tiistai 28. kesäkuuta 2011

Jälkimetsällä

Ollaan nyt edelleen tehty Jerikolle lenkeillä pieniä jälkiä jotka lähtee kolmiosta, Mattikin on tehnyt oikeastaan joka ulkoilutuksellaan. Matin kanssa Jeriko kuulemma syö hyvin froliceja jäljeltä, mun kanssa kyllä jälki mennään hyvin ja tarkasti, mutta eipä juuri mitään syödä. Ei kai tästä ole pääteltävissä, että mun seuraani on ehdollistunut jäljen juokseminen..? ;D No mutta joka tapauksessa Jeriko on näistä suoriutunut ihan hyvin munkin seurassa. Nyt olisi ajatuksissa sitten supistaa kolmio pois ja alkaa treenaamaan janaa.

Tänään käytiin sitten Hannan kanssa tekemässä jälkeä metsään jonka olin sunnuntaina aikani ratoksi etsinyt. Aikas hyvää jälkimetsää olikin, harvahkoa mäntymetsää sammalkallio pohjalla. Hanna teki sitten Jerikolle jäljen ja mä tein Ennille. Heimo ei ollut tällä kertaa messissä.
Jerikon jälki oli vähän reilu 500 metriä pitkä, vanheni 45 minuuttia. Kulmia ja käännöksiä en laskenut, mutta olihan niitä. Keppejä neljä.

Jäljen vanhenemista odotellessa tehtiin esineruutu. Pohja oli ehkä vähän haastava, pikkaisen kostea/soinen sammal, haisi itsekin jopa omaan nenään. Ruudun koko ehkä 15x20 metriä. Ensimmäinen esine oli nahkahanska jonka Hanna vei Jerikon nähden ruutuun. Jeriko oli ihan innoissaan lähetyksessä ja lähti vauhdilla etsimään, ei vaan meinannut löytyä. Lähetin kerran uudestaan vähän sivummalta ja Jeriko haki ja haki sinnikkäästi, lopulta hanska sitten löytyikin! Toinen esine taisi olla jonkinlainen lompakko, Hanna vei taas Jerikon nähden noin 10 metrin päähän mättään päälle. Hetken kesti tämänkin löytäminen, mutta selvästi helpompi kuin edellinen.
Mielestäni Jeriko tekee kyllä hyvin töitä ruudussa siihen nähden kuinka vähän ollaan esineruutua tehty. Varmasti lelun piilostus leikeistä Parkanossa on ollut hyötyä tässä. :)
Esineruutuakin pitäisi kyllä muistaa useammin treenailla.

Lähetin Jerikon janalle noin 5 metrin päästä jäljestä ja nosti ensin takajäljen (jäljen nostoa pitää kyllä tosiaan treenata), sieltä sitten kutsuin pois ja lähdettiin oikeaan suuntaan. Alkuun Jeriko jopa söi muutaman frolicin maasta (!) ja lähti hyvin jäljestämään. Tosi hyvä tahti, sellainen että sai reippaasti harppoa perässä tai välillä ottaa pari juoksuaskelta jos jäi jälkeen, mutta enimmäkseen reippaassa kävelyssä pysyi perässä. Jeriko jäljesti kyllä tosi keskittyneestä ja hyvin, kolme ensimmäistä keppiä nosti itse hienosti! :) Parissa käännöksessä tai ainakin yhdessä Jeriko harhaili vähän pahemmin että huomasi ettei ollut ihan kartalla, mutta löysi sitten itse hyvin taas jäljen ilman apuja. Ihmettelin kyllä kuinka hyvin Jeriko jaksoi jäljestää vaikka oli näin pitkä jälki, pisimmät on tähän mennessä ollut tosiaan jotain ehkä 350 metriä, mutta Hanna vähän eksyi. ;)
Lopussa sitten vähän pakka hajosi, kun maasto muuttui suo-tyyppiseksi ja haisi sitten varmaan Jerikon nenään liian voimakkaasti ettei pysynyt enää jäljellä ollenkaan. Piti kutsu takaisin ja oikein osoittaa keppi. Varmaan osittain oli sitäkin, että tällainen vaikea kohta jäljen lopussa ja oli jo väsähtänyt.

Mutta kaiken kaikkiaan siis todella hyvää työtä Jerikolta! Kunnon pitkiä jälkiä voisi sitten jatkossakin tehdä enemmän, herkkuja varmaan pudottaa vähän yhden sinne toisen tänne, katsoa josko nostaisi jonkun niistä. Keppien määrää jäljellä voisi lisätä. Ja sitten pitää sitä jäljen nostoa/janaa treenata, tämä onnistuu varmaan hyvin lenkeillä tehtävillä lyhyillä jäljillä. Tästä siis eteenpäin! :)

torstai 23. kesäkuuta 2011

Takkujen epikset 22.6.2011

Oltiin eilen sitten Tampereen koiraurheilijoiden epiksissä. En osannut todellakaan odottaa niin suurta osallistujamäärää, ja kun vielä suurin osa otti ratansa kahteen kertaan niin kisat venyivät todella myöhään! Päästiin lähtemään kisapaikalta yhdentoista jälkeen illalla, paikalle oltiin tultu kuudelta. Pitkä päivä siis, ja iltaa kohden tuli jo aika kylmäkin, enkä sitten ollut osannut varautua takillakaan kun ajattelin että olisi parissa tunnissa ohitse. Mutta anyhow, oli ihan hyvä reissu. Ilmoitin meidät mölliradalle ja hyppikselle. Mukana kannustamassa oli koulukaverit Tea ja Liisa, ja saatiin sitten videot molemmista suorituksista. Kiitos seurasta ja kuvauksesta! :)

Möllirata meni aikas hyvin, yksi harmillinen rimapudotus, mutta 5:llä virhepisteellä selvittiin. A:lle aloin käskyttämään liian myöhään ja Jeriko oli jo juoksemassa ohitse, mutta saatiin sekin ihan puhtaasti suoritettua. Kontaktit oli hyvät. Jeriko on alkanut nyt vähän tekemään kontakteja niin, että pysähtyy ihan varsinaisesti kontaktin päälle, treeneissä on käynyt makaamaankin sen päälle. Siitä olikin viime maanantain treeneissä puhetta, että mitä sen kanssa jatkossa kannattaa tehdä. Vähän olen sitä mieltä (ja Nina myös), että jos Jerikolle on luontevaa pysähtyä siihen eikä kuitenkaan ala alastulolla hidastelemaan, niin ei ole välttämättä järkeä alkaa sitten aina houkuttelemaan 2on-2off -asentoonkaan kun siinä taas tulee herkästi epäselvyyttä sen suhteen milloin annan luvan lähteä kontaktilta kokonaan ja milloin haluan sen vain hieman eteenpäin. Jos siis pysähtyy kontaktille noin kuin tälläkin radalla, niin se on mielestäni aivan yhtä hyvä kuin perinteinen tapakin.

Tämä meni siis todella hyvin, olen tosi tyytyväinen Jerikoon! En tiedä miten oltaisiin sijoituttu jos ei olisi tuota harmillista riman pudostusta... Mutta tässä videota suorituksesta. :)

http://www.youtube.com/watch?v=ph8Jte1jmlk

Seuraavana oli hyppis. Etukäteen jännitti, että meneekö Jeriko kepit puhtaasti ja että meneekö renkaan kun se oli taas eri tyyppinen kuin mitä treenattu. Keppejä otin lämmittelyksi muutamia kertoja ja siinä tuntui että on ihan 50/50 että onnistuuko, välillä Jeriko lähti jääräpäisesti väärältä puolelta kepeille monta kertaa putkeen, ihan niin kuin olisi ollut aivan varma että niin se piti tehdä. Piti sitten ihan käydä ensimmäinen kädellä näyttämässä ja sitten syttyi taas lamppu päässä! :D

Koska kepit on meillä olleet ilman verkkoja vasta kaksi viimeistä treenikertaa pelasin ihan varman päälle ja jättäydyin Jerikon taakse silläkin uhalla että rengas ja sitä seuraava putke siitä menisi väärin, en halunnut ainakaan yhtään kirittää Jerikoa kepeillä ettei luikahtaisi mistään välistä. Mutta kepithän meni sitten aivan upeasti! Ja renkaallekin irtosi ihan suoraan, siitä hyvin sain käännettyä putkeen. Jatkoradalla olikin sitten vähän hämminkiä, ensimmäisen putken jälkeen kolmen hypyn sarjalla olisi ihan selvästi pitänyt valssata ja vaihtaa ohjauspuoli muurille että saisin vedon sille puolelle, nyt sitten Jeriko muurilta äkkäsi putken ja sinnehän se ampaisi. Tämän jälkeen oli vielä vähän härdelliä kun Jeriko lähti kiitämään mun edelle ja valitsi itse hypyt mitä voisi hypätä, mutta lopulta suoritettiin radan loppupätkäkin ihan kunnialla.
Tärkeintä tässä kuitenkin oli se, että kepit meni hyvin ja rengas meni ilman pienintäkään ongelmaa! Kyllä se vähän niin taitaa olla, että kunhan ollaan keinua treenattu kokonaisena radassa jonkin verran niin kisoihin ilmoittautumista voisi alkaa miettimään.. ;) Nythän ollaan keinun kanssa siinä vaiheessa, että Jeriko menee sen itse hypynkin takaa eikä hätkähdä yhtään keinun rämähdystä. Mutta edelleen treeniä tähän kyllä tarvitaan!
Alla videota hyppiksestä.

http://www.youtube.com/watch?v=qCBrVciji0Q

tiistai 21. kesäkuuta 2011

Jälkitreeniä

Nyt ollaan tehty päivittäin lenkeillä herkkuruutuja Jerikolle, oikeestaan joka päivä on taitanut tulla vähintään kaksi, kun sekä Matti että minä ollaan tehty lenkeillämme omat. Jeriko on rauhoittunut ruutuihin hyvin, tarkasti haistelee ja herkutkin maistuu. Ruudun jälkeen on sitten ihan jälkifiiliksissä muutenkin, kulkee nenä maassa pitkän matkaa.

Viikonloppuna olisin halunnut käydä tekemässä jälkeä, mutta sekä lauantaina että sunnuntaina satoi illalla kun olin suunnitellut meneväni ja jäi sitten väliin. Tänään ajattelin mennä tekemään jäljen läheiselle pellolle, mutta en sitten tullut ajatelleeksi että se on tietenkin aika korkeeta heinää jo tässä vaiheessa! :D Taitaa siis peltojäljet jäädä tässä vaiheessa, olisi pitänyt ehtiä useampi tehdä, mutta jäi sitten kaiken muun kiireen jalkoihin tämä. Nyt sitten sitäkin ahkerampana metsäjäljen tekoon!

Lähdettiin sitten Matin kanssa tänään metsään ja tein Jerikolle jäljen. Jälki oli ehkä noin 350 metriä pitkä, sekosin askellaskuissa varmaan kymmenen kertaa. :D Piti olla aika suoraa, mutta maaston esteet vähän saneli muuta, vesioja tuli tielle ja jouduin tekemään aika suoran käännöksen vasemmalle, siitä pitkään suoraan (lue: lähinnä mutkaa mutkan perään maaston mukaan), loiva kaarre vasemmalle ja siitä suoraan loppuun asti. Keppejä oli neljä, toinen ilman kippoa. Aloitin jäljen kolmiolla ja herkkuja ripottelin vaihtelevasti jäljen varrelle, alkuun paljonkin, sitten pätkiä vähemmän tai kokonaan ilman ja sitten taas joillekin askelille. Merkkejä en laittanut jäljelle juuri ollenkaan kuin vasta ihan loppuun, tietoisesti päätin että antaa sen nyt vaan jäljestää ja mä seuraan sitä enkä merkkejä. :D

Jäljen vanhetessa tottisteltiin vähän Jerikon kanssa. Aluksi Jeriko oli ihan lähdössä jälkeä tekemään eikä meinannut seuraamiseen keskittyä ollenkaan, lopulta unohti kuitenkin jäljen ja alkoi seuraamaan todella hienosti pitkiäkin pätkiä! Otin myös suoran luoksetulon ja harjoiteltiin liikkeestä istumista. Ollaan se vasta otettu harjoituksen alle, vielä sekoaa helposti maahanmenoon tai seisomiseen, mutta sitten kun tajuaa mitä haetaan niin tulee hyviäkin suorituksia.

Jälki vanheni siinä sitten noin puoli tuntia, enempää ei jaksanut odottaa. Lähetin Jerikon jäljelle noin viiden metrin päästä, yritin tähdätä kolmioon, mutta Jeriko osuikin sitten juuri kolmion eteen, nosti siitä jäljen ja lähti hyvin jäljestämään. En sitten tietenkään lähtenyt sitä kolmioon palauttamaan. Jeriko jäljesti nyt kyllä aikas hyvin. Maasto oli tosi vaihtelevaa ja välillä vaikeaakin, vähän kaikkea saniaispuskista mätiin lehtiin ja risukkoihin, lopussa tuli sitä sammaltakin. En tosiaan onnistunut kauhean hyvin ennakoimaan tätä jäljen kulkua. Mutta siis hyvin meni. Ensimmäisen käännöksenkin suoritti ihan hyvin. Annoin Jerikon työskennellä ihan rauhassa silloinkin kun vaikutti siltä että olisi vähän sivussa jäljeltä, eikä se koskaan kauaksi kadonnut ja etsi sitten itsensä hyvin takaisin jäljelle. Ihan hyvä tahtikin oli mun mielestä. Nappulat ei kyllä jäljeltä nousseet, yksikään, mutta olkoon sitten niin. Ensimmäinen keppi nousi hyvin, kuin myös kolmas ja neljäs, mutta se toinen jäi jonnekin, itsekään en huomannut missä kohtaa mentiin siitä ohitse.

Tyytyväinen olen kuitenkin pojan jäljestykseen, pitäis varmaan enemmänkin antaa sen vaan rauhassa jäljestää eikä aina puuttua niin äkkiä, tälleen näkee paremmin sen kuinka se sitten oikeasti osaa itsekseen jäljestää.
Olen ilmoittanut meidän BH-kokeeseen 23.7. Akaassa, sitä kohti treenataan nyt sitten. Elokuun alulle katselin taas toko-kokeita joihin voisi mennä, nyt sitä ykköstä sitten hakemaan! ;)

sunnuntai 19. kesäkuuta 2011

Ei tullut ykköstä vieläkään...

Tänään oltiin sitten Pirkanmaan käyttökoirien järjestämässä tottelevaisuuskokeessa Kyötikkälässä, tuomarina Jaana Tala.

Kokeilin nyt sitten niin, että istuskeltiin ensin siinä rauhassa, otin vähän seuraamista ennen paikkamakuuta treeninomaisesti, pysähdyin jos äänteli ja sitten kun seurasi hyvin ääneti niin leikitin ja isot kehut. Sitten seuruutin vielä vähän ennen omia yksilöliikkeitä samalla ajatuksella. Palkkasin sekä nakilla että lelulla. Nyt ei ollut valitettavasti kannustusjoukkoja mukana eikä sitten kuvaajaakaan, ei siis videoita näytille.

Paikkamakuu 8,5: Jeriko kävi maahan kieltämättä hieman vinoon, mutta sitten Tala vielä mainitsi, että Jeriko olisi aluksi vähän käännellyt päätään ja tästä myös pistevähennyksiä. Jerikon vierestä lähti heti alkuun yksi koira, enkä nyt sitten epäile etteikö olisi sitä vähän vilkaissut. Kuitenkin kentän laidalla katsova pariskunta jonka kanssa juttelin ennen suoritustakin, sanoi että heti kun päästiin piiloon Jeriko laski pään alas ja piti siinä. Leuka maassa oli kun palattiin. Hieman siis nillitystä ehkä tuo pään kääntelystä pisteiden vähennys, mutta olkoon sitten niin. Tyytyväinen olin Jerikoon kun pysyi niin rauhallisena vaikka toinen lähti.

Seuraaminen 8,5: Hirvittävän pitkä seuraamiskaavio. Pysähdyksiä taisi olla viisi. Jeriko seurasi hyvin ja pysähdykset sujui nyt hyvin. Loppua kohden kun seuraaminen vaan jatkui ja jatkui (itsekin ihmettelin), niin Jeriko päästi parissa viimeisessä liikkeelle lähdössä ihan hiljaisen ynähdyksen, muuten oli hiljaa. Siis todella hyvin mun mielestä siihen nähden mitä on ollut, ja kyllä tosiaan itseäkin ihmetytti kun aina vaan lähdettiin uudelleen liikkeelle! :D Mutta ei siis yhtään kunnon haukahdusta tai mitään muuta, hyvä hyvä. :)

Liikkeestä maahan 9: Enpä tiedä mistä piste lähti, aivan nappiin mun mielestä meni, mutta ei ole sitä videota sitten mistä analysoida tarkemmin. Heti ainakin lakosi kun annoin käskyn ja reippaanan nousi perusasentoonkin. Olisiko ollut pään kääntyminen mun perään kun menin sen taakse.........?

Luoksetulo 8,5: Ihan hyvä, hieman hidas.

Liikkeestä seisominen 9: Tästäkään en nyt tiedä mistä lähti piste, todella hyvin meni! :)

Noutaminen 8,5: Innokkaasti lähti hakemaan, pikkasen törmäsi kapulaan ja tuodessaan vähän pyöritteli suussaan, mutta siis tosiaan vähän, kokonaisuudessaan hyvä liike tämäkin.

Kaukkarit 0: Pitihän se nolla taas jostain ottaa... Nyt sitten Jeriko nousi ensimmäisen istumaannousun todella kivasti, mutta sitten annoin maahanmenon käsimerkin jotenkin hassusti, että Jeriko luuli että pitää luokse tulla, ja tuli sitten mun eteen istumaan. Olin ihan huuli pyöreenä! :D Mutta minkäs mahtaa, jotenkin typerästi annoin sen käsimerkin, huomasin itsekin sitä antaessa, mutta en olisi arvannut että lähtee siitä luokse tulemaan..

Estehyppy 10: Tosi hyvä. Paitsi että Jeriko tuli taas suoraan sivulle. :D Pitäis oikeasti lähettää kauempaa hypylle niin sillä olisi tilaa tulla eteen istumaan... Tai sitten alan vaan kutsumaan sen suoraan sivulle, samapa tuo nyt sitten. Kapulan kanssa sitten pitää luonnollisesti tulla eteen kyllä..

Kokonaisvaikutus 9: Tykkäsi, että hyvin Jeriko tekee töitä mulle ja hyvä yhteishenki. Olisi sitten mun puolesta voinut 10:n antaa. ;)

Kaukkarit oli kyllä nyt harmillinen moka, Jaana Talakin nauroi että mun ilmeestä näki etten osannut ihan sellaista odottaa. Ei siinä voinut muuta kuin nauraa. :D
Mutta olen todella tyytyväinen nyt muuten, ääntelyyn alkoi löytymään ratkaisun avaimet ja se meni hyvin, muutenkin hyviä pisteitä mutta 30:n pisteen menetys oli liikaa. Ensi kerralla sitten paremmalla onnella taas.. :)


torstai 16. kesäkuuta 2011

Back to basics

Olen tässä suunnitellut vähän tarkemmin meidän jälkitreenejä tälle kesälle. Viikonloppuna taidan käydä tekemässä taas peltojäljen, mutta olen myös päättänyt että palataan vähän alkeisiinkin ja vahvistetaan niitä, ei voi olla mitään haittaa! Päätin, että tehdään nyt lenkkien yhteydessä herkkuruutuja ja vahvistetaan Jerikolle sitä, että rikotun maan haju tarkoittaa ruokaa ja nenän käyttöön rauhoittumista. Tähän mennessä olen tehnyt kolme herkkuruutua, kaksi eilen ja yhden tänään. Matinkin olisi tarkoitus tähän osallistua omilla lenkeillään Jerikon kanssa. ;)

Nyt on kyllä mennyt hyvin, Jeriko on tosi tarkkaan haistellut ruudun eikä harhaudu siitä mihinkään, palaa heti kun huomaa, että haju loppui. Syö frolicit ihan hyvällä ruokahalulla ja olen sitten ottanut pois kun vielä etsii viimeisiä. Uskon kyllä, että tämä vahvistaa tarkkuutta jäljelläkin, ja ehkä myös yhdistää vähän rauhallisempaa mielentilaa siihen. Ajattelin, että voisi viikon verran tehdä tässä aina lenkeillä ruutua, sitten siirtyä kolmioon ja siitä muutama askel jälkeä, tämän kanssa voi hyvin harjoitella eri lähetys suuntia ja janaa. Tätäkin voisi tehdä vaikka viikon, ja sitten supistaa kolmio vaan jäljeksi ja tästä kunnon jana harjoituksia. Samaan aikaan kyllä varmasti tehdään kunnon jälkeäkin, mutta toivon että tämä parantaa jäljen ajoa osaltaan. Kieltämättä alkuvaiheessa ruutujen tekeminen jäi varmaan liian vähiin, kun ei oikein ollut käsitystä kuinka paljon niitä pitäisi tehdä ja sitten lähdettiinkin jo jälkeä tekemään.. Eli vahvistetaan pohjaa. :)
Katsotaan kuinka suuri vaikutus tällä sitten on itse jäljestykseen, jos vaikka kehtaisi kokeeseen lähteä loppusyksystä jos hyvin kehittyy... ;)

Tänään oltiin paimentamassa. Kokeiltiin ajon harjoittelua liinan kanssa niin kuin taisin edellisessä päivityksessä puhuakin. Noh, ajaminen oli taas hivenen parempaa, suorempaa meni ja pidempiä matkoja, vauhtia vielä välillä vähän liikaa. Mutta sitten kun jätti liinan perään ja pisti kaarelle, niin eihän siitä mitään tullut! Ei tietoakaan kunnon flankeista, rynni vaan melko suoraan päälle ja sikaili. Aivan erilaista menoa kuin tässä ollut muuten kesän aikana! Päädyin sitten siihen tulokseen, että kokee vapaana perässäkin juoksevan hihnan painon paineeksi, ja suoraa takaa tuleva paine pistää juoksemaan lujempaa suoraan eteen ja flankit jää sen vuoksi tekemättä ja muutenkin tulee hätäiltyä. Toinen kierros lampailla tehtiin sitten taas ilman liinaa ja toimi sitten paremmin. Flankit löytyi taas ja nätisti toimi, on se kumma kuinka pienen pieni paine tekee suuren muutoksen! Nyt tosiaan ajoa saatiin jo taas aavistus paremmin kuin viime kerralla, pikku hiljaa sekin siitä kehittyy..

tiistai 14. kesäkuuta 2011

Tokokoe

Tänään oli sitten koe Tamskin tallilla, tuomarina Marja Ala-Nikkola. Ensiksi pitää sanoa, että Jeriko rauhoittui nyt kisapaikalle tosi hyvin, olin tyytyväinen! Vähän meinasi mennä pakka sekaisin kun sisään ryntäsi innosta puhkuva tolleri ja tartutti hysteriansa myös Jerikoon, mutta sain Jerikon hyvin rauhoiteltua ennen suorituksia. Nyt siis odottelin Jerikon kanssa pari viimeistä ALO-luokan suoritusta ja sitten ennen omia yksilösuorituksia kaksi AVO-luokan koirakkoa, istuttiin vaan rauhassa paikallaan ja ainoastaan kun kierrokset meinasi tollerin saapuessa nousta, palkkailin rauhassa nakeilla kontaktista. Ei mitään hetsauksia tai seuruuttamisia.

Paikalla makaaminen 9: Vähän jo hirvittelin, että miten sen tollerin kanssa käy, mutta hyvin Jeriko siis rauhoittui jo ennen liikettä. Rauhoittui jopa vähän liikaa ja jouduin antamaan tuplakäskyn maahanmenoon kun ei ollut ihan kuulolla. Makasi kuitenkin hievahtamatta ja äännähtämättä koko ajan samassa asennossa (pää maassa) paikallaan, vaikka tolleri rivin päässä piti sellaista ulinaa, että kuului ulos asti missä oltiin piilossa. Kyllä jo pelkäsin, että se oli Jeriko, mutta ei näköjään ja todella hyvin ettei yhtynyt toisen mölinään. Hienoa! :)

Seuraaminen 6: Keuli aika pahasti ja äänteli taas aika paljon, varsinkin liikkurin käskytyksiin piti vähän kommentoida. Ensimmäinen pysähdys tuli vähän liian äkkiä ja Jeriko ei valmiina, se vähän huonompi. Kolmas pysähdys meni myös vähän pitkäksi, kun Jeriko hämääntyi kehän laidalta kuuluvasta toisen koiran haukusta (joka taas taisi olla vastaus juuri edeletäneeseen Jerikon omaan haukahdukseen..) Täyskäännöksiin olen tosi tyytyväinen! Ihme juttu kyllä toi aivastelu! :D

http://www.youtube.com/watch?v=z0oEBKwS15I

Liikkeestä maahanmeno 9: Taisi tulla tuplakäsky lopun perusasentoon. Vähän keulivaa seuraamista taas, mutta ei enää niin paha.

http://www.youtube.com/watch?v=B3FGx0N5h9Y

Luoksetulo 9: Tämä oli mielestäni aikas hyvä, mutta tuomari olisi edelleen toivonut enemmän vauhtia. Kyllähän sitä vielä voisi vähän viilata, mutta olen tyytyväinen.

http://www.youtube.com/watch?v=emZAuZDUMuA

Liikkeestä seisominen 0: En ymmärrä mikä kumma tähän ennen niin varmaan liikkeeseen on tullut kun meni taas käskystä suoraan maahan. Aamulenkillä tein yhden toiston ja sujui tosi hyvin, mutta joku tässä nyt mättää ettei ole niin varma kuin ennen. Sunnuntain kokeeseen toivon parempaa onnea tämän suhteen.

http://www.youtube.com/watch?v=mkxcVwOK9uU

Noutaminen 8: Tuomarin mielestä tulee luovuttamaan liian liki, pk-puolella toi olisi kai hyvä? Tuomari oli myös sitä mieltä, että luovutuksessa oltaisi käyty joku tahtojen taistelu, mutta mielestäni Jeriko luovutti todella hyvin pyynnöstä, ei vaan sylkäissyt kapulaa nanosekunnissa suustaan.. Näkemysero tässä kyllä on meillä... Ja sitten oli se perusasentoon siirtymisen wuf! ;)

http://www.youtube.com/watch?v=yu6AHGYZB3U

Kaukkarit 7: Tässä jouduin antamaan tuplakäskyt jokaiseen istumaan nousuun, myös viimeiseen perusasentoon nousuun. Jotenkin korvat tukossa pojalla tässä.

http://www.youtube.com/watch?v=cUrPKB0NpTg

Hyppy 9: Jeriko ei istunut ihan heti käskystä vaan valui esteen eteen nuuhkaisemaan. Liikkeessä oli kyllä toinenkin virhe, jota tuomari kyllä sitten huomannut... ;)

http://www.youtube.com/watch?v=UUMp3CA1w9U

Kokonaisvaikutus 9: Ihan hyvin teki töitä mulle, mutta välillä vähän hajamielinen ja piti antaa tuplakäskyjä. Ääntely toki ei ole hyväksyttävää.

Yhteispisteet siis 148 ja kakkostulos, 3. sija. Paikkamakuuseen olen todella tyytyväinen, se ongelma ollaan nyt selätetty! :) Seuraamisen suhteen ajattelin sunnuntaina kokeilla sitä, että seuruuttelisin kuitenkin oikein pitkiä pätkiä ennen omaa yksilösuoritusta, ottaisin tavallaan kierroksia sillä pois. Toivon mukaan se toimii. Treeneissähän Jeriko ei ole äännellyt aikoihin, mutta kisatilanteen jännitys tekee ilmeisesti sen, että lähtee mopo käsistä, varsinkin kun on aina ensimmäisenä. Meillä ei nyt niin montaa koetta vielä olekaan alla, että vielä haetaan sitä sopivaa valmistelua ennen suorituksia. Rauhoittaminen on nyt kokeiltu ja vaikka Jeriko rauhoittuikin hyvin, niin ei selvästi auttanut ainakaan tarpeeksi tuohon ääntelyyn. Nyt siis kokeillaan väsyttämistä. ;) Toki sitten pitäisi virettä saada jotenkin noihin muihin liikkeisiin ettei tarvitsisi koko ajan olla antamassa tuplakäskyjä, mutta katsotaan sanoi lääkäri. :D

Laittelen huomenna videoita liikkeistä kun nyt on jo kello niin paljon että täytyy mennä nukkumaan.

maanantai 13. kesäkuuta 2011

Voihan vitsi millaiset agilitytreenit

Tänään oli agilitytreenit tauon jälkeen, kun viime viikolla ei ollut treeniä kentällä pidettävien kisojen vuoksi. Ensinnäkin tauko taisi tehdä ihan hyvää, oli nimittäin niin innosta piukeena tuo karva-Einari! :D Toisekseen Jeriko taisi myös tykätä säästä (vettä tuli ihan taukoomatta), kun kuuma ei vaivannut.

Otettiin kahta erilaista rataa, toisessa 7 ja toisessa 8 estettä. Oli jo ihan haastaviakin ohjauskohtia, mutta hyvin Jeriko meni! Jossain vaiheessa alkoi kyllä temppuilemaan yhden suoran putken kanssa eikä meinannut mennä sitä kun halusi jo oikaista seuraavalle esteelle, sai aika painokkaasti sanoa "putki" että meni. :D

Mutta ei se mitään, nimittäin kepit (!!!!!!) Jeriko meni kolme kertaa putkeen ilman yhtäkään verkkoa ja hyvällä innolla alusta loppuun! Aivan mahtavaa! Huomasin heti treenin alkuun, että nyt on intoa taas ja aattelin, että saatais taas kiinni se missä oltiin ennen kuin pari kertaa meni huonosti, eli kahdella verkolla onnistuisi. Mutta menikin sitten niin hyvin ja kun treenit oli niin pitkät että ehti useampaan otteeseen ottaa lyhyen treenin (meillähän on siis 1,5 tuntia ja tällä kertaa vain neljä koiraa), niin vähentelin verkkoja yhteen. Sitten verkot pöllittiin kepeiltä juuri kun olisin halunnut ottaa vielä yhdellä verkolla ja päätin sitten vaan antaa mennä ja kokeilla. Kaksi kertaa Jeriko taisi alkuun mokata, mutta otin itse vaan rauhallisesti ja rauhoitin Jerikonkin, ja sitten taas uudestaan ja tosiaan kolme kertaa putkeen täydellisesti! Siihen jätin tietty! :)

Toinen erityisen positiivinen juttu oli keinu. Jeriko on kyllä oppinut sen tosi helposti eikä todellakaan yhtään jännää. Menee nyt jo itse keinun alusta loppuun, Carita vain hieman himmasi heilahdusta, mutta antoi keinun tömähtää maahan. Jeriko on jo näinkin vähillä toistoilla tajunnut idean, että keinu heilahtaa kun sillä menee ja Jeriko ottaa jo hienosti hyvän alastuloasennon kontaktin päälle. On se vaan niin huippu! <3

Otettiin vielä Bellan kanssa 3 min 15 sekunnin paikkamakuu treenien jälkeen. Jeriko pysyi todella hyvin, ei ajatellutkaan mitään typeryyksiä vaikka häiriö agilitykentän laidalla olikin aika kova. Huomenna sitten toko-kokeeseen, pitäkää ihmiset meille peukkuja! :)

sunnuntai 12. kesäkuuta 2011

Erkkarissa

Lauantaina lähdettiin ajelemaan kohti Vantaata. Jätettiin Jeriko Anitalle hoitoon ja saatiin vielä kyytikin Espoon tuomiokirkolle missä serkkuni vihittiin. Yöllä saatiin isoveljeltä kyyti takaisin Vantaalle ja kömmittiin Anitalle nukkumaan. Anitalle vielä suuren suuri kiitos yösijasta, kyydistä ja Jerikon hoidosta! :)

Aamulla sitten pirteänä herättiin erkkariin. Päivä oli kuuma, mutta saatiin Jerikon kevytmetallihäkki hyvään paikkaan rotuyhdistyksen katoksen viereen missä oli varjo koko päivän. Kyllä huomasi kuinka hyvät oltavat meillä siinä oli kun kävi muualla ja meinasi heti läkähtyä.

Jeriko oli nuorten luokassa, luokassa vain kaksi urosta. Tuomarina Robert Tunnicliff. EH tuloksena tällaisella arvostelulla:
"18 months, sable. Beautiful head, good mouth, good eye. Front angulation is poor. Rear angulation ok. Would prefer little more neck to make a perfect picture. Front movement is good, rear is poor, gay tail. Beautiful coat. Presentation is good, would prefer trimmed hocks."

Tuomari kyllä todella tuntui tykkäävän Jerikon päästä, tutkiessaan käytti vielä suurempia superlatiiveja kuin mitä itse arvostelussa, katsoi ensin ja kehui, mittaili sitten vielä vähän tarkemmin ja kehui kovasti. Esitin Jerikon hyvin vapaasti, annoin sen itse hakea hyvä seisoma-asento ja korjasin jalan paikkaa vain kerran tai pari. Kaulaa olisi varmaan saanut paremmin esiin kun olisi nostanut päätä hihnalla, tai sitten jo sillä että Jerikon harjaa vähän karsii. :D En tiedä seisoiko Jeriko nyt jotenkin huonosti etujalkojat liian edessä, kun tähän mennessä olen ollut uskossa että kulmautuminen on hyvä myös edestä, mutta en siinä seisottaessa kyllä huomannut asennossa mitään vikaa. Kintereet olisi pitänyt muistaa pyytää Outia siistimään, itse olin muuten siistinyt turkkia, mutta en uskaltanut niihin koskea kun joskus taannoin leikkelin niitä vähän liikaakin. :D

Kaiken kaikkiaan kuitenkin olen ihan tyytyväinen. Jeriko esiintyi mielestäni hyvin eikä edes nostanut häntää missään vaiheessa aivan selän päälle. Yhdessä kohtaa kantoi sitä jopa selän tasolla, mikä on Jerikolta aika hyvin (!), vaikka itse en henk. koht. välitä vaikka sojottaisi kohti Jerikon takaraivoa. :D Jeriko myös käyttäytyi alueella erinomaisesti, rauhoittui hyvin häkkiinsä ja puikkelehti koirapaljouden keskellä ilman mitään ongelmia. Pientä örinää piti parille urokselle pitää, muttei mitään oikeaa riidan haastamista, ja suurimman osan kanssa Jeriko olisi tykännyt vain leikkiä. ;)
Jerikolta furminoitiin turkkia jos launtaina ja vielä sunnuntainakin vähän lisää kun sitä vaan riittää ja riittää, kiva kuitenkin että Jeriko sai siitä kehuja. Minulle riittäisi kyllä vähempikin karva ja kotona furminoitiin Jeriko oikein perusteellisesti! Melkein Jerikon itsensä kokoinen kasa karvaa lähti ja välillä oli herkkiäkin paikkoja kun iho oli hieman ärtynyt ilmeisesti viime viikonlopun uintien jäljiltä, mutta Jeriko jaksoi hyvin kun Matti lohdutteli. Reipas poika!







Näyttelyt on kyllä vähän olleet mulla pohdinnan alla lähiaikoina ylipäätään. Alun perinkään en ole ollut kovin innokas näyttelyihminen ja nyt mietin kannattaako niissä nyt juosta kun on kuitenkin tarpeeksi hyvät arvostelut että voi valioitua käyttöpuolelta jos joskus niin hyvin edetään. Muotovalion arvon saaminen olisi vähintäänkin suuren vaivan alla jollei melkein mahdotonta. Itse vaan en kerta kaikkiaan taida olla näyttelyihminen.. :D Näyttelyissä ei vaan ole erityisen hauskaa käydä (enkä väitä etteikö tähän vaikuttaisi osaltaan myös se, ettei EH:ta parempaa ole vielä herunut) ja koiraakin käy sääliksi, hauskempaa olisi olla vaikka paimentamassa tai agilitytreeneissä. ;) Katsotaan siis kuinka meitä jatkossa kehissä nähdään........... Mulle ei ole niin vakavaa suuntaan tai toiseen. :)
Minun silmissä Jeriko tulee aina olemaan ihana ja kaunis. <3

sunnuntai 5. kesäkuuta 2011

Mökkiviikonloppu

Avattiin sitten tämän kesän mökkikausi ja lähdettiin Virroille mökille. Säät suosi meitä ihan mukavasti. Otettiin rennosti ja emäntäkin sai nukkua pitkät yöunet kahtena yönä peräkkäin!! En muista milloin viimeksi moista olisi tapahtunut, mutta teki kyllä hyvää! :) Jerikokin oli vapaalla ja kävi aamu-uinneilla, päiväuinneilla, iltapäiväuinneilla........................ Polskutteli siis niin paljon että hyvä kun turkki ehti välissä ollenkaan kuivua, jos Jeriko saisi päättää niin olisi varmaan vedessä koko ajan. Isäntäväki ei kyllä vielä talviturkkiaan kastanut, veteen ei huvittanut mennä varsinkaan enää sen jälkeen kun kuultiin, että rantakaislikossa asustelee noin 7 kiloinen hauki, joka oli päässyt Matin sedältä karkuun. Sunnuntai-aamuna laiturilla istuskellessa taisin jopa todistaa kun ainakin joku iso kala karsi sorsaemon poikuetta, ja typerä lintu palasi silti takaisin samaiseen kaislikkoon! Loppukesästä se kala on varmaan aivan jättimäinen!! =/

Lauantaiaamuna rannan tuntumassa uiskenteli joutsenpari, joka ei sitten oikein olisi suostunut Jerikoa veteen päästää, huutelivat sieltä ja uivat uhkaavasti kohti. Toinen piti jonkinmoista kaulansa ketkuttelua meille, enkä usko että se oli ainakaan tervetulotoivotus. ;)
Siinä sitten piti vähän hätistää joutsenia tekemään pesäänsä muualle, muuten ei kukaan olisi koko kesänä päässyt veteen, äkkiseltään sitten yllytin Jerikoa haukkumaan ja liitin käskysanankin, nyt Jerikolla olisi hyvä ilmaisuhaukku jos vaan harrastettais hakua! :D Toisaalta tämä voi olla ihan hyvä lisä meidän "röyhkeystreeneihin".. :DMatti sitten samalla heitteli kiviä veteen (korostan, että nimenomaan veteen, ei niitä lintuja) ja lopulta haukku ja molskahtelu ajoi joutsenet tiehensä. Sori vaan, mutta tää ranta kuuluu meille.. :)

Jeriko pääsi sitten uimaan ja tosiaan uikin sitten oikein kunnolla, toivon mukaan selkälihakset on tästä hyvin treenaantuneet kun hieroja viimeksi sanoi, että muuten on oikein mainiot muskelit edessä ja takana mutta selkään toivoisi vielä vähän lisää. Katriina tuleekin ensi viikolla hieromaan niin katsotaan mitä sanoo. :)

Sunnuntaina ennen kotiin lähtöä kävin tekemässä jäljen metsän keskellä olevalle jalkapallokentälle. Käytiin ajamassa jälki samalla kun lähdettiin kotiin päin ajelemaan. Jälki oli ehkä noin 150 metriä pitkä, alkuun kaarre oikealle, pitkä pätkä suoraa, kaarretta taas oikealle ja sitten suora kulma, suoraa noin 30 metriä ja sitten suora kulma, 15 metriä ja jälki loppui. Kepit laitoin molemmille suorille ja yksi loppuun. Jäljestys oli taas aika vaihtelevaa, sain olla tosi paljon korjaamassa kun Jeriko tuntui harhailevan jäljeltä sivuun vähän väliä. Ensimmäinen kulma oli ihan katarstofi, oikaisi sen ja sen jälkeen kun yritin saada pysymään jäljellä harhaili oikealle ja vasemmalle. Lopulta sain pojan taas jäljestämään ja suora kulma vasemmalle meni todella hyvin! Kepit nousi kaikki ilman suurempia osoitteluja, Jeriko pysähtyi keppien kohdalle ja vihjasin varmuuden vuoksi että "nosta" ja sittenhän ne nousi. Eli jäljellä sekä hyviä että todella huonoja pätkiä. Ehkä yritän vielä jaksaa pari peltojälkeä tehdä ja sitten siirrytään helpompaan metsäjälkeen, saisi niitä parempia onnistumisen kokemuksia kuin mitä Hannan kanssa keväällä. :)

torstai 2. kesäkuuta 2011

Helatorstain hulinat: möllitoko ja paimennus

Tänään oli sitten möllitoko. Tuomarina toimi Päivi Nummi. Kaksi nollaa tuli, ilman niitä olisi ollut ihan oivat yhteispisteet, nyt 127.
Sannalle kiitos kuvaamisesta! :)

Paikkamakuu 0: Ihan hyvä suoritus. Jostain kumman syystä kuitenkin Jeriko nousi istumaan melkein heti kun oltiin menty piiloon. Siinä oli kyllä kaikenlaista hulinaa, yksi koira lähti heti ohjaajan perään ja se käytiin palauttamassa riviin. Ehkä sen vuoksi, en tiedä. Päätin kuitenkin ottaa hyödyn irti kisanomaisesta tilanteesta joka ei kuitenkaan ole virallinen, näyttäydyin piilon takaa ja käskin Jerikon hieman tiukemmin maahan, kaukkarit ainakin toimii! ;)
Tämän palautuksen jälkeen Jeriko pysyi loistavasti loppuajan (ainakin 2,5 minuuttia) maassa, ei vilkuillut muita vaan valppaan näköisenä mutta rentona makasi. Ei välittänyt vaikka yksi koira lähti rivistä vähän myöhemmin ja se käytiin taas palauttamassa riviin. Hyvä Jeriko! <3

Seuraaminen 8,5: Hyvää seuraamista, mutta tokoon kuulemma liian tiivistä. Kuulin sitten kaveriltani, että nykyisten sääntöjen mukaan koiran pitäisi seurata 10 sentin etäisyydellä ohjaajan reidestä! Jos näin on ja meitä kovasti sakotetaan tästä seuraamisesta, niin siihen loppuu meidän tokoilut. Naurettavaa, että pitää tehdä niin pk-tottiksesta poikkeavat säännöt, ettei millään voi saada molempien puolien tuomareita tyytyväisiksi. Mutta jos tarvitsee päättää, niin jätän tokon hinkkailut ja teen vaan tottista jälkikokeita varten. Tokoon olisin kyllä tykännyt treenata ruutua yms., mutta voidaan niitä tehdä sitten vaikka omaksi iloksemme. Mutta eipä vielä manata, katsotaan mitä virallisissa kokeissa sanotaan.
Joku häröily kävi tossa viimeisessä kulmassa, sama homma monilla muilla koirakoilla, jotain hajua siinä oli tms. Videolla näyttää siltä, että törmättäis Jerikon kanssa ja sen vuoksi ottaisi etäisyyttä, mutta ei siinä niin käynyt.
Sitä paitsi kentän ulkopuolella oli jotkut ihme riekkumiset menossa meidän suorituksen aikana. Mutta olen siis tyytyväinen Jerikon suoritukseen tässäkin, ei äännellyt (lukuunottamatta yhtä haukahdusta). Hassu juttu vaan kun Jerikoa alkaa aina aivastuttaa kesken seuraamisen! :D



Liikkeestä maahanmeno 10: Tästä ei kuulemma Jaana Talakaan löytäisi valittamisen aihetta. ;D



Luoksetulo 9: Jerikon tyyliin aika hidas, pysähtyminen ei aivan nappiin, mutta tosi hyvin jo kuitenkin. Lisää treeniä vaan, olen tyytyväinen edistykseen.



Liikkeestä seisominen 5: Jerikolla tuli joku ajatuskatkos ja kävikin istumaan. Koskaan ei ole tätä liikettä ennen väärin tehnyt, mutta kerta se on ensimmäinenkin. :D Höpsö koira.



Noutaminen 10: Täydellinen Päivin mielestä, mutta omasta mielestäni tuli aavistuksen vinoon eteen. Siirtyminen ei niin hyvä kuin luoksetulossa. Itse olisin antanut 9:n, mutta hyvä etten itse ollut arvostelemassa. ;)



Kaukkarit 8: Tuplakäsky ensimmäiseen istumaan nousuun, muuten teki puhtaalla tekniikalla ja hyvin, omaksi itsekseen jopa nousi aika reippaasti istumaan.



Estehyppy 0: Tästä oli vähän tuomarin ja liikkurin välillä epäselvyyttä tuleeko 5 vai 0, mutta samapa tuo näin epävirallisissa. Anyway, Jeriko tuli takaisin esteen sivusta ja tekipä vielä "väärän" luoksetulon ja tuli suoraan perusasentoon. Nolla on ihan ok siitä hyvästä. :D



Kokonaisvaikutus 9: Käskytin kuulemma hyvällä sävyllä koiraa ja yhteistyö näytti pelaavan. Liikkeiden välissä tosin Jeriko meinasi aina lähteä jonnekin haahuilemaan..

Että sellaista. Olen ihan tyytyväinen, paljon on edistytty ja pahimpia ongelmia ylitetty. Vähän jännitti paikkamakuu kun kisapaikalla oli tolleri joka innoissaan riekkui hihnassa ja haukkui kaikille koirille, tämä koira olikin sitten onneksi ALO-luokassa, olisi muuten ollut aika paha häiriö Jerikolle! :D Nyt oltiin rivin päässä, vieressä iso villakoira, joka myös vilkuili Jerikoa kovasti rivissä ennen kuin jätettiin koirat, ja jänskätin että viedäänkö mun kovalta työltä pohja, mutta hyvin meni. Eikä Jeriko tosiaan edes vilkuillut muita koiria, istumaannousu oli joku hassu ajatuskatkos tms.

Luoksetuloon olen hakenut nyt vauhtia Jonnan neuvoilla ja toimii kyllä ihan hyvin, vaikka ei Jerikosta ikinä mitään rakettia tule. Saan kuitenkin sillä sille vauhtia, suoraan tulemista ja vähän sitä röyhkeyttä että suoraan päälle vaan! Eilen illalla keksin sitten idean jota kokeilin tänään aamupäivällä Tuijan kanssa treenatessa: jätin luoksetulomatkan keskivaiheille hiirimaton ajatuksena, että käskytän juuri sitä ennen ja kun saisi sillä muutamia onnistuneita pysäytyksiä niin ottaisin pois ja toivoisin, että nopea pysähtyminen siirtyisi luoksetuloon ylipäätään. Muutamia kertoja sitten otettiin maton kanssa, ensimmäisellä kerralla juoksi ohi ja huomasi vasta kohdalla, pysähtyi vähän hiirimaton jälkeen. Toisella kertaa jo vähän parempi pysähtyminen ja kolmannella kerralla todella nopea upea pysähtyminen, kävi kyllä maahan maton päälle mutta aivan sama! Bileet!! :D Jatkossa vielä näitä toistoja niin, että pysähtyy nopeasti (seisomaan) ja sitten katsotaan onko ollut vaikutusta. Ainakin tosiaan mölleissä nyt jo pysähtyi vähän paremmin, eli toiveikas olen.

Paluuhyppyä tarvitsee myös treenailla vielä, ettei enää tulisi tuollaisia mokia.

Illemmalla käytiin vielä paimentamassa. Lampaat oli isoja Oxford down ja Texel-lampaita, vanhoja konkareita sitäpaitsi jotka osasi kyllä pistää vastaankin. Haut ja kaaret on kyllä todella hyviä, muutamia kertoja Jeriko lähti pysäyttämään lampaita niiden katosten takaa niin ettei sillä ollut näköyhteyttä muhun, mutta hyvin pärjäsi! Ajo on edelleen ongelmallista ja siinä kun sitä hinkkasin ja Jerikoa koko ajan käskytin niin kävi vähän epävarmaksi ja yksi lammas matami sitten päätti vähän yrittää pelotella Jerikoa. Kuitenkin kun rohkaisin niin hyvin meni. Jatkossa täytyy ottaa ajamisharjoitukset pitkässä liinassa, niin voi sillä pysäyttää jos lähtee valumaan kaarelle eikä tarvitse niin kovasti ääntä ja painetta käyttää. Toivon mukaan sillä menetelmällä saadaan ajot paremmin onnistumaan. Vaikka kyllähän niissäkin on jo edistystä tapahtunut, monia ihan hyviä pätkiä tuli, mutta lopulta Jeriko aina meinaa valua kaarelle. Helpompi siis jos voi liinalla estää eikä tarvitse paineistaa niin paljoa.

Hyvä ja vilkas päivä siis takana. Huomenna lähdetään mökille viettämään vapaaviikonloppua.... Ellen sitten tee jälkeä Jerikolle joku päivä... ;)