Jupiterin ekat agikisat ja Troijan treenailua

Jupiterin kanssa uskaltauduttiin "viimein" korkkaamaan agilitykisat Ylökkin kisoissa viime viikonloppuna. Radat oli ykkösen radoiksi aika haastavia, mutta se ei sinänsä haitannut, kun treeneissäkin tehdään paljon haastavampia. Enemmän haastetta ehkä kuitenkin aiheutta Ylökkin hallin kapea pitkulainen muoto, jonki vuoksi estevälit sivusuunnissa on väistämättä pieniä ja ansaesteitä on lähellä. Tämän suhteen ollaan taas totuttu tekemään isoja ratoja isoilla este-etäisyyksillä eikä niin paljon piiperrystä, jossa koira pitäisi "pitää kiinni".

Ekana hypäri, mikä oli kyllä hyvä että sai ensin tehdä rataa ilman kontaktiesteitä. Jupiter nosti kovat kierrokset jo ennen aloitusta, ulisi vähän niin kuin vetosuoritukseen lähdössä ja meinasi livetä jo lähdöstä ennen aikojaan. Ei siinä montaa estettä sitten mennyt, kun Jupiter lipesi suoralta putkelta pituuden väärään suuntaan. Loppurata meni kuitenkin ihan kivasti eikä rengas tuottanut vaikeuksia vaikka sitä vähän jännitin etukäteen. Jupiter otti myös tosi hienosti kovassa vauhdissa kepit itsenäisesti. :)

Toinen rata oli agilityrata. Tällä radalla onnistuin pitelemään Jupiterin paremmin hyppysissäni ja nollaa tehtiin kepeille saakka, johon tultiin edellisen radan kaltaisesti (esteitä ei taidettu niiltä osin siirtää lainkaan). Tällä kertaa Jupiter kuitenkin epäonnistui keppien aloituksessa ja tästä 5. Kontaktit meni kuitenkin ihan kivasti, joskin keinu lähes lentokeinuna, joka tietenkin säikäytti herkkää poikaa.

Kolmas ja viimeinen rata myös agilityrata. Profiililtaan tämä oli ylivoimaisesti loogisin ja kivoimman oloinen lähtökohtaisesti, mutta päädystä A:n jälkeen kääntyessä Jupiter lähti taas liihottamaan kaarrokseen ja siitä taas HYL. Keinulla Jupiteria jännitti, mutta puomi meni kivaasti. Ihan ok aloitus kisoihin. Eiköhän se siitä lähde sitten sujumaan.

Troijan kanssa ollaan otettu harppaus treenaamisessa eteenpäin. Aika vähälläkin voi sanoa, että on harpattu eteenpäin, kun aikaisemmin on treenattu ihan tosi vähän mitään tottisjuttuja, eletty vaan arkea. Troija on kyllä huikean hieno pentu. Se on niin hurjan vilkas ja vauhdikas ja rämäpäinen, ja sillä nousee kierrokset kaakkoon nopeasti. Mutta sitten kun treenataan niin se ottaa optimaalisen viretilan ja keskittyy aivan huikean hyvin. On aktiivinen ja oppii nopeasti. On se vähän sellainen Jeriko 2.0. Vaikka Jeriko on aina ykkönen. ;)

Ollaan saatu nyt perusasentoa harppaus eteenpäin tällä viikolla. Ensin korokkeella viereen pyörähtäen, sitten kosketusalustalla muutama toisto ja heti jo ilman sitä. Troija tajusi todella nopeasti! Ainut "ongelma" tällä hetkellä on se, että jos pyydän sen istumaan, niin se menee istumaan taaksepäin ja silloin asento jää taakse. Muutamat spontaanit istumiset on osunut ihan nappiin joten varmasti sekin tulee sieltä tuossa tuokiossa valmiiksi.

Hauska huomio on myös se, että niin kuin istuminen tulee Troijalta tosi napakasti taaksepäin, niin nyt kun olen saanut aikaiseksi opettaa myös maahanmenon (joo, nyt vasta), niin senkin Troija tekee hissinä taaksepäin. Jos tokoilu kiinnostaisi (ei kiinnosta), niin saisi kyllä varmasti hienon takajalat paikoillaan tekniikan niin kuin Jerikollekin sai. Siitä tulee kyllä hieno koira. Troija on myös alkanut nyt kasvamaan vauhdilla ja ihan kun ranteiden kasvupatit olisi korostunut. En ole nyt sitä mitannut, mutta mitään merkkejä juoksujen tulosta (merkkailua tmv) ei ole ollut, joten toivon että Troija tuosta kasvaa vielä ihan kivan kokoiseksi nartuksi. :)