tiistai 3. tammikuuta 2012

Tavoitteita vuodelle 2012

En aluksi meinannut mitään tavoitteita alkaa listaamaan, mutta sosiaalisen paineen vuoksi teen sen kuitenkin. ;)

Se nyt on sanomattakin selvää, että toivon että koira pysyy terveenä jne., se on siis kuitattu tällä. Lyhyesti virsi kaunis:

Toko: EVL-luokan korkkaaminen, ykkös-tulokseen/tuloksiin toki tähdätään.. Toivon mukaan ei jumituta siis koko vuodeksi VOI-luokkaan! ;)
Agility: Kakkosiin tai jopa kolmosiin siirtyminen.
Paimennus: PPR ja PAIM1, runsaasti paimennustreeniä kesän aikana ja ehkä jopa PAIM2 loppusyksystä.. ehkä...
Jälki: Loppukesästä ehkä kokeeseen ja JK1..
Tarkoitus olisi myös käyttää Jeriko luonnetestissä ehkä huhtikuun tietämillä...

Mitä sitten saavutettiin kuluneena vuonna? Mitään tällaisia varsinaisia tavoitteita en ollut silloin asettanut, pitkin hampain tein sen nytkin. Lähinnä treenailtiin ja sitten jossain vaiheessa tajusin, että ollaan melko valmiita ja ilmoittauduin kokeisiin. :D Ilman varsinaisia tavoitteitakin pärjättiin kuitenkin ihan hyvin. :)

Tokoura korkattiin 30.1.2011 Porissa. Silloin nollaantuneesta paikkamakuusta huolimatta ykköstulos. Tämän kokeen jälkeen ongelma paikkamakuun kanssa jäikin vähän päälle (Jeriko tykkäsi lähteä tyttöjä moikkaamaan), käytiin yksi ALO0 hakemassa (pisteet olisi kait riittäneet ALO3:seen, mutta paikkamakuusta kun lähti muita häiriköimään niin tuli nolla), ja yhden kokeen peruin vaikkei rahoja takaisin saanutkaan. Sitten sitä treenailtiin pitkän aikaa avointa luokkaa varten. Avoin luokka korkattiin 14.6. AVO2-tuloksella, perään toinen AVO2 ja AVO3, kaukkareissa jumittaminen nousi ongelmaksi. Lopulta saatiin sekin kuntoon, ja AVO1:set tuli sitten peräkkäisistä kokeista. Ihan tyytyväinen olen siis. :)
BH-koe suoritettiin myös hyväksytysti.

Agility-harrastus aloitettiin syksyllä Hanna Löytynojan ryhmässä ja talven aikana varattiin myös oma vuoro. Kisakentille lähdettiin 25.8., Jeriko siis 1 v 8 kk. Heti ensimmäisissä kisoissa alkaen nolla on ollut useasti kiinni yhdestä riman tiputuksesta, joten ilman nollia päättyi tämä vuosi. Kuitenkin ihan tyytyväinen olen edistymiseen myös tällä saralla, vaikka loppuvuodesta tajusin kuinka paljon puutteita vielä onkin. Mutta me kehitytään. :)

Paimennus aloitettiin hiljakseen jo syksyllä 2010, noin kerran kahdessa kuussa tahdilla. Kuluneen vuoden aikana treenitahti on kiihtynyt, talven aikana käytiin treenailemassa noin kerran kuussa Somerolla, kesällä parhaimmillaan pari kertaa viikossa. Päästiin myös treenaamaan kaverin vanhempien kotieläintilalle, jossa aloitettiin aikuisten uuhien kesyttäminen. Koiraan tottumattomat aikuiset uuhet olikin odotettua vaikeampia, ensimmäinen hyökkäys päälle tuli yllätyksenä niin koiralle kuin ohjaajalle. :D Yllätyksenä tuli myös se, kuinka hyvin Jeriko piti paikkansa ja luki lampaita, uskalsi antaa painetta kun piti ja näyttää pullikoiville isoille lampaille kuka käskee, ja ennen kaikkea kehittyi kesän aikana huimasti! Kehitykseen paimennuksessa olen kaikkein eniten tyytyväinen vaikkei mitään tulosta vielä olekaan. :)

Jäljestyksen suhteen ollaan menty vaihtelevasti, välillä motivaatio on ollut aivan hakusessa, mutta loppukesästä olin kovastikin innostunut metsässä rämpijä ja Jerikokin kehittyi hyvin. Sitten tuli mun oma jalkaleikkaus joka esti metsässä kulkemisen juuri kun olisi ollut suurin motivaatio ja parhaat säät. Jäljestykset sitten jäi ensi kesään. Olen kuitenkin toiveikas Jerikon loppukesän kehityksen vuoksi, ensi kesänä jos motivaatiota riittää ja kesän aikana muilta lajeilta (lue: paimennus, paimennus, paimennus) ehditään jälkeä treenaamaan, niin loppukesästä voisi ajatella menevänsä jälkikokeeseen. PK-hyppy on varmaan se suurin haaste meille..

Käytiinhän me muutamissa näyttelyissä, niistä ei menestystä herunut. Lohdutukseksi sain kuulla viisaita sanoja; "Brains before beauty", ja toden totta näyttelytulokset ei minulle juuri merkkaa. Näytelmät on siis varmaan nyt nähty, vaikka en nyt ihan täysin mahdottomana vaihtoehtona pidä sitä, että joskus jossain kävisi. Toisaalta kysyn itseltäni, että "miksi", enkä oikein osaa sanoa mitään syytä miksi näyttelyissä pitäisi käydä.. Joten saas nähdä, don't hold your breath! ;)

Ei kommentteja: