suorituksen ajan! Kyllä se itsevarmuus vaan tulee siitä, että osaa. Yhden eteen istumisen Ukko teki vinoon, mutta pyörähdys sivulla olisi muuten onnistunut hienosti, kun Ukko lähti oikein vauhdikkaasti ja varmasti sitä suorittamaan, mutta teki niin tiiviisti käännöksen ja niin vauhdilla, että Ukon takaosa törmäsi mun jalkaan. Pyörähdys pysähtyi sen vuoksi ja jouduin sitten uusimaan liikkeen.

Lopputulos kuitenkin 95p ja kolmas sija ja ennen kaikkea todella hyvä fiilis radan jälkeen! Ukko oli koko ajan niin hienosti kontaktissa ja valppaana, ja teki käännökset todella voimakkaasti kroppaansa käyttäen. Teki siis todella parhaansa ja saikin tuomarilta kehuja arvostelulomakkeelle sanoin "Loistavaa yhteistyötä" ja sitten erikseen palkintojenjaossa, että on hieno ja tiivis seuraaminen, ja että harvoin näkee noin tiivistä seuraamista jossa ei missään vaiheessa tule törmäämisiä tai kosketuksia. Ukko siis tosiaan oli hereillä ja teki käännökset niin aktiivisesti, että ei voi kuin olla tyytyväinen!

Jeriko sitten alokasluokassa heti ensimmäisenä vuorossa. Hihnan kanssa itse mokailin saksalaisessa käännöksessä sekä edestä oikean kautta sivulle siirtymisessä. Onneksi ei kuitenkaan tarvitse enää käyttää hihnaa, kun tulos oli 92p, RTK1 ja niin ikään 3. sija. ;)