Nopea päivitys

Pakko päivittää nopeasti vaikka aikaa ei juuri olisi. Ollaan tokoiltu tässä ja Jerikolla alkaa paikkaistuminen taas sujumaan, viimeksi tehtiin niin että vieressä olevaa koirakkoa vielä käskyteltiin maahan, kun olin itse piilossa ja hyvn sujui. Ohjatun merkille on tehty kaikenlaista hauskaa ja nyt Jeriko menee merkille mua kohti kääntyen, on siis paremmin kuulolla. :)

Esineruudut on tehty kaksi kertaa, ensimmäinen aamulenkin yhteydessä ja toinen Tavesin treeneissä. Aamulenkkiruudussa molemmille kaksi esinettä eikä kyllä mitään talviruostetta havaittavissa, Jeriko otti ensimmäisestä esineestä täydestä vauhdista sivutuulesta hajun n. 5 metrin päästä, liinat kiinni, tarkennus ja nosto. Ukko toi ensimmäisen esineen niin nopeasti täydestä vauhdista juosten, etten edes ehtinyt nähdä missä kohtaa esine ilmestyi suuhun ja juostiin jo täyttä vauhtia mun syliin! :D
Tavesin treeneissä vähän haastavampi maasto ja täysin seisova ilma, Jerikolle kolme esinettä ja otti kyllä kunnon päälle, kun joutui tekemään enemmän töitä kun ei saanut tuulesta hajua, mutta hyvin hoiti homman. Ukolle näköavun kera kaksi esinettä jotka nousi "vähän turhankin nopeasti", lälly-helppo treeni siis Ukolle. ;)

Tänään oltiin vuoden ensimmäisellä "omalla" paimennuspäivällä Woollandiassa. Molemmat pojat teki tosi hienosti hommia ja itselläkin pysyi pää tällä kertaa kylmänä. :D Ukon kanssa treenattiin niin, että sai väliin aina mennä vähän vapaammin ja kiertää vaan laumaa, sitten taas käskyteltiin enemmän, mutta otettiin mukaan "odota"-käsky hidastamaan ettei tarvitse aina laittaa maahan. Tällä tavalla poispäinajoa kolmioasetelmassa ja pari kaarta, hienolta alkoi kyllä näyttämään, tällä jatketaan! :)

Jerikolla tehtiin hakukaaria ja kaaren päässä pysähtymistä, sekä flänkkäämistä. Hieman oli kaaret tiivistyneet viime kesästä, mutta kun kerran kävi tasapainosta käskemässä kauemmaksi ja palasi sitten omiin asemiin, niin johan oli seuraava kaari taas nätin pullea loppuun asti! Väliin sitten jos kävi ahtaaksi käskinkin juosta tasapainon ohi ja kutsuin sitten luokse ja uusi yritys. Kyllä näistä Jeriko tajus hienosti korjata tekemistään ja kaaret aukes sekä pysähtyi kerrasta tasapainoon, kun kerran sinne sai mennä. Lisäksi nostovauhti oli hyvä. Sitten vielä flänkkejä nostossa hieman pulleammiksi haettiin sillä, että itse siirryin hieman sivuun linjalta kutsumaan Jerikoa ja auttamaan, ja kyllähän nekin siitä heti laajeni. Näillä menetelmillä siis jatketaan, kun näin hienosti meni! :) Toki Jerikon kanssa täytyy varoa, ettei sitten kaarista simputa liikaakan, että jos saa hyvin korjattua kaarta niin sitten tehdä väliin vaan kuljetustakin, ettei juoksutella sitä ihan koko ajan edes takaisin. :D

Mutta siis todella hauska päivä oli taas vaikka välillä tulikin vettä niskaan, ei sitä melkein ehtinyt huomatakaan! :) Kuvia tuli toki otettua ja alla oleva kuva toimii linkkinä kuviin. :)

Linkit myös Nassun ja Sakken ottamiin kuviin. :)

Kaksi nollaa ilman tuplaa

Tänään oltiin agilitykisoissa Janakkalassa. Tea lähti taas matkaseuraksi ja kulutettiin automatkoja tenttiin "lukemalla", toisin sanoen käytiin läpi Tean tekemiä kysymyslappuja. ;) Vähän aamulla mietitytti, että mitäköhän tästä tulee, kun normaalista poiketen annoin ruuat koirille heti kun heräsin, normaalisti siinä menee aamua joku tunti ennen kuin ruuat annetaan. Jeriko ei meinannut syödä, mutta kun Ukko alkoi änkemään Jerikon kipolle niin söi sitten pitkin hampain oman kalkkunan kaulansa, vain oksentaakseen sen parin minuutin päästä ulos. Aamulenkillä oikein tarkistin, että millaista kakkaa tulee, mutta kun se oli normaalia niin päättelin, että Jeriko ei vaan ollut vielä niin aikaisin valmis sulattamaan ruokaa.

Kisoissa siis kolme rataa ja kaikki Sari Mikkilän tekemiä. Oikein kivoja ratoja, tykkäsin. :) Haastetta oli, mutta soljuvaa sinänsä eikä liian töksähtelevää. Eka rata oli agilityrata jolta tulikin heti nolla, aika -4,12, etenemä 3,90 m/s ja sijoitus 11. Vähän oli pelastelun makua radalla, joten ei ihmekään, että vähän hidastui. Alkurata meni kyllä tosi kivasti, mutta sitten loppuradasta A:n jälkeen unohdin valssata hyppyjen väliin ja jouduin sitten takaaleikkaamaan ennen putkea, mikä hidasti Jerikoa ja olin sen verran myöhässä, etten ehtinyt antaa kunnon kääntymismerkkiä Jerikolle ja Jeriko meinas lukita keppien sijaan väärän hypyn kun tuli putkesta turhan pitkälle ulos. Sitten vielä tokavikalle esteelle olin tekemässä vastakäännöstä, kun juuri ajoissa tajusin Jerikon lukinneen takana olevan puomin ja sieltäkin piti huutaa pois. :D Nolla joka tapauksessa. :)

Toinen agilityrata alkoi vähän huonosti, kun heti toiselta esteeltä tippui rima. Jatko oli kuitenkin ihan hyvä puomia edeltävään hyppyyn asti, jonka Jeriko tuli ohi. Tuossa tilanteessa Jerikon olisi kyllä kuulunut se yksittäinen hyppy sieltä lukita vaikka ehkä olenkin vähän myöhässä ohjaamassa. Ja sitten Jeriko vielä tuli kyseisen hypyn väärään suuntaan. Puomin kontaktia sitten vähän hinkattiin, kun Jeriko meinas varastaa, mutta loppurata vedettiin hyvin ja vähän itse enemmän riskiä ottaen, kun enää ei ollut mitään menetettävää. Harjoituksen vuoksi. ;)

Kolmannelta radalta eli hyppäriltä toinen nolla. Etukäteen kyllä ajattelin, että tästä radasta ei kyllä tule mitään, kun tuntui että rataantutustumisaika päättyi ihan kesken enkä ollut yhtään osannut päättää miten ohjaan 5. hypyn. Mietin pakkovalssia, takaakierto-niistoa ja takaakiertoa niin, että törkkään Jerikon toisen siivekkeen ympäri. Päädyin kuitenkin lopulta niistoon vaikka koira joutuukin siinä kääntymään tiiviimmin ja siten olisi hitaampi vaihtoehto. Lisäksi pelkäsin, että Jeriko tiputtaisi riman jos laittaisin kiertämään toista siivekettä. Jeriko kuitenkin päätyi tuohon viimeiseen vaihtoehtoon ja onneksi tajusin nopeasti tilanteen ja kehaisin Jerikon vaan jatkamaan sitä kautta. :D Muuten rata meni tosi kivasti. :) Aika -4,41, etenemä 4,05 m/s ja sijoitus 9. Ykköselle hävittiin reilu 2 sekuntia, kyllä siihenkin aikaan jo monta mahtui väliin. :D

Oikein kiva reissu oli, ei voi muuta sanoa. Tuntui kivalta tehdä välillä nollaakin ja Sarin radat oli meille ihan sopivia ja kivoja. :) Jospa tämä tästä lähtis käyntiin ja sitten kun sais tuota ratavarmuutta niin pystyis myös vauhtia nostattamaan. Jerikossa kyllä tänään ehkä vähän näkyi pieni jäykkyys, kun torstaina Katriina hieroi ja totesikin Jerikon olevan aika jumissa. Mielestäni ei ollut normaalin rentoa menoa ja ajoittain vähän töpöttävääkin. Täytyy siis venytellä poikaa nyt oikein ahkerasti niin eiköhän se siitä. :) Lupasin Jerikolle ennen toista rataa grillimakkaran jos tulis toinen nolla ja vaikka se toinen nolla odotutti itseään viimeiseen rataan, niin Jeriko oli makkaransa ansainnut. :))

Ukko oli turistina mukana ja otin sen ihan vähän vaan kisapaikalle kokeilemaan vieraita keppejä. ;) Hyvinhän se meni, tosin mulla on nyt ongelma kun meinaan itse ennakoida liikaa palkkaamista ja siten ruokkia viimeisen välin jättämistä. Mutta siis kun vaan itse malttoi, niin hienosti meni eikä yhtään häirinnyt vaikka oli vieraat kepit, vieras paikka ja kovasti ympärillä hälinää. :)

Lähes täydellistä ajan ja rahan haaskausta

Nimittäin näyttelyt. Miksi ihmeessä taas menin ilmoittamaan Jeriko Tampere KV-näyttelyyn, vaikka vuosi sitten vannoin etten enää ikinä näyttelyyn Jerikoa veisi? Mikä sai mut luulemaan, että joku olisi toisin kuin vuosi sitten, kun jo silloin sain Jerikon esiintymään tosi hyvin verrattuna nuoruusikään? Miksi ylipäätään pitää yrittää metsästää jotain näyttelymenestystä? Taas palataan siihen, että kun Jeriko on kuitenkin showlinjainen, niin jotenkin tuntuu, että sen kuuluisi saada edes se ERI ollakseen "hyvä showlinjainen". Siis tästä ajatuksesta pitäis kyllä päästä eroon, mutta myöhäistä sen osalta, että olin jo ilmoittanut kolmeen (!?!) muuhunkin näyttelyyn! Huoh.

Ei siis mennyt hyvin. Jerikon arvosana oli H Veli-Pekka Kumpumäen arvostelulla:

Komeapäinen, hieman lyhytrunkoinen ja niukasti kulmautunut uros. Hieman korkea otsa, raskaat korvat. Kaipaa lisää eturintaa, hyvä (?) luusto. Seisoo takaraajat rungon alla ja liikkeessa kaipaa parempaa draivia. Häntä nousee. Kaunis karvapeite. Miellyttävä luonne.

Sain mielestäni Jerikon juoksemaan hyvin, häntä ei noussut kertaakaan selkälinjan yli, tosin ei ollut missään kintereen tasollakaan. Seisottaessa yritin asetella takajalat hyvin, kun Jeriko välillä muutteli asentoaan kun sitä innostin nostamaan korvia, mutta ilmeisesti silti jäi huonosti. Tuosta luuston arvostelusta en nyt sitten ole varma mikä sana siinä oli, lähinnä jäi sellainen käsitys että tuomarin mielestä uroksen pitäisi olla huomattavasti raskasrakenteisempi... Ja se, että Jeriko ei ole niin raskas onkin vain hyvä asia, en haluaisikaan, että olisi yhtään raskaampi. Mutta siis Jeriko ei miellyttänyt tuomarin silmää sitten ollenkaan, Jeriko taisi olla ainut H:n saanut (yhtään EVAa lukuunottamatta).

Voi että harmittaa toi rahan haaskaus. Että osaa ihminen olla tyhmä! Ja se vielä, kun vielä kolmeen kertaan täytyy käydä toteamassa sama asia, Jeriko ei tule koskaan saamaan ERIä.

No, jotta ei nyt menisi aivan synkistelyksi ja kun ei niillä näyttelytuloksilla väliä olekaan (harmittaa toi rahanmeno siis lähinnä!), niin päivässä oli hyvätkin puolensa: tulipahan harjattua ja puunattua Jeriko kerrankin kunnolla, kun oli vähän kurakeleissä takkuuntunut mahanalunen ja kaula. :D Kehien jälkeen oltiin kaverikoirien rapsuttelupisteellä jossa vierähti tunti oikein mukavasti vaikkei paikka mikään paras mahdollinen ollutkaan. Jeriko on kyllä niin mainio kaverikoira, ihana halinalle. :) Lisäksi Jeriko sai oikein mieltälämmittäviä kehuja Hennalta luonteestaan. :) Että jos ei nyt ole näyttelytähdeksi, niin onneksi moneksi muuksi eikä luonnekaan ole hullumpi. :))

Huomenna on sitten agilitykisat Janakkalassa, toivotaan että siellä menis hyvin. :) Joka tapauksessa agilitykisoista jää aina parempi mieli, kävi miten kävi. ;) Ukko on muuten nyt kehittynyt tosi hurjasti, tekee 12 keppiä jo radassakin ja tosi kivasti alkanut vauhtia löytymään ja kehittymään. :)) Siirsin 2by2 -kepitkin jo autosta pois, kun piti tehdä tilaa takapenkille ja näyttäis siltä ettei niitä enää tarvita ainakaan ihan heti. :)

Kolmospäivä

Tänään oltiin sitten molempien poikien kanssa tokokokeessa Ikaalisissa, jossa myöskin tuomarina Juha Kurtti. En voi väittää, että olisin tulokseen tyytyväinen, mutta enemmän Jerikon tulos harmittaa, kuin Ukon, koska Ukosta oli tiedossakin ettei se nyt ihan valmis vielä ole. Yllätyksiä tuli silti, molemmilla. Tällä kertaa olin ihan yksin matkassa eikä sitten videota ole, tosin ei paljoa jälkipolville kerrottaa olekaan.

Ensin oli evl-luokka eli Jeriko vuorossa.

Paikkaistuminen 0: Taas n. puolessa välissä maahan. Tätä tehtiin jo ennen kehien alkua ja jouduin kyllä muutamaan kertaan palauttelemaan Jerikoa istumaan siinäkin, ei tullut yllätyksenä kun piilosta tulin, että Jeriko on maassa. Nähtävästi yksi epäonnistunut paikkaistuminen riittää pistämään koko homman pipariksi, kun kerran pääsee hoksaamaan, että voihan tässä vaikka maatakin... Nyt sitten vaan kovasti paikkaistumistreeniä ja pitää saada Jeriko taas tajuamaan, että siellä istutaan.

Paikkamakuu 10: Ei kommentteja.

Yksilöliikkeet aloitettiin ruudulla joka oli 9,5: Jeriko jäi vinoon merkin taakse ja ruutuun lähtiessä kaatoi merkin. Muuten ei valittamista, aika lailla keskelle meni ja vauhdilla seuruuseen, siitähän Jeriko tykkää.

Ohjattu nouto 5: Arvoimme vasemman kapulan. Jeriko meinas taas juosta merkin ohi ja lukitsi oikean kapulan, kun liikkuri jäi sinne lähelle. Sain pysäytettyä, mutta taisi vaatia toisen pysäytyksen ennen kuin sain korjattua Jerikon hakemaan vasemman puoleisen kapulan. Toi sentään sen oikean!

Kaukkarit 5: Tuplakäskyjä tuli aika paljon, mutta kaikki liikkeet suoritettiin. Maasta istumaannousu tuotti nyt vaikeuksia ja Jeriko taisi yhden seiso-istu -vaihdon ensin lysähtää maahan ja siitä sitten lisäkäskyttelyllä istumaan.

Seuraaminen 9: Nyt oli aika hyvää seuraamista, ei mitään ihmeellisyyksiä. Videolta taas näkis paremmin mistä pistevähennykset, nyt en osaa sanoa. Ei muuten edes äännellyt yhtään! :)

Toinen sarja alkoi sitten tunnarilla, joka oli 10: Tosi varmana haki oman todella voimakkaassa tuulessa. :)

Zeta 0: kaikissa meni maahan. Tää oli ihan yllätys, selvästi Jeriko vaan päätti tässä että hän käy maahan kaikesta eikä kuuntele mitä sanon. Heti kehän ulkopuolella liikkeet oikein ilman mitään ongelmaa tai epävarmuutta.

Luoksetulo 10: Tosi hyvä luoksetulo taas. Vähän meinasin seisomisesta kutsumista itse hätiköidä, liikkurin käskytyksen päälle jo kutsuin, mutta mitäs pienistä. ;)

Metallinouto 10: eipä tässäkään mitään erityistä.

Välissä oli sitten avoin luokka ja odoteltiin Ukon vuoroa. Ukko nukkui autossa ja sinänsä ei ollut yhtään väsyneen oloinen. Toisaalta kuitenkin väkisinkin tuollainen päivä väsyttää. Mutta kun lähdettiin kokeeseen vähän niin kuin SM-kisaharjoituksena, niin tavallaan tällainenkin odottelu kuuluu hyvin isona osana niihin kisoihin, niin tavallaan hyvä, että sekin tuli tähän. Koepaikalla Ukko leikki aivan hurjana verkkopallolla niin kuin aina, eikä sinänsä ollut häiriintynyt ympäristöstä. Pallon poislaittamisen jälkeen kuitenkin vire lähti nopeasti laskuun.

Paikkamakuu 0: 5-10 sekuntia ennen ajan täyttymistä Ukko päätti lähteä leikittämään vieressä makaavaa hollanninpaimenkoiraurosta. Onneksi ei turpaan tullut, taisi olla vastapuolikin ihan yllättynyt, että kun tullaan niin liehittelemään. :D Onneksi Kurtti tulkitsi tämän toisen kannalta niin, että häiriö oli ylivoimainen ja toinen koira sai 10 paikkamakuusta, ettei sitten sabotoitu heitä. Mutta tämä oli kyllä yllätys. Ja toisaalta tuli aika vahva flash back Jerikon ensimmäiseen tokokokeeseen. Mikä näissä mun pojissa on, ettei treeneissä koskaan lähde, mutta ekassa kokeessa pitää sitten mennä leikittämään vieruskaveria? Vaatii nyt paljon treeniä, että saadaan varmaksi.

Seuraaminen hihanssa 10: Ehkä mun arvostelulla ei ihan näin hyvä, olisi voinut olla tiiviimpi, mutta sinänsä Ukko oli hyvällä vireellä mukana ja tarkkana.

Seuraaminen vapaana 8,5: Tässä alkoi vire jo vähän laskemaan ja sihteerin pöytää kohti kävellessä Ukko unohtui sitä katselemaan eikä meinannut täyskäännöksestä tulla mitään.

Liikkeestä maahanmeno 10: Seuraaminen lähti tosi kivasti, Ukko oli skarppina ja lakos maahan nopeasti. Mutta sitten kentän päädystä tuli mies kahden collien kanssa pusikosta ja lähti kävelemään kehän laitaa. Ukko jäi niitä katsomaan silmä kovana ja jouduin kyllä antamaan tuplakäskyn istumaannousuun, tämän Kurtti katsoi sormien läpi muiden suorituksista poikkeavan häiriön vuoksi.

Luoksetulo 5: mies collieidensa kanssa käveli tässä vaiheessa samansuuntaisesti kehän päätyä kuin luoksetulo oli ja Ukko lähti hirveelle kaarelle pois päin niistä, jumitti mun eteen ja tarvi tuplakäskyä niin eteen istumiseen kuin perusasentoonkin.

Liikkeestä seisominen 0: Tämä olisi herkästi nollaantunut ilmankin häiriötä, ei ole vielä ollenkaan riittävän varma Ukolla.

Hyppy 8,5: Tämä oli itse asiassa positiivinen yllätys! :) Hyppy ei ole ollut ollenkaan varma liike Ukolle, sitä on tehty liian vähän ja ilman mun liikettä Ukon on ollut vaikea tajuta lähteä hyppäämään. Siis treenin puutetta on. Mutta Ukko lähti yhdellä käskyllä hyppäämään ja seisahtui esteen taakse ihan hyvin. Perusasentoon istuminen vaan oli taas pirun hidas.

Kokonaisvaikutus 7: Kurttikin totesi, että collieiden ilmestymisen jälkeen Ukko oli ihan muissa maailmoissa eikä päässyt enää kunnolla mukaan fiilikseen. Vire ei vielä kanna ja sitä pitää treenata. Palkkaamattomuuttahan ei olla myöskään otettu vielä ollenkaan (!), joten onko toi nyt ihme? :D Eli lisää treeniä. ;)

Ukon kanssa emme siis enää lähde tokoa kokeilemaan ennen SM-kisoja, liikkeet ja kokonaisuus on vielä niin kesken, että mitä turhaa? Nyt rauhassa treenaillaan ja rakennellaan kokonaisuutta kasaan, että SM-kisoissa sitten saatais hyvä tulos isosta häiriöstä huolimatta. :)

Jerikoon sitä vastoin olen hieman pettynyt ja suorastaan ärsyyntynyt. Hieman alkaa hihat palaa ton sen omapäisyyden kanssa, kun pitää itseään niin fiksuna ettei suurin piirtein mua kehään tarvikaan! Ohjatun merkki on kokeissa (tai kokeenomaisissa treeneissä) ollut ihan surkee, Jeriko selvästi tietää ettei palkkaa ole tulossa ja jättäis koko merkin väliin. Lisäksi se ei merkillä katsokaan muhun päin, ei mitään katsekontaktia kysyäkseen, että "mihin suuntaan?", kun Jeriko on päättänyt jo mihin on menossa ja odottaa vaan merkillä vapautusta mennä. Ärsyttävää! :D Jatkossa Jerikolle tehdään ihan sikana kuuntelu -treeniä, ei mitään kokonaisia liikkeitä normaalisti, vaan aina jotain omituista väliin ja että on pakko kuunnella ja katsoa mitä mä näytän. Toivotaan, että siitä on apua ton Herra Liian-fiksu-omaksi-hyväkseen kanssa. ;)